Kevät jatkuu kukkien merkeissä.Allium komeilla nupuilla ja kohta jo kukoistaa kunnolla
Monenlaisia orvokin naamoja maalta löytyy, niitä itsekseen kasvavia.
Sireenit kukkii, pihlaja jo valkoisena ja niin kukkii mansikatkin, istutetu paremmin aloittelee, mutta metysämansikat kukkii ihan valtavasti.
Lenkilläkin on sentään käyty. ja joutsenet kelluttelivat aalloillla
Entinen hiekkamonttu, nykyisin lampi
voikukkapelto, ei onneksi omani
Tällä lenkillä kokeilin uusia pohjallisia jotka teetin Tuurin Nahkapaikassa, tehdään jalan mukaan ja kun tuo kävely ei aina ole niin helppoa, ajattelin, josko nuo vähän auttaisivat. ja kas, jalan holvit niin pahasti painuneet ettei ihme, että liikkuminen vähän onnahtelee, kyllä noista tuntuisi apua olevan, ei niin väsynyt selkä eikä polviin ottanut niin kipeää. Eihän ne paranna,. mutta jos vähän helpottaa niin ovat hintansa väärti sitten.
keskiviikko 29. toukokuuta 2013
sunnuntai 26. toukokuuta 2013
Kiitokseksi Luojan
Niin paljon on aihetta kiitokseen!
perjantai 24. toukokuuta 2013
Kukkia yhäti
Nyt on saanut kyllä nauttia kukkia pihassa ihan ihmeen paljon, niin rikasta tämä loppukevään kukinta on ollut.. Eilen taas piti sitten niitä kuvailla.
Tuo viimeisin kuva on pensaasta, joka on paisunut valtavan suureksi ja ihan täynnä noita pörriäisiä kerääviä pieniä kukkia. Pensaassa suhisee!
Tämän pikku kaunottaren löysin vanhan urheilukentän hiekalta ihan ypöyksin kukkimasta.
Täällä kaivattaisiin kovasti sadetta, maat alkaa olla pölyävän kuivia, Kasteluun on kyllä ryhdyttävä. Illalla nousi komeat mustat pilvet, mutta kauas karkasivat, ei riittänyt tähän vettä yhtään., Nytkin on kyllä pilvistä, mutta ei sadetta luvassa niistäkään. Kohden ei koskaan.
Tuo viimeisin kuva on pensaasta, joka on paisunut valtavan suureksi ja ihan täynnä noita pörriäisiä kerääviä pieniä kukkia. Pensaassa suhisee!
Kultatyräkit ja vuorenkilvet laittavat parastaan ja tuomipihlajakin jo ehti kukkaan. Tuo vuorenkilpi on ihan melkein tupani nurkalla, mutta kuitenkin naapurion puolella. Luvan sain sen siihen laittaa aikoinaan, kun ei viljelyä häiritse . on sellaisessa kivikossa kasvamassa, mutta hyvin on pienestä alusta levinnyt ja yhä leviää.i
Täällä kaivattaisiin kovasti sadetta, maat alkaa olla pölyävän kuivia, Kasteluun on kyllä ryhdyttävä. Illalla nousi komeat mustat pilvet, mutta kauas karkasivat, ei riittänyt tähän vettä yhtään., Nytkin on kyllä pilvistä, mutta ei sadetta luvassa niistäkään. Kohden ei koskaan.
sunnuntai 19. toukokuuta 2013
Kevään kukkia
Pakkohan se taas ajoi noita kuvia ottamaan kevään kukkijoista. Kun krookusten aika on takana päin, niin uusia kukkijoita ilmestyy. Hyvä niin, ettei kaikki yhtaikaa kuki.
Yhden kukkamaan vähäinen osa kukkimassa nyt
Ison kukkamaan yksi nurkka
Saman maan toista laitaa.
Sieltä yksittäisiä kukkijoita
Ja vielä ison maan yksi nurkkaus.
