Sen johdosta otin vielä muutaman kuvan täsätä viimeisesta päivästä tätä vuotta. Pellolla ei juuri lunta ole
 Mutta järvessä sentään jäätä
Himmukin siellä luisteli.

Nyt on tämän vuoden valkoiset sivut kaikki täyttyneet sivut, jotka sisältää niin paljon. Iloa enimmäkseen, mutta toki väliin mahtuu sivuja joiden sanoma on jotain muuta, mutta niinhän tää elämä menee.

Huomana aukeaa uusi, puhdas kirja puhtaine sivuineen,.  Voi, miten sitä toivoisi että kaikki sivut täyttyisi iloisista, mukavista asioista. Onneksi ei tiedä, kun uudet sivut eteen aukeaa, miten ja millä ne täyttyy.

Tälle vuodelle hyvästi, joutaakin jo menemään. Innolla sitten uuteen vuoteen-

Tänä Tapanin päivän iltana siirrän tämä kuluneen joulun muistojen ketjuun, ketjuun joka on jo pitkä.
Olen saanut elää niin monenlaisia jouluja, lapsuuden sota-ajan joulut, kaikenlaiset perhejoulut lasten vielä ollessa pieniä, sitten joulut, kun oli jo lastenlapsia ilonamme ja nyt, viimeiset 10 vuotta olen ollut  lasten luona jouluna, elämänkumppanin poislähdön jälkeen. Olen nyt saanut iloita noista seuraavan polven pikkuisista, kyllä ne vaan tuovat iloa juhlaan. Tuohon pitkään ketjuun liittyy paljon iloisia jouluja, mutta joukossa on myös surullisia, tuskan täyttämiäkin jouluja. Kaikki kuitenkin paikkansa ketjussa hakeneet.

Tämä joulu toi monenlaista kukkaa ilokseni, niitä nyt sitten hoivaan ja koitan saada pysymään hengissä. Jännitän, saanko pysymään tuon orkidean hengissä joka on asetelmaan istutettu, en voikkaan sitä hoitaa nyt niinkuin niitä olen oppinut hoitamaan
 Kaunishan se on kukkiessaan
 Eikö vain?
samassa ruukussa on sitten nämä lisäksi, kauniita kaikki, mutta tuo orkidea vain sikäli kiinnostaa onnistuuko tuossa yhteisruukussa.
 Tämä jo vähän etuajassa saamani asetelma on kovasti komistunut kun tulilatvoihin tullut paljon uusia kukkia
Tätä kukkaa en tunne ennestään, nuo pienet marjat kukinnoissa on hauskan näköisiä. Tuolla juurella vähän piilossa on tuollaista punakirjavaa kasvia. Jos joku tuntee tuon kasvin, kerrothan sen nimen!
 Hyasinttien tuoksuakin tuntuu koko huushollissa.
Leikkokukat nopeaan taipuvat alaspäin,,hain lunta maljakkoon se sitten vähän auttoi kukkia nousemaan ylöspäin. Toki myös tein kukkiin uudet leikkuupinnat että paremmin saa imettyä vettä.
Tuo amaryllis jota jo aiemmin kuvasin, avasi sen toisen kukkavanansa sopivasti pyhiksi. Ensimäisen varren sain jo leikata pois.

Arki kun taas alkaa niin näiden kanssa nyt sitten elelen, koitan onnistua niiden kanssa että mahdollisimman pitkään säilyvät hengissä. Ja lähetän mielessäni kauniita ajatuksia heille, joilta nämä kukat olen saanut.

Hyviä välipäiviä kaikille.

Toivotamme kaikille ystäville
Hyvää, Rauhallista joulun juhlaa.
Mummeli uskollisen ystäväsä Himmun kera.

Kiitos kaikille muistamisista, ja korteista!

