Hyvää joulua kaikille pikku kakkiaisille!

:)

En ole erityisen luova, tarkoitan tällä sitä, että en ole hyvä keksimään uusia ja innovatiivisia ideoita. Mielelläni toteutan kivoja juttuja, mutta niiden keksiminen ei ole minulle helppoa. Ihailen ihmisiä, jotka osaavat ajatella itsensä ulos laatikosta ja keksi jotain jännää, hauskaa ja kaunista. Kuten nämä joulukoristeet, jotka tein tänään. Ei mennyt kauaa:

Keskikokoinen ja pieni pallo kakkualusista. Ompelukoneella kymmenen alusen pinkka vaan keskeltä yhteen suoralla ompeleella ja blingblingiä Tiimarista roikkumaan perään. (Leikitään, että olen ottanut superhyvät kuvat tähän, eikä esim. palovaroitin näy yhtään ;)  )

IHANIA!

Idean sain MEKKOTEHDAS-blogista, johon idea oli tuotu Lantliv Jul & Pyssel -lehdestä. Ostin kaupasta 2 settiä kolmen eri koon kakunalusia, vielä isointa kokoa olevat aluset odottavat pääsyä johonkin roikkumaan. Mielestäni ihanteellisia nämä olisivat sellaisessa huoneessa, jossa on korkea katto. Saattaa olla, etten laita isointa roikkumaan meidän "tavallinenkattoiseen" huoneistoomme. Nähtäväksi jää...

*****

Edit:


Tein sen isoimmankin, nyt kaikki kolme palleroa napottavat sulassa sovussa eteiskäytävällä:

Tein tänään VIHDOIN päiväkotitädeille joululahjapussukat. Aluksi kaavailin tekeväni patakintaat, tein jo prototyypinkin. Se ei kuitenkaan tuntunut hyvältä. Se oli liian kova. Hylätty. Sitten ajattelin tehdä patalaput, "pääsee helpommalla"... MY ASS! Prototyypistä tuli ruputyyppi ja into lopahti. Tiedän, että vähän vaivaa näkemällä olisin saanut ne kasaan, mutta kun into meni niin en alkanut menettämään myös hermojani vääntäessäni jotain mitä en halua tehdä :D Ihanaa oikaista! ;)

Tein pussukat. Tällä kertaa nauhoilla kiinnitettävät. Sisällä pussukoissa on Neiti Moon lempikarkkeja, kettuja. Siis Pihlaja oikealta nimeltään. Kutsuuko KUKAAN kettukarkkeja niiden oikeilla nimillä? En usko!

Kankaat Michael Milleriä, Robert Kauffmania ja Stenzoa.

Loppuun vielä kuva neidin blingbling-kynsistä. Synttärilahjaksi saadut kynsitarrat ovat olleet kovassa käytössä.

Jonkin verran olen ehtinyt tehdä joulupukin apurin hommia:

Raglanhihainen t-paita kitara-applikaatiolla. Tämä onnistui mielestäni tosi hyvin. Eikä mennyt kertaakaan hermotkaan :D (Ei kun tapahtui sittenkin pieni kääminpalo peitetikkikoneen kanssa; se pentele ei tikkaa tasaisesti pari senttiä ennen saumakohtaa, osaako kukaan kertoa tähän syytä?).

Paita siis on 116 cm , tulee pikkuherra Raaka-Rasselle joululahjaksi. Rasen äitinkään hermot eivät mene tämän kitaran tiluttelun tahdissa.

Myöhemmin vilautan pari paitaa, kunhan saan niihin viimeistelyt valmiiksi. En ole ihan täysin keksinyt miten viimeistelen nämä pikkumiesten paidat. Tein toiseen jo kravattia, joka on osin applikoitu kiinni ja muuten lepattaa, mutta materiaali oli ihan jostain syvältä, joten väliaikaisesti hylkäsin ajatuksen. Katsotaan nyt, mihin vielä päädyn.

Lopuksi vielä kiva vinkki, TÄÄLTÄ löydät ihania tulostettavia pakettikortteja :)

Tein isänpäiväksi miehelle aamutakin. Ohje oli Suuren käsityölehden jostain männävuosien joulunumerosta. Ohje oli hanurista. Kaavan palat, kuva ja ohje eivät mätsänneet toisiinsa. Ei minun eikä muidenkaan mielestä. Eli ei siis pelkästään minun logiikkani syltännyt, mikä on sinällään huojentavaa ;)

Aamutakin piti olla shaalikauluksinen, mutta tuunasin sen sitten huppariksi. Mallissa ei siis  mitään ihmeellistä. Sen verran päin peetä hommat menivät, että kangas loppui kesken (kun silmämääräisesti ensin kankaan ostin, ajatuksella ensin edellisestä aamutakista ottaa malli) ja kun lisää kangasta hihoja varten hain,  Eurokankaassa oli sama harmaan sävy loppu. Minkä huomasin vasta sitten myöhemmin, tietysti. Näytti kuitenkin miehelle kelpaavan. Takapuolella toisen pakaran kohdalla sydän.