Eli peruspertsaa Verson Puodin Jemma-trikoosta. Voitin tätä joskus arvonnasta metrin ja nyt halusin ommella itselleni pirtsakan paidan ilman mitään kikkailuita. Kiva tuli ja Pikkusiskollekin jäi oma palasensa omaan Jemmaan.

Ihana Selialta viime talvena tilattu puuvillaneulos muotoutui lyhythihaiseksi neulemekoksi, jossa on rypytys rinnan alla. Kaavana käytin omaa vanhaa luottokaavaani, tällä kertaa taas pidennettynä mekkomittaan.


Itselaukaisevalla otetuissa kuvissa taas tarkennukset vähän miten sattuu, mutta mekon idea näistä varmaan selviää... :)



Tästä taisi tulla uusi lemppari! Menee myös pitkähihaisen trikoopaidan päällä tai boleron / neuletakin alla. Neulos oli mukavan laadukasta, kiva leikata ja ommella, ja tuntuu myös hyvältä päällä.


Loppupalasta riitti vielä juuri ja juuri pipoon.

Nyt pakkasten tultua ehdin esittelemään meidän kesän pitkäaikaisprojektia. Nimittäin aitaa. Ihmeen kauan siihen meni, että aita oli vihdoin valmis, kun vietiin montaa projektia yhtäaikaa eteenpäin ja esim. uuden kotikaupungin rautakauppojen valikoima oli ihmeen rajallinen verrattuna vanhaan kotikaupunkiin. Emme siis meinanneet löytää porttia mistään. Onneksi luottorautakauppa pelasti ja saimme haettua sopivan portin tuolta tunnin ajomatkan päästä. Toiseksi aidan linja taisi muuttua alkuperäisestä suunnitelmasta ja mittauksesta, sillä aitaelementtejä jouduttiin hakemaan aina vaan lisää ja lisää.



Tästä junaradasta lähdettiin liikkeelle ja maalauksia suoritettiin hartaasti useammassa erässä. Pihalla on myös vastavalmistunut sivuportti, mutta sen maalauksen kanssa oltiin liian hitaita ja laiskoja, ja nyt on pakko myöntää, että se homma jäi kevääseen.




Aita rajaa pihasta sen alueen koirien ulottumattomiin, mihin parkkeerataan autot. Aita kulkee siis autotallin nurkalta vinosti kohti pensasaitaa ja pihan rajaa. Hyvin toimiva portti oli ehdoton edellytys, sillä portista kuljetaan sekä pyörien, että roskapussien ja kauppakassien kanssa, ja muutenkin rampataan lukemattomia kertoja päivässä. Lasten piti pystyä avaamaan ja sulkemaan portti helposti. Ja aidan piti tietysti pitää koirat pihassa. Muualla piha on aidattu verkkoaidalla, joka kulkee pensasaidan vieressä.



Ja kun nyt kerran ollaan pihapostauksessa, niin vilautan paria hyvää löytöä paikalliselta kirpparilta. Oli muuten hyvä kirpparikäynti muutenkin, kun löysin lapsille mm. uudenveroisia toppatakkeja pilkkahinnalla. Mutta tällainen puulaatikko odotti siellä minua kahden euron hinnalla ja heti visioin sen täyteen havuja. Vanhasta tottumuksesta olin jo lähdössä hakemaan havuja metsästä, kunnes muistin, että onhan meillä omallakin pihalla kuusia...


Tämä kynttelikkö ei myöskään montaa euroa maksanut. Ensi kesänä rakennellaan varmaan jotain pergolaa jonnekin pihalle ja sinne tämä sopii roikkumaan kuin nenä päähän. Jos en keksi sille jotain täydellistä paikkaa jo ennen sitä. Harmittavan vähän on kyllä tullut toistaiseksi käytyä tämän uuden paikkakunnan kirppareilla. Pitää alkaa käymään useammin, kun sieltä näyttää löytyvän kaikkea kivaa!

Jotain uutta vaatetta Pojallekin. Pitkästä aikaa. Mutta mites kävikään?


Nakinkuorihan se. Tein hupparin vanhalla tutulla kaavalla, mutta vissiin Poika on ottanut kasvupyrähdyksen, kun paidasta tuli vähän turhan kapea. Muuten kyllä sain eniten ylistystä hupparista Pojalta itseltään kuin vielä koskaan mistään vaatteesta. Huppu oli selvästi hyvä juttu! Niitä pitää siis tehdä useampaan paitaan, vaikka olenkin vähän vältellyt niitä sisävaatteissa, kun on sitten huppu ulkovaatteiden alla turhaan painamassa.


