Avvila bálvalandállu lea ožžon gohččuma divvut váilevašvuođaid divššus
Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahat gávnnai Männikkö bálvalandálus máŋggaid váilevašvuođaid, mat gusket eallilan olbmuid divššu.
Sápmi-sääni ij forgâ oinuu innig väldikode raajijn Laapi eennâmkuávlust
Sápmi-sääni kevttim áiguh joskâđ väldikode raajij koolbâin talle, ko taid tivoh.
Badjel 50 jagi dassái jávkkai girdi mas ledje sámepolitihkkarat – maŋisboahttit čoahkkanedje muittašit sin Ohcejohkii
Sámekonfereanssa oktavuođas mihcamárain oapmahaččat muittašedje geassemánu 1974 dáhpáhusa, go vihtta sámepolitihkkára jávke girdi fárus.
Eeunka Huâttar Kauko čââʹlm čueʹvve, ko moštt nuõrrân raajjâm ǩeʹrrses – ”Skito ko puõđi, jeät jieʹrjid teänab taarbšam”
Ouddâl ko Kauko Feodorooff piârrja puõʹđi vuõssmõs motorǩeâlkk, leäi nuõrr sääʹm ǩieʹsstuâjjan tuejjeed ođđ vuejjamǩeʹrrez.
Avvilis vuosttaš Pride-ráidovázzin sotnabeaivve – ordnejeaddji mielas gilli dárbbaša dan
Pride-ráidovázzin lea Avvilis dan gudnin, go gielddas levgejit Pride-leavggain. Árat Pride dáhpáhusat leamašan Anára girkosiiddas.
Oanehis videot: karusellissa on 2 artikkelia
Geahča dá Yle Sámi radio geasi sáddenáiggiid
Yle Sámi geasseáigi álgá geassemánu 22. beaivve ja bistá borgemánu 16. beaivve rádjai.
Radioprográmmat: Areena-karusellissa on 10 videota
Sámit návddašedje mihcamárain sámekonferánssas ja Ohcejohka šearrá -dáhpáhusas – geahča govaid
Dán artihkkalis sáhttá máhccat mihcámarvahku dovdduide Ohcejoga doaluin.
Per-Olof Nutti joatká Sámiráđi presideantan
Sámiráđi presideanta, várrepresideanttat, lahtut ja várrelahtut válljejuvvojedje vahkoloahpas Sámiid 23. konferánssas Ohcejogas.
Ristâlâš osko lii Ruut Tervaniemi eellim toorjâmuorâ – Oulust feerij taggaar moos Anarist ij lah hárjánâm
Ruut Tervaniemi niävdusin ličij valmâštume maŋa porgâđ kirjeráájust já varriđ maassâd päikkisiijdân Anarân.
Deatnogátte Nuorat leat máhccan konseartalávddiide – ja miella livččii čuojahit ain dás ovddos
Deatnogátte Nuorat movttáskedje giđđat čuojahit vuot olles joavkkuin. Sii gorgŋot dán gease ain jo golbmii lávddi ala.
Yle Ođđasat: Areena-karusellissa on 5 videota
Jalvvi Niillas oaččui Sámiráđi girjjálašvuođa bálkkašupmi
Niillas Holmberg Goatnelle-girji gieđahallá máŋggabealat dálá sámiid eallima čuolmmaid.
Lávostallamis leat olu čálekeahtes njuolggadusat – Beaska Niillas oahpaha, mo lávus galgá láhttet
Muhtin guovlluin lávostallama árbevierru lea meastaba jávkan. Beaska Niillas muitalii KulturSámis Ohcejogas, maid galgá diehtit lávostallamis.
Bealuštanfámut fitne Guhturis oahpásmuvvamin Bohká geaidnooktavuhtii
Gili olbmuid mielas molssaeavttut almmolaš luddii gávdnojit earáge sajis.
Ođđa dutkanbohtosiid mielde dušše oasáš Deanu luossaveajehiin buvttehit merrii – iige váldosivalaš leat rastáboađđu
Eanemus jápmán veajehat gávdnujedje Veahčajohnjálmmi ja Vuollegeavgŋá vulobealde.
Lávllačállinleaira doaibmá dehálaš deaivvadanbáikin Sámi artisttaide ja addá vejolašvuođaid ovttasbargui
”Dolvot”-lávllačállinleairras Sámi artisttat besset ovttas ráhkadit musihka. Leairra bohtosiin riegádit ođđa musihkkabihtát áibbas ođđa ovttasbargguin.