Kylläpä oli urakka kun yritin tuon amarylliksen kuvat niin, että kaikki neljä kukkaa suostuisi kuvaan
Kukka piti nostaa larttialle, pöydällä en mitenkään ylettynyt sinne kukkiin asti niin, että edes osa kaikista kukista näkyisi. Onneksi tuo toinen varsi alkaakin kukkimaan vähän lyhyemmässä varressa, nyt jo vähän on rakosellaan.

Eipähän niitä tuossakaan saanut kunnolla esiin, mutta edes vähän tuota värien kauneutta

Tämäkin on kaunis ja kun nuo valkoiset tulilatvat kestää kauan ja yhä lisää aukeavat, siitä saakin sitten nauttia kauan. Tämän toi ex vävyni nykyisen vaimonsa kanssa. On kiva, kun pitävät jatkuvasti yhteyttä.

Nyt on pian edessä se päivä kun pimentyminen taas päättyy, se on aina ilouutinen ja ei mene kauaa kun taas alkaa multa poltteleen sormenpäitä ja siemenluettelot kuluu käsissä. Mutta ensin kyllä pitää nauttia joulun juhlasta. Arkihuolesi kaikki heitä ja ne asiat sitten myöhemmäksi.

Aamu aukeni aurinkoisena, niin kirkkaana, mutta ei sitten kestänyt koko päivää kun nyt on  täysin pilvistä jo.
 Vähän ennen auringon nousua näytti ikkunasta katsoen tältä
 Sitten jo lenkkimaastossa auringon nousua enteilevä taivas
 Matkan jatkuessa näytti sitten jo tältä.


Kotipihaan palattuamme valaisi jo aurinko säteillään huurteiset puut.  Kumpa tuo huurre säilyisi nyt jouluunkin asti, mutta varmaan luvattu suojakeli tuon kauneuden hävittää pois.

On ollut kyllä ihanteellisia ulkoilusäitä jo useamman päivän, niitä on yritetty Himmun kanssa hyödyntää, mutta minun selkäkipu hiukan hillitsee menemistä, mistä nyt tuo vanhan kivun taas pinnalle nostikin, lienenkö pieninyt vähän liikaa puita kun se tärinä ainakin sattuu kovin.

Joulu on jo ovella, melkein ainakin tai sitten alimmalla rapulla sisään tulossa. Jos se nyt meillä edes poikkeakaan koko joulu, kun itsekin olen päivät pois lasten luona. No, jotain pientä ja hyvää mieltä on ainakin varattava tännekkin. 😊

Alkoi vähän etuajassa kukkimaan viimejoulun amaryllis. piti jo ottaa kuvia kun ei oikein tiedä millä hetkellä kaatuu, niin pitkään varteen piti kasvaa ennekuin kukkansa aukaisee. Toinen nuppu vierellä kasvaa myös vauhdilla mittaa.

Pitkä on varsi mutta komea on kukkakin.
Toinenkin amaryllis nuppua kasvattaa, jospa se sitten onnistuisi jouluksi avaamaan kukkansa. Muutama niitä vielä on pimeässä kaapissa odottamassa alkaako nuppuja kehittymään vai jättävätkö kukinnan väliin. Kaikki viettivän kesän ulkona, vasta pakkasten pelossa otin ne sisälle.

Mukavaa joulunalus aikaa kaikille, älkäähän nyt väsyttäkö itseänne liikaa, tulee se vähemmälläkin touhuamisella, sillain vain sopivasti kaikkea . Kaapitkin voi jättää, ei niihin kukaan jouluksi muuta kuitenkaan, onhan siihen sitten ensivuonna aikaa. Kantapään kautta opittua, että turha hössötys pois.

Toivon kaikille hyvää, kaunista Itsenäisyyspäivää
Aamun pakkasessa otettujen auringonnousun kuvien myötä.

Nyt saatiin vähän lunta, ei ollenkaan liikaa, mutta valaisee tuokin synkkää syksyä.

Laitan muutaman napsauksen tänne matkalta, ei noita oikein kuviksikaan voi kutsua kun tuolla pikkuräpsijällä otettuja vain ovat.

