Kirjamuistikirja

Kuva: Arran Bee / Flickr Ennen vanhaan, menneinä vuosina, maa ja meri tunsivat suurta tyhjyyttä ja kaipuuta. Vuoret olivat kuin poutama, portaat taivaaseen, ja rehevä vihreä sademetsä väreili monivärisenä kakahuna. Taivas oli kimalteleva paua, tuulen ja pilvien kuvioima kowahaiwai ja joskus se heijasti sateenkaaren prisman tai eteläisen aamuruskon. Meri oli alati muuttuva pounamu, välkehtien se yhdistyi saumattomasti taivaaseen. Tämä oli maailman pohjalla oleva lähde ja kun siihen katsoi, saattoi tuntea näkevänsä ikuisuuteen." Witi Ihimaeran  Valasratsastaja  on aivan omanlaisensa romaani. Sen tarina pohjaa ikivanhaan, suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle siirtyneeseen kertomukseen siitä, kuinka maorien esi-isä Paikea ratsasti valaan selässä heimon alkukodista Hawaikista Aotearoaan eli   Uuteen-Seelantiin. Kaunis ja myyttinen tarina on sovitettu sujuvasti nykyaikaan. Ihimaera käyttää taitavasti hyväkseen myyttiä ja siihen liittyvää arvostusta hälventä...

Kuva: FraserElliot / Flickr Axl ja Beatrice ovat vanha, toisiaan syvästi rakastava pariskunta. Heitä kohdellaan huonosti kotikylän luolayhdyskunnassa ja he päättävät lähteä matkalle yli Ison tasangon, etsimään poikaansa joka on lähtenyt vanhempiensa luota jo kauan sitten. "He kulkivat lähekkäin, Axl melkein vaimonsa kannoilla. Siitä huolimatta Beatrice hymisi tasankomatkan aikana joka viidennellä tai kuudennella askelella kuin litaniana: "Axl, oletko siellä?" Ja Axl vastasi aina: "Täällä ollaan, prinsessa." Rituaalivuoropuhelun lisäksi ei puhuttu muuta. Silloinkin kun he tulivat jättiläisen hautakummulle, ja Beatrice viittilöi hätäisesti heitä siirtymään polulta kanervikkoon, he jatkoivat kysymistä ja vastaamista, aivan kuin olisivat halunneet antaa mahdollisesti kuulosteleville demoneille väärän kuvan aikeistaan. Axl pälyili koko ajan taivasta siltä varalta, että se pimenisi äkkiä tai nousisi nopeasti etenevä sumu, mutta sellaisesta ei näkynyt merkkiä...

Kytömäki, Anni : Kultarinta Gummerus, 2014, 644 s. Kannen suunnittelu Sanna-Reeta Meilahti Kuulin tästä kirjasta niin paljon hyvää etukäteen, että hieman jännitti aloittaa lukeminen. Suitsutus kun tuppaa nostamaan kriittisyyteni välillä turhankin korkealle. Kun vielä ottaa huomioon sen, etten yleensä ole kiinnostunut luontokuvauksista, ja tässä romaanissa pääasiassa kävellään metsässä, on melkein ihme, että viihdyin kirjan parissa niin hyvin. Eli jotain ihan poikkeuksellisen hienoa Kultarinnassa  täytyy olla. Romaanin tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alun Suomeen. Maailma myrskyää ympärillä, mutta kerronta vain sivuaa ensimmäisen maailmansodan tai kansalaissodan melskeitä. Tätä hieman ihmettelin, mutta katsottuani kirjailijan haastattelun Ylen Aamun kirja -ohjelmassa  ymmärsin, että tähän oli hyvä syy. Kytömäki nimittäin kertoo halunneensa kirjoittaa nimenomaan sellaisista ihmisistä, jotka tahtovat vain hiljaa elää omaa elämäänsä, rauhassa ja mieluummin vähän ...