Avveeljuuvâ kuávžurnääli selvâtteh tääl vuosmuu tove – Kuávžureh sättih leđe 500, 1 000 tâi 5 000, arvâl totkee
Historjálâš rekinistem kuárŋoo kuávžurijn tábáhtuvá škajâluođânáin já čääsivuálááš kameraiguin. Tiätu iššeed kuálástem asâttâsâin puátteevuođâst.
Outi Jääskö eallinbargu boazodoallooahpaheaddjin bálkkašuvvui – farga sus álgá ođđalágan eallin
Jääskö lea bargan Sámi oahpahusguovddážis moaddelogi jagi boazodoallooahpaheaddjin. Ealáhagas son áigu addit áiggis áhkkubiidda ja leat eanet meahcis.
Njauddâmneeʹǩǩ rämmše, ko äʹrbbšeellmõš juätkkai še taʹnni: ”Lij vääžnai, što tõt ij puåtkkân”
Meäʹcchalltõõzz tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd päiʹǩǩ-kåʹddneeʹǩǩ vuäǯǯa šeeʹlled luõzz tän ǩieʹzz Njauddâmjooǥǥâst. Luõzz peäss šeeʹlled 20.6.-31.7.2026.
Sosiálamediain geavahit eamiálbmotgovaid oidnosii beassamii – dutki: gážaldagas leat ruhtadansiiddut
Facebookas leat nu gohčoduvvon historjásiiddut, mat juhket govaid maiddái sámiin. Siidduid duohken eai goit leat áššedovdit, geat beroštivčče historjjás.
Ohcejoga gielddahoavda áigu bargat siidobarggu buohccedivššárin Norggas – ”Oaččon das fámu”
Gielddahoavda Päivi Kontio atná dehálažžan vejolašvuođa bargat buohccedivššárbarggu astoáiggis. Gielddaráđđehusas ášši juohká oaiviliid.
Molsugo rievssat šat ivnni, šaddetgo šat sarridat? Heahtá skuvlalaččat smihtte prošeavttas earret eará birasrievdamiid
Dutkit ja árbečeahpit barge ovttas mánáin ja nuorain báikkálaš lundui guoskevaš fáttáiguin. Loahppaboađusin leat plakáhtat mánáide dehálaš šattuin ja ealliin.
Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain: Areena-karusellissa on 31 videota
Suoma boarráseamos gielddahoavda gávdno Eanodagas – ”Fáluhin iežan deike ja nu mun bessen”
Gelbbolaš gielddahoavddaid lea ain váddásut gávdnat. Dat gávdnošedje, jus alimus ahkerádji váldojuvvošii eret, dadjá 70-jahkásaš Eero Ylitalo.
Njávdámis buollán Nord1-Market sadjái šaddá ođđa gávpi – gávpejas guoktái čuođit sávaldagat gávppi ođđasit rahpamis
Cuoŋománus buollan gávppi sadjái huksejit ođđa gávppi. Gávpejasat muitalit, ahte plánat leat ovdánan jo gilvalahttimii.
Suoma davimus šibitdoalus lea viimmat ollašuvvan sohkabuolvvamolsun
Máŋgga jagi barggu maŋŋá ođđa nuorra isit, Jani Guttorm váldá doalu háldosis Nuvvosis. Váhnemat loniiga ruđa, vai gánda beassá jođihit mielkedálu.
Sääʹmǩiõl määtt ǩieʹsse jiânnai oummui miõl: Giellagas-instituutt nuõrttsääʹmǩiõl määttaid joba 11 ooccjed
Siõm sääʹmǩiõl universiteʹttmäätt lie õinn ođđ äʹšš da tõʹnt ooccji jõnn mieʹrr lij-i šiõǥǥ miârkk, vuäinn uʹčteeʹl Miika Lehtinen.
”Jápmán álbmot ii daga dáidaga” – Kiasma Oktii áidna -čájáhus čuvge sámiid dáládáidaga dili
Oktii áidna -dáládáidaga čájáhusain háliidit vástidit guovtti dárbui: muitalit sámi servošis váldoálbmogii ja maiddái hukset saji sámi dáiddáriidda.
