-
Jatkuu→: Mitä luin ja kuuntelin viime vuonna?
En ole pitänyt tapanani kirjoittaa vuosikoosteita, mutta nyt intouduin lyhyeen sellaiseen. Kirjaan lukemani kirjat kahteen paikkaan: perinteiseen vihkoon, joita on kertynyt vuosikymmenten saatossa jo muutama, muistaakseni vuodesta 1977 alkaen, sekä niin luetut kuin kuunnellut GoodReads-palveluun. Kuvat tähän postaukseen tarjoaa GoodReads, jossa myös lisään kirjoja eri ”hyllyille”. Lajit, tyypit, lajityypit Luettuja…
-
Jatkuu→: Kotirintamalla
Ukrainalaisen Jevhenija Kuznjetsovan kolmas suomennettu romaan Niin kauan kuin on elämää (Aula & co, 2025; Vivtsi tsili, 2025; 221 sivua) kertoo elämästä sodan varjossa. Eletään hyökkäyssodan ensimmäistä talvea. Sähköä saadaan pari tuntia vuorokaudessa. Muulloin käynnistetään tarvittaessa generaattori. Hän ei ehtinyt loppuun, kun valot välähtivät päälle. Valossa humala, sotkuinen keittiö ja…
-
Jatkuu→: Kolme kertomusta naisista ja miehistä
Claire Keeganin teos Aivan viime hetkellä : kertomuksia naisista ja miehistä (Tammi, 2025; So late in the day : stories of women and men, 2023; suomentanut Kristiina Rikman; 109 sivua) sisältää kolme novellia. Ne ovat tarkkanäköisiä, murheellisia, pelottaviakin. Niminovelli on kerrottu miespäähenkilö Cathalin näkökulmasta, mutta lukijan — ainakin minun —…






Lukeminen on minulle melkein kuin hengittäminen. En pysty olemaan lukematta.