Hyvässä kasvussa on nyt kaikki monivuotiset, vain syysleimuissa on pientä katoa ja ainkin vielä ruusut näyttää kovin kehnoilta, Niinpä ne usein keväällä on ennenkin näyttäneet, saas nähdä miten nyt sitten käy.
Toki vähän lenkin kuvaakin. Näin synkeä oli taivas aamulla mutta sitten kirkastui ja on ollut upea, lämmin päivä.
Himmu katsoo, eikö jo jatketa matkaa, en mee uimaan, oltiin rannassa vielä
Jatkettiin sitten kierrosta ja matkan varrella oli itkeviä lupiinin alkuja, kyynelsilmäisiä.
Kotiin palaterssa nappasin vielä kuvan maantieltä pihaan päin, tuo kaunis vihreys pisti silmään.
Yhden kukkamaan vähäinen osa kukkimassa nyt
Ison kukkamaan yksi nurkka
Saman maan toista laitaa.
Sieltä yksittäisiä kukkijoita
Ja vielä ison maan yksi nurkkaus.
Hyvässä kasvussa on nyt kaikki monivuotiset, vain syysleimuissa on pientä katoa ja ainkin vielä ruusut näyttää kovin kehnoilta, Niinpä ne usein keväällä on ennenkin näyttäneet, saas nähdä miten nyt sitten käy.
Toki vähän lenkin kuvaakin. Näin synkeä oli taivas aamulla mutta sitten kirkastui ja on ollut upea, lämmin päivä.
Himmu katsoo, eikö jo jatketa matkaa, en mee uimaan, oltiin rannassa vielä
Jatkettiin sitten kierrosta ja matkan varrella oli itkeviä lupiinin alkuja, kyynelsilmäisiä.
Kotiin palaterssa nappasin vielä kuvan maantieltä pihaan päin, tuo kaunis vihreys pisti silmään.
torstai 16. toukokuuta 2013
Eilen aamulla
Tunsin aamulla että tuo lonkka oli vähän rauhallisemmalle ja uskaltuduin sitten vähän pidemmälle lenkille. No, alkumatka sujui melko mukavasti ja onneksi oli nytkin kamera mukana , sain napattua kuvan noista rannalle jääneestä joutsenparista.
Siinä ne uiskenteli kaikessa rauhassa rannan tuntumassa
Mutta huomattuaan meidät siinä maantiellä lähtivät uimaan keskemmälle järveä
Jatkettiin matkaa sitten lammen ympäri kiertelemään
Lampien väliltä olevalla harjanteella otin kuvan tuosta hiekkakuopan lammestakin
ja kuten arvata saattaa. lenkkikaveri oli tuo Himmu.
Loppupäivä sitten sujui monenmoisessa puuhassa tuossa ikityömaassa, pihassa. hetkesi ajattelin keinuun istahtaa lepäämään, mutta ei siinä ehtinyt olla kuin hetken kun silmä keksi, tuo viiruhelpi on saatava pois kukkamaasta ja niin hain lapion ja aloin sitä koittaa pois, Huh mikä homma, niin tiukassa oli saada se siitä irti, mutta nyt se on pois, vain jäkihomma jäi tälle päivälle.Tänään tulee hyvä naapurini jyrsimään kasvimaani, muuten olisikin jääneet siemenet pussiin, sitä en olisi enään itse pystynyut tekemään, viime keväänä päätin, että oli viimeinen kerta kun sen jyrsin. Mutta hm. arvatkaas kuinka vaikeaa on ottaa apua vastaan tälläiselle ihmiselle joka ikänsä on pärjännyt omin voimin.
Ruohonleikkurin akkukin on latauksessa, eipä ole kuin hetki, kun sekin homma taas alkaa. Vaikka kesä onkin ihanaa niin työtä se teettää.
Työn vastapainona sitten saa ihailla kaunista luontoa, kesän kukkia ja kuunnella lintujen konserttia.Ihanaa!
