Nákkosgirjedutki Robert Willadsen lea álgimin dutkkat sápmelaččaid psyhkalaš buresbirgejumi ja dasa váikkuheaddji dahkkiid Suomas. Dutkamuša ulbmilin lea lasihit áddejumi das, maid buresbirgejupmi mearkkaša sámi albmáide sin iežaset perspektiivvas ja sin kultuvrralaš konteavsttas.
Sámi albmáid iešsorbmemiid lohku lea stuorát álbmogis gaskamearálaččat, muhto fáddá lea unnán dutkojuvvon.
– Mun sávan, ahte dutkan addá bohtosiid ja dieđuid maid maŋŋá sáhtášii geavahit buresbirgejumi barggus.
Dearvvašvuođa ja buresbirgenlágádus THL plánejeaddji Niila Rahko oaivvilda, ahte suopmelaččain ja sápmelaččain eai leat nu stuorra erohusat das, mo sii hállet iežaset áššiid birra.
– Galhan sámi almmáiolbmot maid hállet ja muitalit iežaset áššiid, muhto geasa sii hállet ja muitalit dat lea earalagan go muđui.
Váldoálbmoga indikáhtorat buresbirgejumis eai doala deaivása sápmelaččain
Dutkamuša vuođđun leat sápmelaččaid iežaset vásáhusat ja eallinvuohki. Willadsena mielde majoritehtaálbmogii ráhkaduvvon buresbirgejumi indikáhtorat eai álo váldde vuhtii álgoálbmogiid duohtavuođa, gos giella, identitehta, kultuvra, servodat ja oktavuohta lundui leat guovddážis. Kolonialismma čuovvumušat, dego giela jávkan ja identitehtaáššit, vuhtojit ain psyhkalaš buresbirgejumis.
Koneen Säätiö lea juolludan Willadsenii njealjejahkásaš veahkkeruđa dutkamii. Beroštupmi fáddái bohciidii máŋga jagi dassái go sápmelaččaid buresbirgejumi gieđahallojuvvui Yle ođđasiin ja čieŋui jagis 2017, go davviriikkalaš iešsorbmema eastadandoaibmaplána sápmelaččaide almmustuvai. Strategiijas deattuhedje erenoamážit albmáid vuhtiiváldima eastadanbarggus.
Willadsen oaidná čielga váilevašvuođa dutkamušain, daningo etnalaš duogáš ii dábálaččat čállojuvvo statistihkkii. Dat dagaha dan, ahte sámi álbmoga buresbirgejumi lea váttis guorahallat.
– Oainnán dás čielga dutkanváilevašvuođa, danne válden dán ovdan ja háliidin dutkat dan mii mu mielas dovdo duođalažžan ja ávkkálažžan.
Dutkamuš gáibida servodatmieđiheami Sámedikkis
Robert Willadsen lei ohcan iežas dutkamuššii servodaga mieđiheami Sámedikkis, muhto Sámediggi ii dan vuos mieđihan. Sámediggi atná dutkanfáttá dehálažžan ja ávžžuhii dutkama joatkit, go de dutkis leat dárbbašlaš sámi dutkanovttasbargoguoimmit ja buoret kultur- ja gielalaš gelbbolašvuohta.
Willadsen áiguge dahkat ođđa ohcama dál go son lea ožžon rávvagiid sámi áššedovdiin.
Doavttir Leena Niittyvuopio-Jämsä mielas fáddá lea dehálaš. Son smiehttá goittotge mo sáhttá servvodaga olggobealde nu rašes áššiid dutkat.
– Vehá eahpidan dan oppa dutkanproseassa go álgu lea jo dákkár.
Willadsen deattuha, ahte su dutkamušas lea alla kvalitehta, ja dat vuođđuduvvá dialogii sámi servodagain ja sámi dutkiiguin.
– Deattuhan, ahte in hálit meroštallat olggobealde man guvlui dutkamuš lea mannamin, dadjá Willadsen.
Go dutki boahtá servodaga olggobealde, de dat gáibida vuosttažin luohttámuša huksema. Willadsen áigu leat Anaris ja Ohcejogas ja hukset oktavuođa báikkálaččaiguin. Son deattuha sensitivitehta, erenoamážit go dutkan guoská fáttáid, mat gusket iešsorbmema. Vuohki lea resursavuođđuduvvon, ja ulbmilin lea buvttadit dieđuid maid maŋŋá sáhttá geavahit psyhkalaš dearvvašvuođa- ja buresbirgejumi barggus.
