Meillä kasvaa erinäisiä asioita erilaisissa laatikoissa. Tämän kevään uusi laatikko tehtiin karviaisille, siinä nököttää nyt Lepaan punainen ja Hinnonmäen keltainen, väleissä sammalleimua. Pitäisi olla punakukkaista, mutta eihän sitä koskaan tiedä...



Takapihan lootan kuukausimansikka kukkii jo, ihanaa!


Neljä isoa laatikkoa löytyy takapihalta, viime kesänä valmistuivat ja tänä kesänä aion ne vielä maalata. Etummaisessa on yrttejä ja erikoismansikoita (kk-mansikka sekä ananas- ja vadelmamansikat), seuraavassa naposteluun Valotarta ja Honeyoea. Kolmannessa laatikossa kasvaa tänä vuonna potut ja viimeisessä on salaattia, hernettä, kesäkukkaa ja sen sellaista.



Mansikkakankaan peitin ulkonäkösyistä kuivalla heinällä. Mietinnässä on se, millä peitetään kypsyvät herkut linnuilta. Joku verkkoviritelmä taitaa olla paras, viime kesänä linnut ei meinaan pelänneet tarpeeksi pelättimiä ja muita härpäkkeitä.



Kivan näköinen tulisi, jos laatikkojen välikäytävät kattaisi jollain. Nyt on ihan ´au naturel`, metsäpohja.




Kielot alkaa välittömästi laatikoiden jälkeen. Kukat avautuvat kovaa vauhtia, kohta tuoksu on huumaava!

Niin on herkullinen tämä kevään vihreä! Nyt siitä pitää muistaa nauttia kunnolla, juhannukseen mennessä luonnossa lähes kaikki vihreä muuttuu samaksi tasaiseksi sävyksi.

Etupihalta löysin uuden kuvakulman. Auto ei ole paikallaan joten koko alalle mahtuu melkeinpä vaan vihreää. Kanukkakaarien edessä rehottaa tulppaaneja ja väleissä yrittää pinnistellä kerrottuja pioneja. Oikeassa reunassa erottuu kolme tulppaanihujoppia, joista pitäisi tulla niitä tummia.



Ostin tällaisen taimen viime syksyn alesta, mutta ei mulla ole enää hajuakaan, mikä tuo on. Tunnistaako joku?
Ihanat lehdet siinä on kuitenkin:)



Kiinanlaikkuköynnöksen lehtiin tulee kesän edetessä vaaleanpunaiset reunat ja kärjet. Sweet :))



Ja pakollinen kirsikankukkakuva! Näitä saattaa vielä tulla, ne vetää kameraa puoleensa magneetin lailla. ja näitäkin pitää tiirata ihan läheltä, että erottaa yksityiskohdat ja vivahteet. Täydellistä kauneutta.



Tässäkin osaa olla tosi raikas vihreä, neidonruusun pienet söpöiset lehdenalut. Ja paljon piikkejä, ihan söpöt nekin.

Tänään lähden hakemaan Marketanpuiston puutarhatapahtumasta kotiin uusia pioneja, mm. Eedenin parfyymiä ja vadelmajäätelöä, nam ja slurps :)

Sateen jälkeen on paitsi raikasta, myös paikoitellen todella kaunista. Vesipisaroista on tullut timantteja kasvien lehdille. Vanha piharuusu oli kerännyt niitä ihan joka lehdelleen.



Tulppaanin pintaankin timantit näyttävät takertuvan.



Tämän yksilön sisään oli lisäksi piiloutunut ruskea lehti. Aika suojaisa paikka sille :)



Kun tämä tumma yksilö ja sen lajitoverit aukeavat, saa vaaleanpunaiset tulppaanipenkit vähän kontrastia. Odotan innolla!