Tämän ihanan aamun kuvat vielä tänne
Siinä ne uiskenteli kaikessa rauhassa rannan tuntumassa
Mutta huomattuaan meidät siinä maantiellä lähtivät uimaan keskemmälle järveä
Jatkettiin matkaa sitten lammen ympäri kiertelemään
Lampien väliltä olevalla harjanteella otin kuvan tuosta hiekkakuopan lammestakin
ja kuten arvata saattaa. lenkkikaveri oli tuo Himmu.
Loppupäivä sitten sujui monenmoisessa puuhassa tuossa ikityömaassa, pihassa. hetkesi ajattelin keinuun istahtaa lepäämään, mutta ei siinä ehtinyt olla kuin hetken kun silmä keksi, tuo viiruhelpi on saatava pois kukkamaasta ja niin hain lapion ja aloin sitä koittaa pois, Huh mikä homma, niin tiukassa oli saada se siitä irti, mutta nyt se on pois, vain jäkihomma jäi tälle päivälle.Tänään tulee hyvä naapurini jyrsimään kasvimaani, muuten olisikin jääneet siemenet pussiin, sitä en olisi enään itse pystynyut tekemään, viime keväänä päätin, että oli viimeinen kerta kun sen jyrsin. Mutta hm. arvatkaas kuinka vaikeaa on ottaa apua vastaan tälläiselle ihmiselle joka ikänsä on pärjännyt omin voimin.
Ruohonleikkurin akkukin on latauksessa, eipä ole kuin hetki, kun sekin homma taas alkaa. Vaikka kesä onkin ihanaa niin työtä se teettää.
Työn vastapainona sitten saa ihailla kaunista luontoa, kesän kukkia ja kuunnella lintujen konserttia.Ihanaa!
Tämän ihanan aamun kuvat vielä tänne
tiistai 14. toukokuuta 2013
Pikku tarhurini
Pikku tarhurillani taa kiireitä riittää. pitää huolehtia kukkamaiden kunnostuksesta, että teen kaiken niinkuin pitääkin.
Tarkastus meneillään, ison kierroksen jo on tehnytkin
Lepohetki on jo tarpeen kun löytyi sopiva varjopaikka. Yhdessä me sitten maata vähän siivoiltiin ja lannoitettiin kanankakka rakeilla ja ihme ja kumma, ne ei enään onneksi Himulle maistuneet. Aiemmin on aina pitänyt kiireesti peitellä ettei pääse syömään niitä. nyt ei mitää kiirettä. Onko kasvanut järki vai tullut laiskuus, mene ja tiedä.
Tämän kuvan otin ikkunalta, se on ihka ensimäinen kuva uudellä Älykkäällä kännykälläni, jonka sain lapsiltani äitienpäivälahjaa. Olin melkein ylpeä saavutuksestani kun onnistuin ottamaan ja jopa sen lähettämään sähköpostissa tyttärelleni ja sitten vielä tallentamaan koneelle. Tähän asti on kaikki yritykseni sillä älyllä onnistuneet erinomaisen hyvin, mutta paljon siellä vielä on uuttaa ja tutkittavaa, mutta nää perusjutut opin kyllä heti.
Nyt on niin kaunista luonnossa, nuo ihanat piikkulehdet heleässä värissää hivelee silmää kummasti ja nyt kun tätä lämmintä vielä saadaan lisää niin joka päivä luonto muuttuu.
Tarkastus meneillään, ison kierroksen jo on tehnytkin
Lepohetki on jo tarpeen kun löytyi sopiva varjopaikka. Yhdessä me sitten maata vähän siivoiltiin ja lannoitettiin kanankakka rakeilla ja ihme ja kumma, ne ei enään onneksi Himulle maistuneet. Aiemmin on aina pitänyt kiireesti peitellä ettei pääse syömään niitä. nyt ei mitää kiirettä. Onko kasvanut järki vai tullut laiskuus, mene ja tiedä.
Tämän kuvan otin ikkunalta, se on ihka ensimäinen kuva uudellä Älykkäällä kännykälläni, jonka sain lapsiltani äitienpäivälahjaa. Olin melkein ylpeä saavutuksestani kun onnistuin ottamaan ja jopa sen lähettämään sähköpostissa tyttärelleni ja sitten vielä tallentamaan koneelle. Tähän asti on kaikki yritykseni sillä älyllä onnistuneet erinomaisen hyvin, mutta paljon siellä vielä on uuttaa ja tutkittavaa, mutta nää perusjutut opin kyllä heti.
