Kirjakaapin kummitus

Kirjat kertovat -lukupäiväkirja järjesti vuodelle 2020 tietokirjabingon, jossa saavutin yhden bingon. Yhteensä luin bingoon kaksitoista tietokirjaa, joten hajamerkintöjä ruudukkoon ilmaantui myös. Tässä koko bingo: Bingokohtiin luin seuraavat teokset: Kirjassa on useita kirjoittajia:  Ellun Kanat Oy, Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle? Kirjan aihe on ajankohtainen: Risto Isomäki, Mitä koronapandemian jälkeen Saan kirjasta voimaa:  Tove Jansson & Tuulikki Pietilä, Haru, eräs saari Vuonna 2020 julkaistu kotimainen tietokirja:  Maarit Lassander, R ahaviisaus Kirjassa pohditaan tulevaisuutta: Tim Marshall,  Maapallo hallussa Kirja, jota suosittelen muillekin:  Ulla-Maija Paavilainen, Suurin niistä on rakkaus – Kirsti Paakkasen tarina Kirja avartaa ajatteluani: Maria Pettersson, Historian jännät naiset – merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja Kirja käsittelee historiaa:  Hallie Rubenhold,  Viisi – Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit Kir...

  – Minä odotan. 24-vuotias Milunka Savi ć  seisoo asennossa komentavan upseerin edessä. Hän on monesta pahasta paikasta selvinnyt, kokenut, tovereidensa arvostama sotasankari. Se ei välttämättä auta, sillä hänen sukupuolensa on paljastunut. Serbian armeijassa ei olekaan taistellut huimapäinen nuorimies Milun Savi ć vaan maalaistyttö Milunka. Maria Pettersson: Historian jännät naiset  – merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja Atena 2020 502 sivua Maria Petterssonin Historian jännät naiset  on monin tavoin huikea teos. Kirjaan on koottu vaikuttavan ja laajan taustatyön tuloksena kymmenien naisten pienoiselämäkerrat, teos on ulkoasultaan upea ja sisällöltään vakuuttava. En ihmettele lainkaan Petterssonin kirjan saamaa suosiota ja näkyvyyttä.  Teos on jaettu seitsemään osioon, joissa esitellään erilaisia naisia tieteestä taiteeseen ja urheiluun, hallitsijoista aktivisteihin ja toisinajattelijoihin sekä rikollisiin ja virkavaltaan. Oman osionsa saavat...

Mikä tahansa aihe, josta ei puhuta avoimesti, pitää sisällään vallan, häpeän ja syyllisyyden rakenteita, joita on vaikea tehdä näkyviksi. Jos haluaa tuntea hallitsevansa tilanteen, se vaatii kykyä sanoa, että tämä on minun tilanteeni, johon vaikuttaa minun taustanui ja johon pohjautuu minun tulevaisuuteni. Jos haluan selviytyä vaikeasta tilanteesta, fiksuinta on puhua siitä. Tämä pätee niin mielenterveyteen kuin rahaankin, ja etenkin se pätee tilanteeseen, jossa puhutaan niiden keskinäisestä suhteesta. (Maarit Lassander: Rahaviisaus ) Maarit Lassander: Rahaviisaus Atena 2020 260 sivua äänikirjan lukija Hannamaija Nikander kesto 6 h 29 min Julia Thurén: Kaikki rahasta – näin säästin kymppitonnin vuodessa Gummerus 2018 325 sivua äänikirjan lukija Heljä Heikkinen kesto 8 h 45 min Maarit Lassanderin  Rahaviisaus  on kirja, jossa yhdistyvät raha ja mielen hyvinvointi. Kirjailija tarkastelee aihettaan psykologian näkökulmasta ja avaa sitä, miten ihmisen rahaan muodostuu ja miten tuo...

Meri kohtaa niityn pikkuruisessa lahdenpoukamassa, joka on lähinnä mutka ruohomatossa ja johon mahtuu vetämään maihin jollan, se on saaren turvallisin paikka. Pohja on kivinen. Mutta me huomasimme että pohjimmaisena oli aivan sileä kallio ja yritimme raivata sen vapaaksi. Heittelimme ja nostelimme ja kieritimme kiviä lännen puolelle ja pääsimme yhä lähemmäs upeaa kalliota. Mutta seuraavana keväänä oli meri tuonut kaiken takaisin entisille paikoilleen, jolloin teimme kaiken uudestaan toiseen suuntaan, ja tällä kertaa talvimyrskyt tulivat idästä ja kaikki oli taas ennallaan. Tove Jansson & Tuulikki Pietilä: Haru, eräs saari WSOY 1996 alkuteos Anteckningar från en ö suomentanut Liisa Ryömä 103 sivua Kesäajan ihastuttavaa lukemista oli Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän teos Haru, eräs saari . Pitkään olen kirjaa käsiini havitellut, mutta lähikirjastossa sitä ei ole ollut saatavilla. Kun somesta huomasin parin tuttavan päässeen tänä kesänä vierailemaan saarella, tein viimein seutuvara...

