[go: up one dir, main page]

Sápmi
Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Ihmiset ovat hämmästyneitä Pohjois-Ruotsin tapahtumista

Gállokin tapahtumat Pohjois-Ruotsin Jokkmokkissa ovat hämmästyttäneet ihmisiä. Verkossa on jaettu dramaattisia kuvia poliisin käyttäytymisestä mielenosoittajia vastaan.

Bolesat dolvo miellačájeheaddjiid giddagassii Gironii.
Kuva: Henrik Blind
  • Yle Sápmi

Internetissä on levinnyt kuvia, joissa poliisimies polkee saamen lippua sekä kuvia, joissa mielenosoittajat vetäytyvät Gállokin alueelta pois. Kuvat ovat nostattaneet suuria tunteenpurkauksia saamelaisten keskuudessa.

"Ei ole hyväksyttävää - kaivoslakia on muutettava"

Uutiset ja kuvat Gállokin tapahtumista ovat levinneet erityisesti sosiaalisen median kautta. Myös poliitikot ovat ottaneet kantaa tapahtumiin.

Norjan saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Aili Keskitalon mielestä tapahtumia Jokkmokkissa ei voi millään hyväksyä. Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Josefina Lundgren Skerk sanoo suuttuneensa poliisien käyttämästä väkivallasta nuoria kohtaan. Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Per Mikael Utsi sanoo, että Saamelaiskäräjät haluaisi muutoksia kaivoslakiin, jotta tällaisilta tapahtumilta tulevaisuudessa vältyttäisiin.

Mielenosoittajat eivät aio taipua

Poliisi veivät maanantaina ainakin 15 mielenosoittajaa putkaan. Mielenosoittajat pääsivät vapaaksi jo tiistaina ja palasivat vielä samana päivänä takaisin Gállokiin. Mielenosoittajat rakensivat paikalle uudet barrikadit purettujen tilalle.

- Me rakennamme uudet barrikadit ja teemme kaikkemme, jotta kaivosyhtiö ei voi aloittaa räjäytystöitä alueella. Odotamme paikan päälle myös lisää mielenosoittajia. Tämä on vasta alkua, emme aio luovuttaa, kertoo yksi mielenosoittajista Tor Lundberg Tuorda Jokkmokkista.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia

New York Times -lehden lähteiden mukaan Tanska voisi luovuttaa Grönlannista joukon pieniä alueita, joille Yhdysvallat voisi rakentaa sotilas­tukikohtia.

Tammikuussa ammuttu supikoira on toinen kolmen vuoden sisään. Vieraslajina supikoira voi haitata laajasti pohjoisen luonnon alkuperäistä eläimistöä.

Njauddâmneǩ Inge Arvola lij pääččam juʹn kueʹhtt supipieʹnne Taar beäʹlnn Njauddmest koolm eeʹjj seʹst. Lääʹddjânnmest še supipiânnai leävvneškuätt tââvas.