paistoi kuu.

 Minun pikkuisella "läpyskälläni otettuna ilman  zoomia ja zoomattuna,

Ja välkkyvät veet, siinäpä nuo ajankohtaiset maisemat!

 Molemmilla puolilla tietä kauniit keltaiset viljapellot.


 Ja rantaan päästyä tyyni veden pinta
 Kukkiva kivenkolo kivilaiturilla
Pajupuska ei ainakaan ole kuivuuteen kuollut, mutta syksyn merkit on kuitenkin siinäkin jo

 Tänä aamuna
 Kumma väritys oli luonnossa
Kaikki vähän kuin unenomaista. Vähän outo punerrus ilmassa. pakko oli mennä rappusille tuo ottamaan kuvaankin


Viimeinen lilja laji nyt puhkesi kukkaan, sitten kun tuo lopetaa, on liljat tältä kesältä ohi, mutta niinhän  se loppuu kesäkin.

Vastaan nyt Aili-mummolta saamaani haasteeseen, miltä näyttää minun keittiöni.
Se on pieni, mutta minulle rtiittävä eikä mikään sisustuslehtien ihanne keittiö kylläkään.

 Tässä nuo yläkaapit, jossa vasemmalla on astioita joita nostelen alapuolen tiskikoneesta ja keskellä kuivauskaapit. Liesituuletin ja sen yläpuolella maustekaappi, ei mikään ihanne paikka kuitenkaan mausteille, Sitten on kapeampi kaappi jossa ruokaa laitettaessa tarvikkeita käden ulotuvilla. Seuraavan on kulmakaappi ja vielä senkin jatkona yksi kaappi, ne ei näemmä kuvaan sopineetkaan.
Alaosan tiskikone ja sitten nuo alakaapit joissa on nuo välttämättömät jäteämpärit ja erilaisia pesuaineita sun muuta vähemmänkin tärkeää. Hellakin siihen sopi.

 Kahvinkeitin ja vedenkeitin, takanurkassa pilkottaa leipälaatikko
Miokrioaaltouuni, tuo verraton vekotin sekin. Siinä kulmalla mainio maustemylly, joskus Turkin matkalta mukaan lähtenyt, toimiva kone. Kahvin suodatin paperilla telineenä kahvipannu.


 Toisella, vastakkaisella seinällä om jää-viileä kaappi ja ovessa tärkeä lista marevan ajoista ja tuloksista
Loppuseinä siellä onkin sitten komeroita.

Tuo minun rakas nurkkahyllyni
Ja kun olen tälläinen hukkapätkä, on tuo jatko tarpeen kun haluan mennä ylähyllyiltä jotain ottamaan tai laittamaan.
Ja vielä pöytäni ja tuolit ja maisema jota saan katsellaRuusupenkki ei pääsyt kuvaam., se on tuossa aika lähellä keittiön ikkunaa, vain 6-7 metriä siitä

Siinäpä se, ei siinä paljon ole nähtävää, mutta tulipa nekin kuvattua.

Vaatimnaton, mutta riittää, kaikki on kuitenkin tarpeellista

jatkan tätä haastetta vielä, jos sattuisi osumaan sellaislle jotka eivät vielä ole saaneet tätä kivaa haastetta.
Kaksitassua- lapsiperheelle
Lovviisan kammariin,
Navetan ovelta karjakolle!

Minulla on tänään vapaapäivä. otin sen ihan itse, aamulla ylösnoustessani sen päätin, tänään en tee mitään, enkä ole tehnytkään, olen ollut ruhtinaallisen laiska. Himmun kanssa tehtiin ylimääräinen lenkki tuonne rannan maisemiin, istuskelin ihan joutilaana sielläkin penkillä kuunnellen veden loisketta rannan hiekalle. otin siitä pienen videon pätkänkin , sain näin sen sinfonian äänen talteen, sitten joskus talvella kun on kesää ikävä,. voin sitä loisketta kuunnella.

Kaukana järven toisella rannalla näkyi valkoisina pisteinä veneitä aikamonta, siellä oli uistelukilpailu ja kai sitten kaikki kalat siellä, kun ei yhtään venettä meidän rannanpuolella ollut.
Leikin sitten täällä koneella aikani kuluksi ja jonkun kukan laitoin kasalle, ei aina tuu niin pitkä rimpsu.


