[go: up one dir, main page]

Sápmi
Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Mielenosoittajat jättivät Kallakin

Mielenosoittajien leiri Pohjois-Ruotsin Kallakissa on purettu. Mielenosoittajat jättivät Kallakin torstaina kaksi kuukautta kestäneiden mielenosoitusten jälkeen. Kaivosyhtiö on saanyt malmin koeporaukset päätökseen ja kuljettaa saadut näytteet analysoitavaksi Suomeen.

Marja Påve / SVT Sápmi
Kuva: Marja Påve / SVT Sápmi
  • Aletta Lakkala

Kaivosteollisuutta vastustavat aktivistit poistuivat torstaina Kallakin kaivosalueelta. Mielenosoittajat jättivät leirin, sillä kaivosyhtiö Jokkmokk Iron Mines poistui koneineen Kallakista. Yhtiö kuljettaa koeräjäytyksistä saadut malminäytteet Suomeen, missä malmin laatu analysoidaan. Jokkmokk Iron Mines louhi Ruotsin saamenradion tietojen mukaan alueelta 400 tonnia rautamalmia.

Mielenosoittajat ovat osoittaneet mieltään Jokkmokkin Kallakissa heinäkuun alusta lähtien. He vastustavat rautamalmikaivoksen perustamista saamelaisten perinteisillä poronhoitoalueilla. Mielenosoittajat ovat rakentaneet alueelle barrikadeja ja estäneet kaivosyhtiötä pääsemästä alueelle. Poliisi on useaan otteeseen pidättänyt mielenosoittajia, mutta he ovat palanneet alueelle aina uudelleen.

Outokumpu: Emme missään nimessä ota malmia Kallakista

Ruotsin Jåhkågasskan ja Sirgeksen saamelaiskylät ovat vedonneet avoimella kirjeellä Outokumpuun, ettei se ottaisi vastaan malmia Kallakin kiistellyistä koeporauskohteista. Saamelaiskylien mukaan Kallakin kaivos saattaisi tuhota alueen poronhoidon.

Outokumpu-yhtiö vakuuttaa, ettei sillä ole aikomustakaan ottaa vastaan malmia ja ettei se pystyisi edes käyttämään sellaista rautamalmia hyväkseen. Yhtön mukaan se on sotkettu asiaan täysin syyttä ja uskoo, että ruotsalaismedia on sekoittanut yhtiön ja Outokummun kaupungin, jossa sijaitsee GTK:n laboratorio.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia

New York Times -lehden lähteiden mukaan Tanska voisi luovuttaa Grönlannista joukon pieniä alueita, joille Yhdysvallat voisi rakentaa sotilas­tukikohtia.

Tammikuussa ammuttu supikoira on toinen kolmen vuoden sisään. Vieraslajina supikoira voi haitata laajasti pohjoisen luonnon alkuperäistä eläimistöä.

Njauddâmneǩ Inge Arvola lij pääččam juʹn kueʹhtt supipieʹnne Taar beäʹlnn Njauddmest koolm eeʹjj seʹst. Lääʹddjânnmest še supipiânnai leävvneškuätt tââvas.