Nyt on niin kaunista luonnossa, nuo ihanat piikkulehdet heleässä värissää hivelee silmää kummasti ja nyt kun tätä lämmintä vielä saadaan lisää niin joka päivä luonto muuttuu.
lauantai 11. toukokuuta 2013
Tänä aamuna
Toivon teille kailille äideille mitä parhainta Äitienpäivää tämän saamani upean kukan myötä!
Auringon paistetta ja hyvää mieltä!
Auringon paistetta ja hyvää mieltä!
maanantai 6. toukokuuta 2013
Ihana päivä!
Vihdoinkin on lämmintä. tarkenee ulkonakin ilman toppatakkia. Eilisen sateen ja koleuden jälkeen tää vain on niin ihanaa!
Punanen palloesikko jo yrittää kukkia
Mutta valkoinen vielä miettii, joko olisi aika
Nämä on kukkamaan karkurieta
Mepäs on pysytty kukkamaalla.
Punanen palloesikko jo yrittää kukkia
Mutta valkoinen vielä miettii, joko olisi aika
Nämä on kukkamaan karkurieta
Mepäs on pysytty kukkamaalla.
Ruusupenkin krookukset.
Aterialla.
Himmulla alkoi kesä, kun muistin antaa pallon käyttöön. Kyllä sai kyytiä hurjasti niin pallo kuin Himmu.
Kävin ostoksilla tänään. Tärkein asia oli koko shoppaamisessa muistaa tuoda kanankakka säkki ja jopa muistinkin. Kukkamaan reunanauhaa myös oli mielessä ja jopa sekin muistui mieleen siellä. Yksi kukkamaa saikin jo sitten uuden nauhan ympärilleen, on sitten taas mitä ruohonleikkurilla saa särkeä. Joka kesä olen onnistunut pätkimään, on niin ahdas paikka kääntää sitä päältäajettavaa että vaikka kuinka tarkkana muka on, niin sieppaa mukaansa.vaan Juu, ei se mun huonoutta ole etten osaisi ajaa mutta olosuhteet vaikuttaa.. On niin iso ja kömpelö kone, pitäs malttaa ajaa nuo reunapaikat aina pikkukoneella, mutta laiskuus on hyvä lahja kun sitä osaa oikein käyttää. Kaikenlaista sieltä ostosparatiisista mukaan tarttui, sellaistakin, mitä en ollut edes ajatellut ostavani, no, nyt ei taas sitten tarvi hetkeen mennäkkään. Siellä uutta taas rakennetaan laajennetaan puolella hehtaarilla.
Jospa lähtisi taas jotain tekemään, kumma juttu kun väsyy niin äkkiä. on vaan opittava kuuntelemaan itseään ja välillä on laitettava nitro kielen alle että kone pelaa.
Nautitaan!
perjantai 3. toukokuuta 2013
Sain tämän kauniin tunnustuksen Pirkolta elämää ja elämyksiä blogista ja Marja-Leenalta Arkea, juhlaa ja unelmia blogista. Kiitos molemmille. Minun hommani olisi vastata noihin kaikkiin ja tehdä vielä uudet kysymykset jotka sitten laittasin eteenpäin.
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan esittämiin 11 kysymykseen.
3. Haastetun tulee keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän ( mukaan haastettujen ) tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa keitä olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista!
Jaa-a, mitkähän 11 asiaa itsestäni klerotisin. No jotain nyt kuitenkin yritän.