 Lehmä haluaa ulos kaupasta!
 Tämän syksyn "hitti" turistimyymälöissä. Sinne jäivät.
 Nämä ihanat pienet talot kiehtoo minua aina.
 Olisi kalaakin myytävänä
 Ja pitihän Agathaakin käydä tervehtimässä
 Tämäkin joka kerta tulee kuvattua, nyt kukat puuttui tuosta ympäriltä, oli jo tyhjennetty joulutähtiä varten valmiiksi
 Joka aamuinen säätilan tarkastus kohde hotellilta kuvattuna.
 No, vähän tuli sentään kukkiakin
 Käytiin myös taidenäyttelyssä La Orotovassa, suomalaisen siellä asuvan taiteilijan töitä käytiin ihailemassa.

Ja metsäretkelläkin piipahdettiin.

Vastakohtana meidän pimeelle syksylle siellä sai nauttia valosta. Sitä koitti varastoida mielen syövereihin josta sitten kotiintulon pimeydessä sitä kaivoi esille.

jo muutaman päivän olen kotona ollut ja opetellut taas tätä pimeään tutustumista Kyllä nyt on kaksi pimeetä vastakkain, mutta kuukauden päästä alkaa taas päivä pitenemään, sille on pakko hurrata. Olisi tuo vähäinen lumikin saanut pysyä, omalla laillaan tuonut valoa. Mutta kaikenkaikkiaan, kiva oli reisuun lähteä ja kiva on olla taas kotona. Ainakin Himmun mielestä  oli kiva kun tulin ,vaikka hoito menikin niin hyvin, niin kyllä se mummu vie voiton kuitenkin.

Kaikki meni reisussa ihan mukavasti, ei voi moittia mitään kohtaa siitä, lennot oli erittäin tasaisia ja ajallaan, ei turhia odotuksia muita kuin Vantaalla laukkujen odotus kesti tunnin. Se oli ainoa miinus matkassa.

Ja kukkia kuvasin, tottaki, no, kyllä muutakin mutta laitampa tähän muutaman kukkakuvan nyt alkuun, jospa joskus sitten muutakin lisäksi.










Näitä piisaisi vaikka miten paljon. Mutta toisella kertaa sitten lisää.

Niin kukkien kuin muidenkin kohteiden suhteen reisu oli kyllä onnistunut ja monta paikkaa taas tuli nähtyä.  Sitä valoa on vähän ikävä.
Sain heti lomani ensi tunnilla komean ruusupuskan josta tämä yksi vielä viimeisenä päivänäkin toi iloa huoneeseeni. Kiitos kukista matkakumppaneille.

Siinä me eilen Himmun kanssa syksyn tunnelmissa, haikeus oli rinnassa kun katselin joutsenten perään kun isona parvena lensivät kohti etelää.

Mutta en sentään alkanut laulamaan tuota paimentytön laulua missä lintupieni syksyn tieltä kesämaille rientelee ja minä pieni paimentyttö lentohon en pääsekkään. Kun pääsen, huomena nousen aikaisin aamulla Thomas Cookin siiville ja lennän linnun lailla etelään. Mutta en koko talveksi niinkuin lintu pieni vaan vain kahdeksi viikoksi.

Oikein hyvää syksyn jatkoa nyt huomena marraskuuhun siirryttyä.

Leijonakitoja on kukassa vielä aika paljon
Tätä syysasteria en ole koskaan nähnyt näin täydessä kukassa, melkein kaikki nuput ovat nut auki. On ollut monta syksyöä ettei ole ulkona ehtineet kunnolla kukkaan
 Kultapiiskukin on saanut nyt kukkia, senkin kohdalla on joskus käynyt niin että on paleltuntu ennekuin on kunnolla kukkaan ehtinyt.
 Belliksethän kukkii lumentuloon asti, sitkeä kuin mikä.