 Jos edellinen vuosi traagisine tapahtumineen oli ollut murrosaikaa, 2006 oli uuden aikakauden alkusoitto. Pasi toipui takaisin kilpailukuntoon, ja toukokuussa Virossa järjestetyissä EM-kisoissa Minna kiiti kohti huippua. Ensimmäiseksi hän voitti pronssia sprintissä, vaikka ei ollut kantapäävammansa vuoksi pystynyt treenaamaan maastossa kahteen viikkoon ennen kisoja ja vaikka oli joutunut kilpailemaan jalkaan kiinni teipatulla lenkkarilla, josta oli poistettu kantaosa. Kivut eivät horjuttaneet häntä ollenkaan, tai ainakaan hän ei antanut niiden näkyä. Ari Väntänen: Minna Kauppi – Suunta/vaisto Like 2020 400 sivua äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn kesto 11 h 34 min En ole erityisemmin koskaan seurannut suunnistusta urheilulajina. Silti Minna Kauppi on jäänyt mieleen juuri suunnistuksen parista, enkä Kaupista kertovan kirjan kuunneltuani ihmettele, miksi. Omapäinen lahjakkuus ja sanomisissaan räväkkä suomalainen on ollut varsinainen suunnistuksen loistava tähti, ...

Kotimatkalla alkaa aina tuntua hyvältä, kun olen Fitarholtin kohdalla. Välillä pysähdyn ihastelemaan kotiani ja syvänsinisiä kattojani, jotka häämöttävät Krókuriksi kutsutun laakson toisella puolella. Fitarholtista avautuu näköala Tungufljót-virran toiselle puolelle, sisämaahan ja vuoristoon. Sieltä näkyy myös M ý rdalsjökull-jäätikkö, joka alkaa Ljótarstađiria kaarena ympäröivän vuoriston takaa.   Steinunn Sigurðardóttir: Heiđa – lammaspaimen maailman laidalta Like 2020 Alkuteos Heiđa 2016 suomentanut Maarit Kalliokoski 200 sivua äänikirjan lukija Satu Paavola kesto 6 h 37 min Heiđa – lammaspaimen maailman laidalta  on laajaan haastatteluaineistoon perustuva teos. Keskiössä on islantilainen maatilallinen Heiđa Asgeirdóttir, joka kuvaa teoksessaan työtään maatilalla ja avaa menneisyyttään. Mallimenneisyyttä sivutaan vain ohuesti, enemmän avataan lapsuutta ja nuoruutta maatilalla. Tausta selittää paljolti sitä, miksi Heiđasta on tullut yksin elävä maatilallinen ja luonnon ...

Marimekon ostettuaan Kirsti haluaa, että Esa Saarinen tulee Marimekkoon kouluttamaan henkilökuntaa ja vetämään hengennostatussessioita siitä, miten kulttuurin huonoja piirteitä työstetään niin, että yrityksen ilmapiiri muuttuu vahvaksi ja positiiviseksi. Kirstille on tärkeää saada henkilökunta uskomaan tulevaisuuteen, sitoutumaan ideoihin ja uuden rakentamiseen. Ulla-Maija Paavilainen: Suurin niistä on rakkaus – Kirsti Paakkasen tarina Otava 2020 345 sivua äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi kesto 9 h 5 min Naistenviikon päätteeksi nimipäiväsankareita ovat Kirsti, Kirsi, Krista, Kristiina, Tiina, Kiia ja Tinja. Onnea kaikille! Yksi tämän päivän nimipäiväsankari on Kirsti Paakkanen, jonka tarinan on kansien väliin tallentanut Ulla-Maija Paavilainen. Lannevedeltä köyhistä oloista yritysjohtajaksi ponnistaneen Paakkasen tarina ansaitsee ehdottomasti tulla kerrotuksi, sen verran merkittävästä hahmosta on kysymys. Ja naistenviikkoon kirja sopii erinomaisesti, sillä yksi keskeinen viesti on, ...

Painetun kirjan rinnalle tulevat yhä suuremmissa määrin äänikirjat, sähkökirjat – ja tulevaisuuden muut kirjallisuuden kuluttamisen muodot, joista emme vielä tiedä. Uudet muodot vaativat ajattelemaan kirjailijoiden toimeentuloa osittain uusiksi, mutta kirjallisuudelle ja lukemiselle ne ovat ennen kaikkea mahdollisuus tuoda kirjallisuus useampien ihmisten luo. Tarve tutkia kirjallisuuden äärellä kysymyksiä siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, säilyy niin kauan kuin tässä maailmassa on ihmisiä. (Elina Hirvonen) Ellun Kanat Oy: Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle? WSOY 2020 169 sivua Äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi Kesto 3 t 41 min Ellun Kanat Oy:n julkaisu Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle?  on jatkoa sarjaan, jossa on aiemmin tarkasteltu esimerkiksi vastuullisuutta, ajattelua ja rakkautta. Teoksen kysymykseen ottavat kantaa useat lukemisen harrastajat ja ammattilaiset. Varsinainen yllätys ei ole se, että lukemisen tulevaisuudessa nähdään monenlaisia uhkakuvia; suurimpana...