1Minusta on tullut koiraihminen Himmun myötä
2. Rakastan kevättä ja kevään kukkia vaikka se lienee vähän vaikeaa huomata, enhän niitä esittele koskaan.
3. Olen hirvittävän iltauninen. 9 jälkeen tulevia tv ohjelmiakaan en katso koskaan, kuuntelen kyllä radioo siihen asti kun nukahdan. Radio sammuu sitten omia aikojaan
4. Puuhailen mielelläni ulkona kaikenlaista vaikka ei ne enään niin isoja puuhailuja olekkaan. Minne lie voimat huvenneet ja nivelet kuluneet.
5. Aikani kuluksi kudon sukkia jälkikasvulla ja tummpuja myös. Nyt on työn alla pikku Emmalle villahaalari ensi talveksi. Mitään kovin isoa en enään voi kutoa.
6. Käyn lenkillä 2 kertaa päivässä, välillä pidemmän ja joskus lyhemmän matkaa, riippuu tuosta lonkasta miten se antaa mennä. Mutta lenkeistä saan kiittää Himmua.
7. Ajan autoa kovin mielelläni, en vain enään pitkiä matkoja kun autoni on niin vanha etten kauas sillä uskalla lähteä. Eikä oikein ole varaa vaihtaa nuorempaankaan sitä niinkauan kun liikkuu ja kauppareisut saa tehtyä.
8. Odotan oikein kunnon perhos kesää, minusta perhoset on niin viehättäviä seurattavia. Silloin hypin pitkin kukkamaata yrittämässä niitä kuviin.
9. Haaveilen paremmasta kamerasta, mutta niinkauan tuolla läpyskälläni kuvaan kun se pelaa. Mitä sitä ennen aikojaan vaihtamaan.
10. Tykkään laittaa ruokaa, mutta yksin kun olen, tulee aian laitettua liikaa ja saan sitten syödä monta päivää samaa, no, usein osan pakastan pahan päivän varalle.
11. Huh, olipa vaikeaa ja nyt vielä pitäisi vastata niinhin 11 kysymykseen. Miksi itsestä on niin vaikea löytää kertomista. Kun olen niin kovin tavallinen tallaaja
No niin, se urakka on nyt toteutettu ja siirrytään sitten niihin kysymysten vastauksiin.
1. Jos voisit valita minkä tahansa lemmikin, mikä se olisi. Helppo, jos jostain syystä Himmusta joutuisin luopumaan, niin ilmeisen varmasti uusi samanrotuinen koira.
2. Luottoleipomuksesi, joka onnistuu aina. No se on piimäpiirakka, helppo ja monikäyttöinen resepti, hyvä erilaisten marjojen kuluttaja.
3. Ensimäinen ikioma autoni oli Datsun 100 A, mutta meidän ensimäinen auto oli Skoda Oktavia.
4. Suosikki urheilulaji. Hm. omani jää tuohon kävelyyn mutta katselen mielläni kaikkea urheilua mitä tv:stä tulee
5. Ehdoton herkkusi. Se oli helppo, vihannes laatikko.
6. Onko sinulla paheita joita et blogissasi kerro. Haa, empä kerro.
7. Paras päähänpistosi tällä viikoölla. Ei ole kaiketi mitään päähänpistoa osunut kohdalleni, siis ei mitään.
8. Oletko saavuttanut elämässäsi ne, joita pienenä halusit . Olen, ne haluamiset sota-ajan lapsella oli kovin pieniä, helposti saavutettuja joten moninkerroin on elämä antanut sellaistakin josta ei osannut edes unelmoida.
9. Mikä on riittävä määrä unta sinulle. 7_8 tuntia on hyvä jos sen saa nukuttua..
10Pidätkö talvella hattua. Ihan varmasti jokin hattu tai myssy on oltava, en tässä tuulessakaan ole ilman.
11
Lemppari tuunaus. No siihen en osaa oikein sanoa mitään, elämän varrella on tullut tehtyä noita tuunauksia enemmänkin, mutta ei niistä lempparia löydy.
Nyt olen kyllä tuhma enkä jatka tätä eteenpäin. Olen tätä jakanut aiemmin muutaman kerran, nyt enjaksa etsiä sopivia kohteita. Anteeksi, mutta jos joku haluaa voi ottaa mukaan.
Tilaa:
Kommentit (Atom)