[go: up one dir, main page]

Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella 2008 merkityt tekstit.

Enni Mustonen: Parittomat - Järjen ja tunteen tarinoita #5

"Alhaalla saunatuvassa seisahduin peilin eteen. Fanni oli oikeassa. Minun ilmeeni oli erilainen kuin ennen, jotenkin pehmentynyt. Vaikka järki kuinka yritti panna vastaan, tiesin, ettei viimeöinen tunnekuohu ollut mennyt ohitse jälkiä jättämättä." Enni Mustonen: Parittomat - Järjen ja tunteen tarinoita Otava 2008 Äänikirjan lukija Erja Manto Kesto 7:39:20. Nimettömistä ,  Mustasukkaisista  ja  Lipunkantajista   ja Sidotuista   muodostuvan Järjen ja tunteen tarinoita -sarjan päättää Parittomat. Ja voi millä tavalla. Melkein toivon, että olisin jättänyt sarjan sen neljänteen osaan, sillä Sidotut  olisi ollut komea päätös historiallisille romaaneille. Parittomat  sen sijaan jätti jälkeensä melko ärtyneen mielen. 1900-luvun alusta on yllättäen hypätty vuosikymmeniä eteenpäin. Vuosituhat on vaihtunut, eletään EU-Suomessa, jollaista edellisten osien päähenkilöt Hilma ja Anna tuskin osasivat ennakoida, vaikka edistyksen naisia olivatkin. Tällä kertaa ...

Markus Ahonen: Palava sydän

"Mutta ketään ei näkynyt. Oli vain vieressä istuva lippalakkipäinen mies ja pensaiden takana Helsinginkadulla kulkeva autojono. Ja helteen keskellä kuin niitoksistaan irti raiteillaan kirskahtelevat raitiovaunut, jotka tiesivät jonkun elämän juuri kohdanneen loppunsa. Markus Ahonen: Palava sydän (Smashwords Edition 2012) Ilmestynyt alunperin vuonna 2008 Myllylahden kustantamana 504 sivua Markku Isaksson -dekkarisarjan toinen osa, Palava sydän , sijoittuu Helsinkiin, eduskuntatalon liepeille. Töölönlahden rannasta löytyy kuollut nainen, jota kukaan ei ole ilmoittanut kadonneeksi, vaikka jäljistä päätellen uhri on ehtinyt olla kuolleena jo jonkin aikaa. Myöhemmin junan alle ruhjoutuu mies, jota luullaan erääksi lääkäriksi. Kun kansanedustajakin vielä katoaa, alkaa soppa olla valmis. Töölönlahden rannalla paikassa, josta moni voisi olla kateellinen, asuu isänsä kanssa lähes sokea Ilpo. Ilpo ei ole koskaan kuulunut yhteiskunnan hyväosaisiin, eikä hänen itsetuntonsa ymmärre...

Jaana Kapari-Jatta: Pollomuhku ja Posityyhtynen

Joskus on ollut vaikea päättää, ja silloin olen istahtanut alas, rauhoittunut ja yrittänyt miettiä, miten J. K. Rowling ratkaisisi tämän, jos osaisi suomea. Enimmäkseen isoja ongelmia ei ole tullut vaan teksti ja tarina on määrännyt sujuvasti tahdin - minä olen kääntäjänä vain heittäytynyt niiden vietäväksi, yrittänyt olla panematta vastaan. Jaana Kapari-Jatta: Pollomuhku ja Posityyhtynen (Tammi 2008) 164 sivua Jaana Kapari-Jatta tuli tunnetuksi Harry Potter -romaanien suomentajana, ja nuoresta velhopojasta kertovan kirjasarjan suomentamiseen keskittyy myös Kapari-Jatan tietokirja Pollomuhku ja Posityyhtynen . Suomentaja kertoo kirjassaan suomentamisesta työnä, omasta tavastaan tehdä töitä ja erityisesti siitä, miten hän käänsi ne erikoiset ja vaikeat sanat, joita Harry Potter -kirjoissa vilisee. Mistä esimerkiksi tulevat sanat huispaus  ja ankeuttaja ? Tai miten esimerkiksi Severus Snape päätyi muotoon Severus Kalkaros? Jaana Kapari-Jatta myös vastaa moniin kysymyksiin, joi...

