Onko minun vaatekaapissa siksi niin pimiä, kun kaikki on siellä mustaa? Kauhiasti ärsyttää jos ei näe! Pitää kai panna joku kohdevalo, 500 W halogeeni saattaisi juuri ja juuri riittää. Mutta se mustuus, miksi on niin paljon mustaa ja ruskeaa? Mikä niissä väreissä muka viehättää? "Musta laihistaa", paskanmarjat. Jos on ylimäärästä niin ne kyllä näkyy, oli vaate minkä värinen vaan. Ainoa, jolla laardeja saa tasotettua vaatteen alla on se vaatteen leikkaus. Piiloudutaanko me suomalaiset mustaan? Miksi 'musta' ja 'synkkä' ovat synonyymeja? Onko niiden pakko olla? Miksi mustaa käytetään niin paljon? Siksikö, ettei siinä näy lika? Tavan vuoksi? Mistä se on peräisin? Lämmittääkö musta? No, lämmittää kesäisin kun saattaa vahingossa paistaa aurinko ja on jo valmiiksi lämmintä.
Käyttävätkö ruotsalaiset ja norjalaiset näin paljon mustaa? Luulen, että norjalaiset pukeutuvat ainoastaan neuleisiinsa. Ja partaan. Ja ne neuleet ovat aina sävyltään vaaleita. Jos ihan hullutellaan, niin tummanharmaalla joskus. Ruotsalaiset pukeutuvat muodikkaasti -henkkamaukan määritteleminä. Vaikka Vickan kyllä tiskaa kotona kansallispuvussa. Se jotenkin vaan sopii sille. Daniel lukee keinutuolissa salaa juorulehtiä, tukka Salvella sipaistuna. Ovatko ruotsalaiset innostuneita raanuista? Veikkaan, että norjalaiset ovat! Islantilaisista ei voi sanoa mitään, niillä on Björk, tuo omituinen pygmi. Se tekee mitä haluaa. Ja sen annetaan tehdä. Siitä tykätään. Jotenkin haluan kuvitella islantilaisten pukeutuvan aina puhtaaseen valkoiseen. Sitä se lumi teettää, huijaa suomalaista kuvittelijaa. Sitä se eristäytyminen Atlantille teettää, huijaa suomalaista kuvittelijaa. Hinatkaa hyvät islanderit itsenne lähemmäs meitä muita Pohjoismaita, voidaan kölliä kaikki samassa jamassa ja lämmittää toisiamme! Vai onko teidät vallattu liian monesti? Siitäkö pieni hajurako? Ymmärrän kyllä. Muistakaa silti, että Suomi ei ole vallannut teitä, voitte tulla meidän ja Ruotsin väliin köllimään!
Ruskea ei ole musta. Voin pukeutua ruskeaan, koska se on "maanläheinen". Näin tunnen olevani käytännöllinen, ekologinen, suorastaan luonnonystävä henkkamaukan hupparissani. Vaaleanpunainen sopii ruskean kanssa, mutta herranjumala jos liikaa vaalenpunaista päälle panet! Silloin menee bimboksi. Tai emakkoporsaaksi. Helvettiäkö tässä nyt enää päällensä laittaa?!? Sininen ei sovi A4-arkin värisen ihoni kanssa, keltainen on perseestä.
Kun pyysin muutamaa ystävääni määrittelemään mikä väri olisin, yllätyin muutamista vastauksista. Kaksi sanoi minun olevan pinkki, yksi sanoi ruskean ja kaksi oranssin. ORANSSI! Vallan häkellyin. Väri, jota en itseeni yhdistäisi. Jänniä ovat aatokset ihmisten, ihan pitäisi tehdä laajempi kuin viiden hengen kysely aiheesta. Oranssi jäi jotenkin mietityttämään, se on minulle vieras väri. Mitä se edustaa? Älköön kukaan käsittäkö nyt, että tämän väri olisi ollut epämieluisa määre, ei mikään väri ole tuollaisen kyselyn kohdalla, kaikki näkevät asiat eri tavoin. Minun on hankala nähdä oranssisti. Oranssista tulee mieleen hare krisnat. Ja Dalai Lama. Ja Marco Bjurström 90-luvulla kun kaikki ostelivat oransseja verkka-asuja. Vetäkääs ne nyt päälle, ha haa!
Tottumus lienee taas se toinen luonne, mihinkäs meitsi mustistaan pääsee.