Nuo lumihiutalee jo kertaalleen luulin kuolleen, kun unohdin ne kastella ja kaikki kukat meni, olin jo vähällä heittää menemään, mutta yhtäkkiä olivatkin täynnä nuppuja ja nopeasti taas kukinta jatkui.

Pitipä kuvata tuo hauska kakun koristekkin, siinä mummeli istuu keinussaan Himmu sylissä ja lankakerä  kori vierellä. Ihan kuvaa elämää, ainakin joskus, tosin keinu vielä saa aikapaljon istujaansa odotella.

Sain Ronjalta tämän saman tunnustuksen, Kiitos Ronja siitä  Olin jo aikeissa jatkaa tähän uudet tunnustuksen saajat, mutta nyt näkyy näitä tunnustuksia jo niin paljon olevan liikkeellä, että jätän aikomukseksi lisätä. On kyllä hienoa näitä saada!






Sain myös Saraheinältä tämän tunnustuksen, kiitos siitä, yhdistän sen nyt tähän samaan En ala sitä uusimaan, mutta kaikki mennee näin nyt sitten yhdessä käsikkäin.


Sain Minttulilta tälläisen tunnustuksen, kiitos Minttuli! Tunnustukseen liittyy pieni tehtävä.

. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu
vain Post it - lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat
sen eteenpäin
.
Ja nyt sitten mietintämyssy päähän, nimeänkö viisi bloggaajaa vai annanko tämän kaikille kävijöille, on hankala nimetä kun olisi niin paljon teitä joita haluaisin muistaa. No, seuraaville sen nyt laitan, varma en ole., joko se teille on muualtakin tullut. On jo senverran kiertänyt kuitenkin enkä ole katsonut niin tarkkaan kelle on jo ennestään laitettu.

Annin aatoksia, Mukava blogi seurata hänen aatoksiaan
Eevamummun tekeleet ,Aina jotain niin ihania töitä hänellä
Syöksysämpylät Mukava luettava blogi
Romulyyli, niin monipuolinen ihanan värisiä kuvia.
Hannala. Kiva seurata Hannalan elämää.

Teille nyt tämän tunnustuksen laitoin, Jos haluatte vastaanottaa ja saahan sen ottaa kuka vaan vaikka ei nimeä olisikkaan.

Meillä oli Himmun kanssa saada hetkeksi ihan pikku vieras seuraksemme. Himmun ikioma poika oli meillä hoidossa muutaman päivän.

 Tässä vierailija, Humu humppa
 Ja yhteisellä lenkillä maantiellä
Himmu ylhäiseessä yksinäisyydessään.
Päivät menivät kyllä niin mukavasti, tehtiin kaikenlaista ulkohommaakin kaikki kolme. ja vaikka ei Humu olekkaan ihan samanlainen puutarhuri koira kuin äitinsä, niin taitavasti kaivoi kuoppaa kasvimaalla kun nostin sipulit pois maasta Oli oikein ahkerana siinä kaverina. Himmu katseli meidän touhua vähän sivummalta ja menikin sitten puskan juurelle maate kuin näyttääkseen etten nyt hänen apuaan tarvikkaan kun on muutakin apua. Eihän sitä sitten kauan malttanut sivusta seurata kun tuli itsekin kaivamaan kuoppaa, vaikka ei sitä olekkaan harrastanut sitten kuin joskus pienenä koirana. Paitsi jos löytää myyrän kolon,. silloin kyllä kaivaa. Mutta valitettavasti kaikki hauska loppuu aikanaan ja emäntänsä tullessa Humua hakemaan, Humun mielestä kaikkosi kaikki muu. Ei ollut olemassa kuin oma emäntänsä. Mutta kunhan taas tavataan, luulen, että sitten kyllä tuntee taas minutkin.

Sitten sain Porista vieraita. Olin ihan onnesta soikeena heidän vierailunsa nyt toteuduttua ja katsokaa, miten upean orkidean sain vastaanottaa

Vaikka on noin paljon kukkia nyt, niin on vielä nuppujakin rivissä joka haarassa. kerrassaan upea. Ystävien tapaaminen on aina ihanaa kun niin paljon olen täällä kotona vain kahden Himmun kanssa. Riittää muistelemista pitkäksi aikaa. Kiitos vielä vierailustanne! Oli ihanaa tavata!

Ja ettei nyt ihan omakaan piha unohtuisi niin muutama kuva pihastakin taas on paikallaan. Aletaampa ruususta.