Markus Zusak: Kirjavaras

"Paras kuitenkin ehättää myöntämään, että ensimmäisen kirjan jälkeen tuli melkoinen tauko ennen toisen kirjan varastamista. Lisäksi kannattaa muistaa, että ensimmäinen varastettiin lumesta, toinen tulesta. Unohtamatta sitä, että tyttö sai kirjoja myös lahjaksi. Kaikkiaan hän omisti neljätoista, mutta hänen omasta mielestään hänen tarinansa muodostui pääasiassa kymmenestä." Markus Zusak: Kirjavaras (Otava 2008) Englanninkielinen alkuteos The Book Thief  2005 Suomentanut Pirkko Biström 556 sivua Kirjavaras  on ollut viime aikoina vahvasti esillä blogeissa, sillä tämän kuun alussa tuli ensi-iltaan kirjan pohjalta tehty elokuva. Minun hyllyssäni romaani on lojunut jo jonkun aikaa, ja ajattelin, että siihen on hyvä tarttua nyt, kun elokuvakin on juuri ilmestynyt. Jossain lukemisen vaiheessa ajattelin, että en ehkä halua katsoa elokuvaa, koska koin jo kirjankin niin surulliseksi. Mutta sitten mieli muuttui, ja nyt tuntuu, että kirjan tapahtumien näkeminen valkokankaalla sit...

Andrew Taylor: Kirjat jotka muuttivat maailmaa

" Raamatun  vaikutusta on vaikea liioitella. Vanha testamentti muodostaa juutalaisuuden ja juutalaisen identiteetin ytimen; Uusi testamentti on kristinuskon keskeisin teksti sekä yli kahdentuhannen vuoden ajan länsimaiden historian, yhteiskunnan ja kulttuurin pohjana toimineen uskonjärjestelmän perusta." Andrew Taylor: Kirjat jotka muuttivat maailmaa (Ajatus Kirjat 2010) Englanninkielinen alkuteos Books That Changed The World  2008 Suomentanut Simo Liikanen 341 sivua Andrew Taylor esittelee teoksessaan viisikymmentä kirjaa, jotka ovat hänen mukaansa muuttaneet maailmaa. Kirjan Johdanto-luvussa hän puolustaa tekemiään valintojalla toteamalla, että monen mielestä esimerkiksi Thomas Moren Utopia  kuuluisi teokseen, mutta sitä ei kuitenkaan löydy. Miksi? Vastauksena on, että jokainen luettelo on subjektiivinen. Nämä kirjat ovat omilla tavoillaan muuttaneet minun  maailmaani - mutta uskon, että niiden voidaan osoittaa muuttaneen maailmaa tavalla tai toisella...

Jhumpa Lahiri: Tuore maa

"Illan tullen Langfordissa ei päässyt pakoon minnekään, ja vaikka hän ei myöntänyt sitä kenellekään, etenkään vanhemmilleen jotka soittivat Delhistä joka viikonloppu, hän oli sairas koti-ikävästä ja kaipasi vanhempiaan niin kipeästi että kyyneleet tulvahtivat varoittamatta silmiin ensimmäisinä kuukausina." (Novellista Vaihtoehtoinen majoitus. ) Jhumpa Lahiri: Tuore maa (Tammi 2012) Ensimmäinen suomenkielinen painos 2008 Alkuteos Unaccustomed Earth  ilmestyi 2008 Suomentanut Kersti Juva 434 sivua Jhumpa Lahirin novellikokoelmassa Tuore maa  on kahdeksan novellia, jotka on jaettu kahteen osaan. Jälkimmäinen osa on nimeltään Hema ja Kaushik  ja sen kolmea novellia yhdistävät novelleissa esiintyvät hahmot Hema ja Kaushik. Toinen osa poikkeaa alkuosasta, jonka novellit ovat kaikki itsenäisiä tarinoita. Jostain syystä tuo jälkimmäinen osa oli mielestäni alkuosaa kiinnostavampi, vaikka ei kokoelmaan huonoja novelleja mahtunutkaan. Kokoelman niminovelli Tuore maa ...