Angervotkin ovat saaneet timanteista osansa. Tänä vuonna nämä pensaat varmasti kukkivatkin, viime keväänä ne leikattiin ihan alas eikä kukkia ehtinyt muodostua. Olisipa kiva, jos tämä olisi vaaleanpunakukkainen laji, mutta epäilen kyllä että se on valkoinen. No kaunis sekin :)

On tämä niin jännää aikaa... Ihan uusia tuttavuuksia nimittäin kaikki nämä, viime syksynä istutettuja.



Takapihalla ovat jo kukassa nämä valko-oranssit narsissit, pienempiä vielä odotellaan. Komea on kukinta näillä, aika isoja ovat kukat. Ja hauska väritys, lehden tyvestä löytyy vähän keltaistakin. Näiden viereen istutin myös koko-oransseja versioita.



Ihan kuin nämä ottaisivat autinkoa ;)



Nämä vaaleankeltaiset taas ovat jo vanhoja tuttavuuksia, toissasyksynä istutteuja. Ystävämme toivat pussin meille lahjaksi kun olimme istuttamassa entiseltä pihalta siirrettäviä kasveja. Talokaupat oli muistaakseni tuolloin jo tehty, mutta avaimia meillä ei vielä ollut. Vähän oli outo tunne istutella kasveja pihalle, joka ei ainakaan tuntunut vielä omalta, vähän niinkuin toisten nurkkia olisi kaivellut. Hauskaa, että nämä narsissit muistuttavat tuosta erityisestä päivästä :)

Pihallamme on kaksi "kaivoa". Toinen on oikea kaivo kasteluvedelle ja tämä toinen on öljysäiliö. Sen ympärillä oli vuorenkilpeä, jonka poistin ihan kokonaan ja lahjoitin kaverille. Tilalle istutin kokeeksi puutarhamansikoiden vauvoja sekä ahomansikkaa. Jos tulee marjoja, niin kiva, mutta jos ei niin keksitään jotain muuta. Ei tämä ollut ainakaan suuri investointi ;)



Elli ulkoilisi näinä aikoina ihan jatkuvasti, niin paljon kuin vaan jaksaisi ulkoiluttaa. Kiitettävästi poika onkin jaksanut narun toisessa päässä pitkin pihaa kiertää, kun neiti seikkailee.



Etupihan näsiä availee kauniita kukkiaan. Jos marjoja muodostuu, nypin ne heti myrkyllisyyden takia pois, mutta viime vuonna ei tullut yhtään marjaa.



Takapihan kaivon vierustalla kasvaa perennoja. Kanukkaa harvensimme jälleen ihan kunnolla, kaikki vanhat oksat hus pois. Taitaa noistakin tulla ihan vehreät kasvustot kesäksi. Työlistalla on aidan maalausta, joka onkin todella palkitsevaa työtä kun jälki näkyy noin selvästi. Aita nuorenee monta vuotta ja näyttää merkittävästi hyväkuntoisemmalta uuden maalin jälkeen! Sain vähän lisää keltaisia tiiliä kesämökin varastojen perukoilta ja niillä olisi tarkoitus jatkaa tuo tiilirivi yhtenäiseksi.



Lähikuvassa kaivon vierus. Pionia nousee ja jättipoimulehdet mätästää kivasti. Mukavia lämpätiloja luvattu tälle viikolle ja se varmasti tarkoittaa vihreyden lisääntymistä luonnossa. Mikäs sen mukavampaa :)

Näitä kuvia pienistä ihmeistä on nyt kamera täynnänsä, joten jatkoa kasvukatselmuksille seuraa. Viime keväänä siemenestä kasvatetut lupiinit (Olisko ollut kirjolupiini? Tai komea?) kasvavat sotilaallisessa rivissä ja näyttävät olevan elinvoimaisia. Tarkoitus on niitä vähän sijoitella harvemmin, jotta saavat kasvutilaa. Suloiset karvataimet :)



Kultatyräkin kellanhohtoiset alut on melko hehkeät! (Jonkun vaan pitäisi katkoa nuo viime vuoden kuivat oksat pois...)