Komea oksa
Ja tässä eilenaamulta, kyyneleinen sateen jäljiltä Sama oksa, jossa hiljattain kuvassa oli vain yksi aukeava kukka ja paljon nuppuja, nyt jo paljon kukkia.

 Astereita ja samettiruusuja
 Hennon
värisiä asereita

Ja näitä punapäivän hattuja.

Voi kun tätä syyskesää vielä jatkuiosi pitkään ilman halloja, kukkia vielä riittäisi, yksi liljakin vasta kohta aloittelee kukintaansa.

Olen nyt vähän joka välissä lueskellut noita tyttären keräämiä eri vuosikymmenten kirjoja ja lehtiä Kaikkein tärkein oli tuo oman syntymävuoteni sidottu Kotilieden vuosikerta.

 Siinä yksi kansikuva kirjasta!
 Myös tämä samanvuoden kalenteri oli kovin mieluisaa lueskella. Sieltä selvisi että olen perjantain lapsi

 Isänmaan kirja
Ja valittujen Palojen kuvaus -40 luvulta ja voin sanoa, että eläessä nykyisten kauppojen kaikenmaailman yltäkylläisyyden tarjonnassa, järkytyin kuvasta, jossa jonotetaan -48 perunoita Helsingin asemalla junasta. Eipä tuota ruuan vähyyden aikaa enään muista vaikka sen onkin elänyt omakohtaisesti.

 Kuvateos entisiltä asuinsijoilta Tampereelta
 Pari Suomen Kuvalehteä. Vuosilta -41- 44 -Sodan ajan kokeneena erittäin mielenkiintoiset lehdet
Tässä esikoisen synytymävuonna ilmestyneestä Nokian kirjeistä, niitä oli muutama ja mielenkiintoisia, olinhan nuorena tyttönä itsekkin kumienkelinä kumitehtaalla.

 Tämä on vuodelta, kun toinen lapsi tuli maailmaan. Upea teos
 Ja tämä sitten vuodelta kun nuorin on syntynyt ja mallit on yhä käyttökelpoisia,
Ihana, paljon elämää nähnyt satukirja


Ja vielä, kuin pisteenä iin päälle on tämä kuva Tarjanne laivasta. jolla aikoinaan tehtiin häämatka Tampereelta tänne, tai Virroillehan se maidät jätti. Eipä ollutkaan laivasta ennestään kuvaa..

Vielä on vuosien varrelta lastenhoidosta vihkosia, mm. Arvo Ylpön toimittama opas ja myös karjanhoitoon liittyviä opas kirjasia. Aivan mielettömän mukavia kaikki. Ja Tauno Palon elämän kerta, sehän lienee suurimmalle osalle ikätovereista ja vähän nuoremmillekkin ollut jonkinlainen ihailun kohde.

Paljonhan näihin elettyihin vuosiin sopii tapahtumia, monet jo unohtuneet ja monet löysin ikäänkuin uudelleen. Näiden tutkailemista jatkan vielä pitkän aikaa, vallakin tuo Kotiliesi tulee kyllä käsissäni kulumaan. Senajan mainokset on aika mielenkiintoisia, tavaroita, joiden nimet yhäti markkinoilla.

Taas on ihan pakko ollut kuvata kukkia, kun sentään jotenkuten tuosta viimeisemmästä sateesta selvisivät
 Kylvämättä kasvaneita kehäkukkia on aikalailla eripuolilla
 Oppioneiden kukka
Toiselta nimeltään Zinnia
 Kuunliljat ovat kärsineet sateesta aikatavalla
niinkuin kukista hyvin jo näkyykin
 Kun nyt poutaa olisi saisi syysleimut kukoistaa kunnolla
Pikkuionen ero on kukkien värissä.
Rantakukat ja ukonhatut sopuisasti yhhdessä

Nämä tummemmat päivänliljat nyt kukkimisvuorossa
 Asteritkin kukkii kovasti monissa väreissä eripuolilla kukkamaita
Ei näy perhosia, nämä on ihan perhosia varten istutettu aikoinaan, mutta jos nyt ilmat paranee, ehkä perhosetikin palailee takaisin.

Voi että tämä kesä suosii vesiheinää kukkamaissakin, jatkuvasti sitä yritän pois sieltä ottaa mutta aina tulee uutta. Eikä ihan joka välistä oikein saa poiskaan sitä kun tahtoo sitten kukatkin nousta.