Ville Ranta: Kajaani

"Mikä on arvokkainta elämässä? Ei runous. Olisi sikamaista ihmiskunnan arvon alentamista sanoa niin. Velvollisuudet lähimmäisiä, sukulaisia ja isänmaata kohtaan." Ville Ranta: Kajaani (Asema 2008) 284 sivua Ville Rannan sarjakuvaromaanissa seikkailee mies, jolla on tuttu nimi. Hän on Elias Lönnrot, joka on asettunut Kajaaniin hoitamaan lääkärin toimea. Sarjakuvaromaanin kuvitus on mustavalkoinen. Teoksessa tuodaan esille haasteita, joiden parissa Lönnrot painii. Välimatkat ovat pitkiä, lähellä asuvat vanhemmat tarvitsevat maatilan töissä apua, eikä huikentelevaisuuteen taipuvaisesta veljestä oikein ole iloa. Rahatilanne on huono, käräjillä kinastellaan maanomistuksesta eikä rakkauselämäkään ole oikealla tolalla. Vanhemmat eivät viihdy Kajaanissa, eikä viihdy päähenkilökään: Haluaisin takaisin rannikolle, sivistyksen pariin. En kuulu tänne. Löytyykö onni sitten kuitenkaan mistään muualtakaan? Vai onko se löydettävä itsestä? Runonkeruumatkoilta Lönnrot päätyy He...

Katja Kallio: Karilla

"Tällaista hän ei onnistuisi milloinkaan selittämään Ollille. Olli tulee niin ärsyttävän normaalista, tasapainoisesta perheestä. Hänen äitinsä ja isänsä rakastavat toisiaan, eivät liikaa eivätkä liian vähän, eivät ainakaan enemmän kuin Ollia tai hänen veljeään Juhania." Katja Kallio: Karilla (Otava 2008) 287 sivua Katja Kallio on kirjailija, josta olen aina pitänyt. Kaikki hänen teoksensa eivät ole olleet täysosumia, mutta kelpo lukuteoksia kuitenkin. Kertaakaan en ole pettynyt, ja riemukseni  Karilla  ylitti odotukseni. Säkenöivien hetkien  ohella tämä romaani kuuluu mielestäni Kallion parhaimpiin. Romaanin päähenkilö on Katariina, joka tekee töitä äänellään. Hän lukee tiedotteita, radiomainoksia ja dokumenttitekstejä. Paitsi kaunis ääni, Katariinalla oli harvinainen taito lukea teksti niin, että se kuulosti merkitykselliseltä, merkityksellisemmältä kuin miltä se näytti paperilla. Katariina asuu valokuvaajamiehensä Ollin ja tyttärensä Elinan kanssa Suomenlinna...

Tiitu Takalo: Jää

"Jäällä ihminen on vapaa. Jäällä voi kulkea mihin suuntaan tahansa." Tiitu Takalo: Jää (Suuri Kurpitsa 2008) 61 sivua Tiitu Takalo tuo sarjakuva-albuminsa esipuheessa esille teoksensa nimen, joka symboloi vapautta. Paitsi esipuheessa, myös nimitarina  Jäässä  kuljetaan jäällä, mutta lisäksi tarinassa kieltäydytään jäämästä. Teokseen sisältyy kolmetoista sarjakuvanovellia, joiden aiheet tekijä on löytänyt omasta elämästään ja läheltään. Siten Jää  sisältää tarinoita ja kohtauksia, jotka on helppo tunnistaa ja joihin on helppo samaistua. Vai miten on: kuulostaako tutulta esimerkiksi se, että hyvä suoritus ei riitä, vaan aina vaaditaan enemmän, kuten tarinassa Kuvaamataidosta yhdeksän ? Takalon albumi ei kuitenkaan ole missään tapauksessa vain negatiivista elämänmenon tarkastelua, vaan tarjolla on myös humoristista otetta, joka saa lukijan ainakin hymyilemään sisäisesti, ellei jopa nauramaan ääneen. Takalo tarjoaa pilke silmäkulmassa Hetkellisiä parannuskeinoja sy...