Kanukan harvennusoperaatiosta jäi noita keltaisia ja punaisia keppejä joita survoin aidanteeksi tulppaanien suojaksi. Ajattelin laittaa noita oksia vähän lisääkin tuohon, tiiviimmäksi aidaksi. Kapulat joutaisi sitten pois kokonaisuutta pilaamasta. Syksyllä istutin aimo kasan tulppaaneita, kerrottuja vaaleanpunaisia etupäässä. Väleissä kasvaa kolme kerrottua pionia. Nämä on ne tulppaanit, jotka kasvoivat viime kuussa siinä jäävellissä!



Takapihan perennapenkissäkin on tulppaaneja. Särkynyt sydän nousee kohisten, tämä on valkoinen Alba. Toivottavasti ainakin ; ) (Se ei kukkinut vielä viime kesänä.) Tosin kyllä mulle kelpaisi sellainen "Albahkokin", joka on Katilla (kliks), hennon vaaleanpunaisin vivahtein.



Hybridipioni "Paula Fay" on hyvässä kasvussa ja toivon, että se kukkisi tänä vuonna. Alut saivat ympärilleen kivikehän, sillä aika lähellä sijaitsee vesipumppu ja sen letkut ja johdot kulkee ja välillä meidän ihmisten toimesta liikkuu vaarallisen lähellä.

Ihanaa, ulkona on tervetullut sade :) Nurmikko alkaa varmaan pian vihertämään!

Pihalla on nyt tarkkailtava päivittäin silmutilannetta. Ihan pakko : ) Koska suurin osa kasveista on istutettu viime vuonna, on oltava selvillä siitä, mitkä lähtevät kasvuun tänäkin keväänä. Tappioita en onneksi ole vielä havainnut (hurraa!). Ainoa, joka ei vielä pihahdakaan, on punahattu. Ne on kai vähän myöhäisempiä herääjiä. Yläkuvassa hortensia näyttää elonmerkkejä.




Kirsikkapuun silmut ovat kivasti paisuneet. Mukavan tuuhea tämä on, toivottavasti tulee tänä vuonna niitä kirsikoitakin!




Punaherukka oli pitkään nukuksissa, mutta näyttää kuitenkin olevan elossa.



Mustaherukat lehdet kasvavtkin nopeammin!



Ja vielä neilikkaruusu: elossa! (Sen kaverikin on, jee)

Löysin puutarhakaupasta varsin kauniin väriset ja kohtuuhintaiset jouluruusut ja kauan en kyllä hankintaa harkinnut. Toinen ´vaalea tumma´ ja toinen tosi tumma :) Ennestään mulla on jo muutama valkoinen, sellaisia joulun alla sisäkukiksi ostettuja ja nyt ulkona viihtyviä. Tummat väriläiskät täydentää hyvin niitä valkoisia.



Tämä ihan tumma on aika dramaattinen! Kuvassa vilahtaa myös vappukynnet ;) En yleensä ole kynsilakkatyyppiä, mutta nyt riehaannuin sillä saralla vapun kunniaksi.

Toivottavasti uudet tulokkaat juurtuvat ja viihtyvät paikassaan hyvin! Kerrannainen versio jouluruususta olisi vielä kiva täydennys kokoelmaan, täytyypä pitää silmät auki taimikaupoissa.



Aattona juhlimme jälleen perinteen mukaan ystäväperheemme tytärtä, joka tänä vuonna täytti jo 10. Hänelle ompelin kaksi pussukkaa jotka täytettiin kosmetiikalla ja karkeilla.

Vuoden ehdottomasti ihanin kuukausi alkoi nyt :) Vappu on värikäs juhla ja sopii mainiosti aloittamaan kauden, jolloin luonnossakin alkaa löytyä väriä aina vaan enemmän ja enemmän.

Vappupalloiksi löysimme kirjakaupasta kivoja pallo-palloja ja perhospalloja.



Tuoksuherneet ovat jo Ellin mittaisia! (Ja ikkunat pitäisi pestä...)