[go: up one dir, main page]

Sápmi
Artikkeli on yli 12 vuotta vanha

Kun Helsingistä ei löytynyt tarpeeksi tietoa, sitä piti itse hankkia Utsjoelta

Kiinnostus saamelaisuuteen sai helsinkiläisen lukiolaisen, Noora Metsikön muuttamaan Helsingistä Utsjoelle vaihto-oppilaaksi. Helsingistä ei löytynyt tarpeeksi tietoa saamelaisuudesta, oli pakko lähteä itse ottamaan asioista selvää.

Noora Metsikkö
  • Yle Sápmi

Rauhallisuus ja asuntolassa asuminen, ne ovat luksusta Utsjoen lukiossa, kiteyttää vaihto-oppilas Noora Metsikkö kokemuksiaan. Hän on juuri palannut takaisin Helsinkiin oltuaan vaihto-oppilaana Utsjoen saamelaislukiossa muutaman kuukauden.

- Se lähti kiinnostuksesta saamelaista kieltä ja kulttuuria kohtaan. Helsingissä ei tiedetä siitä ja on vaikeaa opiskella esimerkiksi saamen kieltä missään. Ajattelin, että mä lähden paikan päälle sitten kattomaan, että millaista se on.

Utsjoen hyviä puolia: vähän ihmisiä ja lyhyt koulumatka

Opiskelu pienessä lukiossa oli rauhallisempaa kuin Kallion lukiossa. Vähäisen ihmismäärän Metsikkö näkee pelkästään hyvänä asiana.

- Kun oli niin vähän ihmisiä, niin ehti tutustua hyvin ja sai tosi hyviäkin kavereita. Ja mun mielestä oli tosi luksusta myös asua asuntolassa, koulurakennuksessa. Ei ollut pitkä koulumatka. Se oli erilaista mitä täällä, kertoo Metsikkö.

"Ymmärrän jo aika paljon saamea"

Utsjoella vietetystä ajasta jäi paljon käteen, vaikka lyhyessä ajassa ei ehdikään oppia puhumaan sujuvasti saamea.

- Ymmärrän aika paljon. Opin paljon myös just kulttuurista, kaikkea poronhoitamisjuttuja ja tosi mielenkiintoisia asioita, historiaa ja eri saamen ryhmistä ja kielistä, kertaa Metsikkö.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia

New York Times -lehden lähteiden mukaan Tanska voisi luovuttaa Grönlannista joukon pieniä alueita, joille Yhdysvallat voisi rakentaa sotilas­tukikohtia.

Tammikuussa ammuttu supikoira on toinen kolmen vuoden sisään. Vieraslajina supikoira voi haitata laajasti pohjoisen luonnon alkuperäistä eläimistöä.