Kun kirjoitan tätä kukaan ei vielä tiedä, miten pitkään pandemia tulee jatkumaan ja montako ihmistä se tulee lopulta surmaamaan. Joka tapauksessa huhtikuun alussa yli sata tuhatta ihmistä oli jo kuollut ja oli selvää että vielä paljon useammat ihmiset tulisivat kuolemaan ennen kuin pandemia olisi ohi. Miljoonat ihmiset joutuisivat käymään läpi erittäin epämiellyttävän, jopa kuusi viikkoa kestävän sairauden. Risto Isomäki: Mitä koronapandemian jälkeen Into 2020 (julkaistu e- ja äänikirjana) Äänikirjan lukija Tuomo Norvasuo Kesto 6 t 35 min Koronapandemia jyllää maailmassa juuri nyt. Juuri nyt Suomessa tilanne on melko rauhallinen, mutta toisaalta rajoitusten vähittäinen höllentäminen voi muuttaa tilannetta vielä. Eikä pidä unohtaa sitä, miten monissa muissa maissa on ajauduttu varsinaiseen kaaokseen pandemian vuoksi. Kustantaja Into on reagoinut tilanteeseen nopeasti julkaisemalla jo nyt, pandemian vielä jyllätessä, kirjan elämästä pandemian jälkeen. Risto Isomäki ei ole kirjoittanut ki...

Edellisenä vuonna, 15. marraskuuta 1886, Pollyn oli täytynyt palata Lambethin köyhäintaloon raskain, lannistunein mielin. Thomas Drew’n kanssa hän oli ollut turvassa, mutta nyt se oli poissa, ja jälleen kerran hän oli samassa tilanteessa kuin William Nicholsista erottuaan. Tällä kertaa hänen tulevaisuutensa oli kuitenkin vielä epävarmempi, koska hän ei enää ollut oikeutettu saamaan elatusapua aviomieheltään. Köyhäintaloon kirjattujen luettelossa hänen nimensä viereen oli merkitty 'ei kotia, ammatti: ei ole'. Veljen kuoleman ja isän kanssa koetun välirikon jälkeen eristyneisyyden ja häpeän tunteen on täytynyt olla valtava. Hallie Rubenhold: Viisi – Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit Atena 2020 Alkuteos The Five 2019 Suomentanut Mari Janatuinen 400 sivua Äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi Kesto 11 t 41 min Hallie Rubenhold kertoo kirjansa Viisi – Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit  innoittimena olleen halun palauttaa yhden historian kuuluisimman sarjamurhaajan uhrie...

Maa, jonka päällä elämme, on aina muovannut meitä. Se on vaikuttanut sotiin, politiikkaan ja yhteiskuntiin kaikkialla maailmassa. Tämä pitää paikkansa yhtä lailla nyt kuin menneinä aikoina, jolloin muinaisten kansojen johtajat etsivät ylänköpaikkoja pystyäkseen paremmin puolustautumaan. Joet, vuoret, aavikot ja valtameret rajoittavat toisinaan hallitusten, valtionjohtajien ja yhteiskuntien vaihtoehtoja. Voitaisiin sanoa, että valtiot ovat usein maantieteensä vankeja: niitä sitovat vuorijonojen sijainti tai pääsy kaupankäyntiin soveltuville joille. Tim Marshalla: Maapallo hallussa – karttoja, jotka kertovat kaiken meistä ja maailmasta Kuvittaneet Grace Easton ja Jessica Smith Atena 2020 Alkuteoksen Maapallon vangit  ovat toimittaneet kuvakirjaksi Emily Hawkins ja Pippa Crane Suomentanut Jaana Iso-Markku 78 sivua  Maapallo hallussa – karttoja, jotka kertovat kaiken meistä ja maailmasta  on kiehtova lapsille suunnattu kuvitettu tietokirja, jossa kerrotaan napak...

Kala, mutta jotain muutakin. Kala, joka muistuttaa käärmettä, matoa tai kiemurtelevaa merihirviötä. Ankerias on aina ollut jotakin erityistä. Jopa kristinuskon perinteessä, jossa kala on sentään alusta saakka kuulunut kaikkein tärkeimpiin symboleihin, ankeriaaseen on suhtauduttu aivan omana tapauksenaan. Patrik Svensson: Ankeriaan testamentti Tammi 2020 Alkuteos Ålevangeliet. Berättelsen om världens mest gåtfulla fisk 2019 Suomentanut Maija Kauhanen 272 sivua Patrik Svenssonin esikoisteos Ankeriaan testamentti  on hämmentävä. Viehättävän naiivisti kuvitetun kansikuvan alle kätkeytyy kokonaisuus, joka nivoo kauniisti yhteen kauno- ja tietokirjallisia elementtejä. Kovan faktan lomaan asettuu tunteisiin vetoavaa tunnelmointia ja kaiken yllä leijuu ajatus ankeriaasta salaperäisenä ja ihmeellisenä luontokappaleena. Ankeriaasta Svenssonin kirjassa on ehdottomasti kysymys. Ei kuitenkaan vain  ankeriaasta vaan kokonaisesta maailmasta, jonka salamyhkäinen ja tärkeä osanen ...