Utsjoen Jeagilvárrin timanttivarausalueelta on löytynyt kaksi harvinaista lajia. Lajit löydettiin kävelyretkellä, jonka Utsjoen kaivosaktivistit järjestivät varausalueelle kesäkuun alussa.
Kyse on alueesta, jonne Tukes antoi toukokuussa irlantilaiselle Karelian Diamond Resources -kaivosyhtiölle aluevarauksen mahdollista timanttien etsintää varten. Varauspäätös varmistaa etuoikeuden malminetsintälupahakemuksen tekemiseen.
Harvinainen sääksi pesii varausalueen eteläpäässä
Kävelyretken yhteydessä varausalueen eteläpään reunasta löytyi harvinaisen sääksen pesä. Sääksi on luokiteltu Suomessa silmällä pidettäväksi lajiksi.
Sääksisäätiön tutkijat kävivät pesällä heinäkuun lopulla, kertoo utsjokelainen kaivosaktivisti Esko Aikio.
– Kyseinen pesä ei ole ennen ollut tiedossa. Tutkijat rengastivat pesästä heinäkuussa kaksi poikasta. Joku, luultavasti Metsähallitus, oli jo silloin kiinnittänyt pesämäntyyn rauhoituskyltin, kertoo Aikio.
Alueelta löytyi myös uhanalainen hentolehväsammal – Ainoa tiedossa oleva kasvupaikka Euroopassa
Samalla kävelyretkellä biologi Aune Veersalu huomasi eräällä lähteellä mielenkiintoisen sammalesiintymän. Veersalu otti sammaleesta näytteet ja nyt löydös on määritetty kriittisesti uhanalaiseksi hentolehväsammaleeksi tai toiselta nimeltään kuusamonlehväsammaleeksi (Rhizomnium gracile).
Jeagelvárrin lähde on hentolehväsammaleen ainoa tunnettu kasvupaikka koko Euroopassa. Muutoin sammalta esiintyy Pohjois-Amerikassa ja Itä-Siperiassa.
– Lähetimme sammalnäytteestä välittömästi tiedon Metsähallitukselle. Metsähallituksen sammalasiantuntija kehotti meitä lähettämään näytteen eteenpäin Suomen etevimmälle lehväsammalasiantuntijalle, emeritusprofessori Timo Koposelle Helsinkiin. Koposelta tuli tieto, että kyseessä on todellakin hentolehväsammal.
– Tätä lajia on aiemmin havaittu Suomen Kuusamossa, mutta viime vuosina sammaltutkijat eivät ole pystyneet löytämään sitä sieltä. Lisäksi kirjallisuudessa on tietoja, että tämä sammallaji olisi havaittu Utsjoen Keneskoskella. Timo Koposen mukaan tieto perustuu kuitenkin virhemääritykseen, kertoo Esko Aikio.
Hentolehväsammal kuuluu uhanalaisluokituksessa rankimpaan CR-luokkaan (Critically Endangered), mikä tarkoittaa, että laji on kriittisesti uhanalainen.
"Löydöt voivat hyödyttää Metsähallitusta ja ELY-keskusta"
Esko Aikio ei osaa vielä arvioida, kuinka harvinaiset lajit vaikuttavat alueen kaivossuunnitelmiin. Ne voivat kuitenkin Aikion mukaan hyödyttää tiettyjen valitusten jatkokäsittelyä.
– On vaikea sanoa, millainen painoarvo löydöksillä lopulta on. Sekä luonnonsuojelusäädökset että Euroopan Unionin luontodirektiivit antavat suojaa tälläisissa tapauksissa, mutta en usko niiden olevan tarpeeksi kumoamaan Tukesin varauspäätöstä.
– Uskon kuitenkin, että löydökset voivat olla apuna esimerkiksi Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen valitusten jatkokäsittelyssä, sillä kyseisissä valituksissa vedottiin erityisesti luonnonsuojeluun ja luontoarvoihin, tuumaa Aikio.
"Saimme apua hädän hetkellä"
Utsjokelainen Esko Aikio uskoo, että sammallajin löytymiselle on tarkoituksensa. Paikalliset aikovat pyhittää löytölähteen.
– Lähdehän on aina virkistävä ja erityisen tärkeä sekä luonnolle että luonnossa kulkijalle. Minulle tuli hyvä tunne siitä, että alueelta löytyi tämä erityinen lähde, joka tuli avuksemme hädän hetkellä, kiittää Aikio.
