[go: up one dir, main page]

31.7.2012

Nordic forest -haalari ja Taikametsästä pipoja

Nordic forest -nimisestä velourista haalari työkaverin vastasyntyneelle pojalle. Tein kokoa 74 cm Ottobren ohjeella, ajattelin että syksymmälle olisi kiva. Haalari on ihan jättimäinen, lähentelee kyllä todellisuudessa kokoa 80 cm ellei jopa 86 cm. Onpahan sitten kasvuvaraa... Kankaan kuosin on suunnitellut Leena Renko.


Ohjeen mukaan jos olisin tehnyt, olisi vetskari kantattu, en halunnut tähän kuosiin kuitenkaan sitä, sillä kantti pomppaa silmiin ja sopii mielestäni eleettömämpään kuosiin.

Taikametsä-nimisestä joustofroteesta tein muutaman pipon tuliaisiksi. Tykkäsin tästä kuosista, mutta en ole niin innostunut tuosta froteesta ollut koskaan. Katsotaan, saanko mitään muuta aikaiseksi tästä kankaasta vai panenko lopun myyntiin. Kangashan on erään ompeluryhmän kimpassa järjestämä eikä sitä ole tehty kuin muutama sata metriä, kankaan on suunnitellut Leena Renko. Siis ihan peruspipoja 4 kpl eri kokoisina.


Mulla kyllä vissiin on jokin keltainen kausi. Tähän vielä loppuun kuva Neiti Moosta Racerback-mekossaan leikkimässä Bellen kanssa, samikset. Siinä uitetaan Polly Pocketeja.

Ihminen on vaarallinen

Viime yönä ajelin yksin 350 kilometrin matkan. Se oli mukavaa. Minä, tie, auto ja radio. Matka meni levollisin mielin ja nopeasti.

Tykkään yöajasta, kaikki on yöllä jotenkin paljaampaa. Avointa. Rehellistä. Rauhallista. Yö antaa tilaa ajatuksille.

Niin, matka meni hyvin. Oikeasti maantie on erittäin vaarallinen paikka, jossa pitää noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta. Mitä vanhemmaksi käyn, sitä enemmän pitkät matkat hermostuttavat minua. Mitä vain voi sattua lyhyelläkin matkalla. Olen nähnyt kaikenlaista sattunutta. Olen myös ajanut monenlaisilla autoilla monenlaisissa asioissa, myös hälytysajoa ja nämä eri kokemukset nostavat päähän ajatuksia siitä, mitä kaikkea voi sattua. Kenelle tahansa. Ja jotenkin sitä on vielä levottomampi silloin, kun muu perhe matkustaa eri aikaan kuin itse.

On todella pelottavaa ajatella sitä, että luotamme oman ja läheisten hengen päivittäin muiden tielläliikkujien käsiin. Liikkeellä on todella kaikenlaista. Suurten autojen kuljettajien pelko on se, että vastaan tulee epätoivoinen ihminen. Porot valitettavasti liikkuvat teillä, itse pelkään enemmän hirviä, monta sellaista olenkin tiellä nähnyt, koskaan en kuitenkaan ole joutunut tekemään hirvien takia äkkijarrutusta. Toivottavasti tulevaisuudessakaan en kohtaa noita suuria vaeltajia liian läheltä.

Kyllä, monta vaaraa onpi tiellä. Rattijuopot nostavat käyräni korkealle, en mainitsekaan heitä tätä enempää.

Yksi asia, josta haluan puhua ja johon törmään lähes päivittäin on se, miten ihmiset eivät uskalla nähdä paremmin. Puhun tavallisista ihmisistä, jotka eivät ole epätoivoisia, päihteissä tai yliväsyneitä. Tässä maassa istuu autojen rattien takana hirvittävän iso joukko sellaisia ihmisiä, jotka mielestään näkevät todella hyvin, myös ammattikuskeja. Oikeasti heidän näkökykynsä on juuri ja juuri lain asettamissa puitteissa autolla ajamiseen. Tai sen alle. Ja silti koetaan, että ihan hyvin osaan autolla ajaa, olen ajanut 40 vuotta ihan hyvin. Osa näistä ihmisistä saisi silmälaseilla itselleen lisää näkökykyä, osalle silmälasitkaan eivät auta.