Housut ovat odotelleet yläosaa jo pidempään. Kangas on joustocollegea ja halusin tikkauksilla tuoda farkkumaisuutta. Lahkeissa on reilusti kasvunvaraa ja resorit. Olen jo vuosiksi jämähtänyt tähän samaan kaavaan, mutta kun se vaan on niin hyvä!


Että sellainen setti. Pitää pitää hupparia ahkerasti niin kauan kuin se menee ja piirtää seuraava koko kaavasta. Tai itse asiassa varmaan etsiä uusi parempi kaava. Tämä oli muuten hutiostos, tämä skootteri-jersey. En tykännyt siitä yhtään kankaana, näytti jotenkin haalistuneelta. Mutta valmiissa vaatteessa toimii hyvin! Keltainen trikoo on kierrätetty vanhasta paidasta.

• Kaavat: Mr. Bear (OB 6/13) ja Jump (OB 1/08)
• Koko: 116 cm
• Kankaat: Ei hajuakaan enää...

Se ois nyt siinä! Viikko sitten ahkeroitiin vähän rempan kanssa ja vilautan nyt tämän puutapetin kokonaisuudessaan. Tapetointi sujui hyvin ja kuvio oli juuri niin kiva isossa mittakaavassa kun toivoinkin. Tuohon eteen sitten joko tv-taso tai sitten upouusi valkoinen senkki, joka odottelee paketissaan kokoamista.


Olkkarin lisäksi saatiin makuuhuoneen remppaa eteenpäin. Siitä kuitenkin toisella kertaa. Nyt hengähdetään taas hetki ja odotetaan inspiraatiota. Olkkarissa seuraava seinä kaipaisi tapetin repimistä ja kuten alla olevassa kuvassa näkyy, niin ihana repalenurkka on heti talvimetsän takana. Mutta siltikin ne kaikista selkeimmät keskeneräisyydet on nyt taas hetkeksi selätetty. Kunnes saan taas intopuuskan repiä jotain uutta auki... :) Mutta nyt on ompelumotivaatio vuorostaan kasvussa, joten saapa nähdä.

Remontti on edennyt hitaasti, eikä edes niin varmasti. Pitkäksi aikaa olen jämähtänyt maalisävyjen ja tapettien valintaan. Olemme hakeneet lukuisia mallipurkkeja sopivista maalisävyistä, eikä sitä täydellistä ole tuntunut löytyvän sitten millään. Jo viikkoja olemme eläneet maalisävylänttien keskellä, mutta toisaalta niitä onkin ollut hyvä katsella monenlaisissa valoissa ja antaa mielen muuttua monta monituista kertaa. Vaaleimmat sävyt eivät edes oikein erotu näissä kuvissa.


Olen tehnyt länttejä valoisille seinille, varjoseinille, vanhan tapetin päälle ja poistetun tapetin tilalle. Joku tämän talon ikkunoissa on sellaista, että lähes maali kuin maali alkaa taittamaan seinässä siniseen. Ja sitä en missään nimessä halua. Edellisessa asunnossa meillä oli vaalean beiget seinät olkkarissa ja päätin muutossa, että se on jo so last season. Nyt on harmaan aika. Mutta maalisävy toisensa jälkeen on vaihtunut enemmän sinne beigen suuntaan harmaasta ihan sillä, että joku täällä talossa taittaa niitä sävyjä liikaa siniseen.


Remontti on edennyt myös sen takia hitaasti, että vanhojen tapettien poisto on vaan niin tympeää ja työlästä puuhaa. Ja jollain älynväläyksellä täällä on laitettu tapettia myös niille seinille, joissa on ikkunat ja patterit. Niiden pattereiden takaahan onkin sitä tapettia mukava poistaa, kun patteria ei viitsi varmuuden vuoksi kokonaan irroittaakaan. Eteiskäytävän ässätex-seinien päälle on päätetty liimata suosiolla pohjustuspaperi, jonka päälle voi maalata ja siitä pitäisi tulla hyvää jälkeä. Ainakin erään liikkeen yhden myyjän mukaan.


Olemme nyt vaiheeessa, jossa eteisaulasta on tapetit poistettu ja maalit saatu seinään sekä uudet kaapit paikoilleen. Takkahuone on valmis sekä yksi olkkarin ja takkahuoneen välillä oleva seinä. Makkari on ollut teollisuushenkisessä kuosissa jo viikkoja, mutta nyt ollaan taas saatu motivaatiota siihenkin.


Viikko sitten meillä oli tapettimalleja roikkumassa yhden yön makkarin seinällä, mutta harmikseni en tajunnut napata niistä kuvaa. Edellisessä asunnossa meillä oli alla oleva tummapohjainen tapetti yhdellä seinällä ja samalla kaavalla jatketaan. Valkoinen sängynpääty näyttää minusta kivalta tummaa seinää vasten. Harmi vaan, tummanharmaalla pohjalla olevien tapettien valikoima on tämän muutaman kuukauden empiirisen tutkimuksen perusteella suhteellisen suppea. Netistä niitä saattaisi löytyä paremmin, mutta haluan nähdä tapetin livenä heti enkä myöhemmin.


