Näin tää aika menee ettei perässä pysy. Puolet tätäkin vuotta jo takana. Nyt on saatu tuota kaivattua sadetta, ei kovin paljon mutta sanoisinko riittävästi kun lisää luvataan ja tänäänkin on vähäistä sadetta saatu. Jo ruskettuneet nrmikotkin j hiemän vihetävät taas vettä saatuaan, mutta vielä ei leikkuta tarvi tehdä.
Kukat jatkaa kasvuaan ja nuo istuttamani ikinä huonoimmat taimet ovat vahvistuneet ja alkaa jo kukkia xinniatkin. Kun olin kahdenvaiheilla niiden kanssa. laitanko maahan vai kompostiin, äädyin sitten laittamaan maahan ja nyt on niin tukevia ja voimakas haaraisia kuin ikään olla voi. Ja ne mitättömät samettiruusutkin kukkivat niink auniisti.
Vähän on aukkoja kukkamaassa kun osa perennoista ja osa liljoista menehtyi. Mutta kyllä nuo kesäkukat sitten laittaa parastaan ja yrittävät täyttää tyhjät paikat.
Aamupäivällä muutaman kuvan kävin ottamassa ja juuri sopivaan aikaan kun pian sen jälkeen alkoi satamaan. tosin jo ohi sekin mennyt.
Tyu jalokello tuntuu juurtuneen kun kukiia on tullut lisä'ä ja nuppuja paljon.
Kukonharjat ei ole muuttunut oikein miksikään.
Ketoneilikat alkaneet kukkimaanisorikkojen seuraksi
Neilikat
ovet niin ihania.
Sekalainen myurheebbkryyni tämä penkki.
Keisarinkruunut parhaimmillaan
Sinä sekaisin yhtä ja toista.
Kivikko kukkija.
Pieni kulma isosta kukkamaasta
Lisää kukkijoita tulossa, onneksi on jatkuvuutta. alkaa liljojenkin aika, ne joita jäljellä on. osa kukkijoista on jo pitänyt poistaakkin tekemään tilaa seuraaville. Näin se kesä etenee. Mansikoitkin hiukan tullut mutta pieniä kuivuudesta johtuen, jospa nyt vielä raakana olevat vähän kasvaisivat kun ovat saaneet vettä. Jälkiviisaana sanon, olisi pitänyt kastella ajoissa. Vattuja tubtuu tulevan hyvin.