Kirjoitin, etteivät ihmiset uskalla nähdä paremmin. Olen sitä mieltä, että ihmiset jotka eivät hanki itselleen silmälaseja nähdäkseen liikenteessä paremmin, ovat pelkureita. Jos kaukonäköä saa paremmaksi laseilla, HANKI NE LASIT! Ja pidä niitä vaikka vain autoillessasi. Jos ulkonäöllisistä syistä jättää lasit hankkimatta tietäen, että laseilla saisi näköään reippaasti korjattua ja ajelee laillisesti juuri ja juuri siinä partaalla, on pelkurin lisäksi tyhmä.

Jotkut näyttävät mielestään huonolta lasit päässä. Minun mielestäni huonolta näyttää likinäköinen silmälasiton kolarinaiheuttaja.

13.7.2012

Ikasyrin isopallosta hihaton mekko

Racerback dress on todella nopea tehdä. Ilmaiskaavan 1-8-vuotiaiden mekkoihin saat TÄÄLTÄ. Itse tein koon 5-6 vuotta ilman saumavaroja. Moo käyttää kokoa 116 cm.

Bellelle myös mekko. Loppui keltapohjainen kangas ja jouduin nappaamaan pätkän valkopohjaista (josta en tykkää) helmaan mukaan. Ja vitsi mitä järkevyyden tunteita taas koinkaan, kun Bellen mekon takapuolelle tein tarrakiinnityksen... Mietin, että pitää saada kapeampaa tarraa näihin nukenvaatteisiin. Vasta seuraavana päivänä sisareni suopealla avustuksella tajusin, että olisinhan voinut LEIKATA sitä tarranauhaa pienemmäksi. Jep, ruuti on keksitty.




11.7.2012

Postipäivä!

Melkein kuin olisi joulu! Postipoika on tänään joulupukkeillut minulle kaikkea kivaa! Muutenkin on ollut huisin mahtava päivä! (Hyvin pikaiset kuvat napattu, nämähän on heti postattava!)

Kaikista ihanin postintuoma on tämä:


Disneyn Belle-nukke, jolle kuva ei tuo oikeutta yhtään. Panin barbien malliksi antamaan viitettä koosta. (Barbie näyttää siltä kuin olisi juhlinut viikon ilman housuja...)

Moo ei ole kotosalla, joten minun lie pitää leikkiä tällä lauantaihin saakka, sen jälkeen on enää turha haaveilla että saisin :D

Toinen postissa tullut päivänpiristys on tämä Ikasyrin jättipallokangas, josta aion kylläkin käyttää vain tuon keltapohjaisen puolen.




Tähän paneudun kun saan tämän postauksen kirjoitettua loppuun:




Burda ilmestyy nyt myös suomeksi ja siitä sai niin hyvän tarjouksen, että tilasin pienen pätkän.


Tämä ei ole postissa tullut, vaan ihan omin pikku kätösin sen Metsolasta kannoin. Tästä tulee vastasyntyneelle pienelle miehelle syksyksi jotain.. ehkä hupparitakki, jää nähtäväksi.



Vielä pallokankaasta sen verran, että tein äidilleni lapsenlikkapalkaksi Ottobren ohjeella Bubble pocket -mekon. Kaavahan on aluperin tunikakaava joustamattomasta kankaasta, jossa helmassa vielä kuminauha. Tein sen pienin muokkauksin trikoosta mekkopituisena ja todella hyvä tuli!



Tarkempi kuva taskun hauskasta muodosta ja mekko takaapäin:



Nyt vilisee niin pilkut silmissä, että Burdaa lukemaan!