Olkkari meidän piti jättää ihan viimeiseksi, mutta eilen sain intopuuskan ja rapsutin yhden seinän puhtaaksi. Meille on tulossa remonttiapua ensi sunnuntaina pariksi päiväksi ja päätin haluta samalla yhden seinän valmiiksi. Sen, johon olkkarissa tulee tapetti. Ei kun taas rautakauppoja kiertämään ja näiden vaaleapohjaisten tapettien valikoimassa onkin sitten varaa valita. Olin jo heti muuton jälkeen ostanut alennuskorista pystysuoraa lankkuseinää kuvaavan tapetin, mutta en haluakaan sitä enää seinälle, se on liian pliisu.


Tällä hetkellä finaalikaksikko näyttää tältä. Itse tykästyin heti tuohon kasvitieteilijän tapettiin, mutta puutapetissa olisi enemmän kontrastia. Lapset olivat molemmat ehdottomasti puun kannalla ja mieskin näyttäisi tykkäävän siitä enemmän, sen verran kun sieltä suunnasta saa nyhdettyä mielipiteen esille. Voi olla, että tänään haen pari rullaa valmiiksi puukuosia ja sitten yritän keksiä sopivan paikan muualta talosta, johon saisin laitettua tuota toista...


Remontti jatkukoon...

Pitkästä aikaa jotain valmista ommeltuna! Tätä talokangasta olin katsellut sillä silmällä jo pitkään, mutta tilasin sitä pätkän vasta joskus loppukeväästä. Ja se riitti juuri sopivasti röyhelöhelmaiseen tunikaan. Luulin saavani kankaasta vielä piponkin tehtyä, mutta pakko se on myöntää, että meillä on jo niin isot lapset, ettei näiden peruskankaiden leveys riitä enää mihinkään muuhun kuin siihen varsinaiseen vaatteeseen.


Leggarit ompelin jo ennen muuttoa ja ne ovat odottaneet tämän muutaman kuukauden sopivaa yläosaa. Onneksi olin tehnyt niihin sopivasti kasvunvaraa. Kankaana on Fabriinan pehmoinen ja joustava farkkujersey. Tästä taisi tulla tämän hetken lempparisetti. Kerrankin osasin myös olla tekemättä liikaa kasvunvaraa!

• Kaavat: Little Lamb (OB 4/12) muokattuna & Ropina (OB 6/12)
• Koko: Paita n. 104 ja leggarit 110 cm 
• Kankaat: Farkkujersey Fabriinasta

Etuterassilla jatketaan vielä. Ilmojen kylmettyä nostin edellisessä postauksessa näkyvän ruukkuruusun sisälle ja tilalle laitoin väripilkuksi syklaamin, joka kestää pakkasiakin jonkin verran. Olen koirien kanssa aamulenkeillä tuonut metsästä aikamoisen kasan käpyjä, joten niistä voi sitten askarrella terassille jotain kivaa, kunhan kukkakausi on lopullisesti ohi. Harmittaa, kun muutama vuosi sitten liimailin kokoon ison käpykranssin, mutta kesäkuisessa muutossa se jäi edellisen asunnon oveen. Eli toisin sanoen luultavasti se on jo roskissa. Nyt sille olisi ollut tarvetta, mutta muuttokuormassa ja -stressissä en halunnut tuoda mukana mitään turhaa. Talvinen käpykranssi tuntui vissiin juhannuksen tienoilla turhalta... Nyt siis pitäisi ehkä liimailla uusi.


 Illat alkavat olemaan jo sen verran pimeitä, että lyhty valaisee terassia juuri sopivasti.

Nimittäin villasukat. Ja itsekkäästi omaan jalkaan, vaikka lapsillakin olisi pulaa villasukista, miehestä puhumattakaan. Aloitin näitä sukkia jo viime talvena, alun perin pelkästään turkoosilla langalla. En kuitenkaan tykännyt valmiista värityksestä, joten purin tekeleen kokonaan ja aloitin alusta valkoisen kanssa raidoittaen. Tuli paljon parempi!


Ja katsokaas, mitä mies teki suit sait pyynnöstä. Sukkablokit! Olipa kerrankin sukkien pingottaminen helppoa. Näitä voisi olla olemassa jopa muutamat eri kokoa.

• Malli: Oma perussukka, 12 s./puikko
• Lanka: Drops Fabel, yht. 46 g.
• Puikot: 3 mm