Kirottu Istanbul / Elif Shafak The bastard of Istanbul ; suomentanut Maria Erämaja Gummerus, 2012, 498 s. Kaipasin edellisen kirjan ankean tunnelman jälkeen jotain erilaista, ja valitsin luettavaksi  Elif Shafakin romaanin Kirottu Istanbul . Kirja on juuri niin mausteinen ja värikäs kuin luulinkin, sen mukana pääsee maistelemaan sekä kitkeriä että makeita makuja. Alkuasetelma on rohkea ja mielenkiintoinen. Tarinaa kertovat rinnakkain turkkilaiset ja armenialaiset, joiden yhteinen menneisyys on verinen. 1900-luvun alussa Turkissa pantiin toimeen etninen puhdistus, jossa pahimpien arvioiden mukaan kuoli jopa yli miljoona armenialaista. Turkki ei ole vieläkään tunnustanut kansanmurhaa, eikä asiasta voida maassa avoimesti puhua. Elif Shafakin lisäksi Orhan Pamuk on ollut syytteessä turkkilaisuuden loukkaamisesta uskallettuaan ottaa kantaa vuoden 1915 tapahtumiin. Kirjan etuliepeessä kerrotaan, että Shafakin tuotantoa leimaa omaperäinen länsimaisten ja itämaisten tarinankertom...

Moby Doll / Saara Henriksson Into, 2011, 187 s. Joskus käy niin, että melkein huomaamattaan valikoi luettavakseen monta kirjaa peräkkäin samasta aihepiiristä. Minulla taitaa olla nyt aluillaan jonkinlainen mystisvaikutteinen luonnonsuojeluteema. Saara Henrikssonin esikoisromaanin Moby Doll päiväjuoni kulkee Jennyn ja Jokken uudelleentapaamisen kautta Norjan pohjoisille vesille valaiden pyyntiä vastustamaan ja niiden laulua kuuntelemaan. Jennyn opiskelu Sibelius-Akatemiassa on pitkittynyt, lopputyötä on hankala saada valmiiksi. Idea sävellykseen on olemassa, mutta muistojen melodia häilyy mielessä vain hämäränä kaikuna lapsena kuullusta valaan laulusta. Jokke työskentelee virkamiehenä ympäristöministeriössä, puutuu päivä päivältä enemmän paperinpyöritykseen ja kaipaa takaisin nuoruuden idealismia ja aikaa yhdessä Jennyn kanssa. Moneen kertaan aiottu puhelinsoitto tulee vihdoin tehtyä ja johtaa tapaamiseenkin, mutta vanhat ongelmat nousevat heti pintaan ja pariskunta eroaa toi...

Tyttö joka muuttui lasiksi / Ali Shaw The girl with glass feet ; suomentanut Taina Wallin Atena, 2011, 394 s. Kannen kaunis silhuettikuva vihjaa aika osuvasti sisältöön; kyseessä on satu, mutta unelmoiva sinivihreä varjostuu uhkaavan tummilla raidoilla. Tarinassa on monia hurmaavia fantasia-aineksia; salaperäinen suoalue huuruineen, pieniä yökkössiipisiä lehmiä, katseellaan kaiken valkoiseksi muuttava metsäneläin sekä Midas ja Ida, joista toinen taistelee estojensa kanssa toisen muuttuessa vähitellen lasiksi. Mutta fantasian lisäksi juonta vie eteenpäin myös edestakaisin vellova ihmissuhdeverkko. Mukana on epämääräinen joukko isiä, äitejä ja tuttavia, jotka muistelevat nuorena kokemiaan onnettomia rakkauksia. Sotkun kantavana ideana on kyvyttömyys osoittaa tai jopa ollenkaan tuntea rakkautta. Tämä kaikki voisi tietenkin olla aivan liikuttavaa, mutta nyt tarinan toisteisuus ja epäloogisuus vähän vesittää hyviäkin ideoita. Miljöökuvauksessa kirjailija on parhaimmilla...