Päätin, että harjoittelut uuden ompelukoneen kanssa saavat nyt riittää. Mittari kävi jo pakkaslukemissa, eikä Ukolla ole ollenkaan talvitakkia kauppareissuille. Ostotakkiakin harkitsin, mutta harmittavan usein koot lähtevät kaksiosaisissa puvuissa vasta 92-senttisistä ylöspäin. Katselin siis kangaskaappia sillä silmällä ja R-Collectionin tehtaanmyymälästä mukaan tarttuneet villakangaspalaset näyttivät juuri sopivilta. Sisin vuori on omassa kaapissa lojuneesta, lähes käyttämättömästä Erätukun laadukkaasta mikrofleecepaidasta ja välissä on tikkivuori euron kirpparitakista. Hihoihin laitoin fleecen sijasta vuorisilkkiä, jotta pukeminen olisi mahdollisimman helppoa. Kanttaukset on tehty resorilla ja hihansuissa on myös resorit.

Takki onnistui yli odotusten, vaikkakaan ei ihan ongelmitta. Outoa kyllä, uusi kone kenkkuili juuri siinä vaiheessa, minkä vanha kone on aina hoitanut ongelmitta. Eli resorikanttauksissa. Toinen kaksoisneuloista teki hirmuista hyppytikkiä ja katkoi lankaa. Toinen toimi moitteettomasti, eikä tilanne muuttunut, vaikka langoitin koneen monta kertaa uudelleen ja vaihdoin lankarullien paikkaa. Onneksi mustassa virheet eivät näy käytännössä ollenkaan. Hihansuun resoreiden kanssa oli myös ongelmaa saada ne päällyskankaan ja vuoren väliin, kun vuorisilkki liukkaana kankaana luiskahti helposti saumurin alta pois. Mutta lopulta takki oli kasassa ja täysin sopiva Ukolle. Kaavana olikin kyllä tuttu luottokaava, jonka piirsin vain seuraavassa koossa.

• Kaava: SK 10/07
• Koko: 86 cm
• Kankaat: Villakangas ja vuorisilkki R-Collectionilta, tikkivuori ja mikrofleece kierrätettyä, resori ja vetoketju Eurokankaasta.

Joku aika sitten ompelin sellaisen kasan hattuja, että luulin niiden riittävän vaikka kuinka pitkälle, mutta kuitenkin talvihaalari vaati neutraalin värisen hatun kaverikseen. Päälikangas on Eurokankaan palalaarista sellaista neulosmaista fleeceä. En edes tiedä, kummin päin kangas on tarkoitettu, mutta laitoin neulospuolen päälle. Vuorena on vahvempaa fleeceä ja korvien kohdalla tuplakerros. Eteen tuli yksinkertainen tähtiaplikaatio pitämään kankaat paikoillaan. Samalta istumalta ompelin myös hanskat samanlaisella kangasyhdistelmällä. Molempien kaavat on omat, mutta harmittavasti vasta nyt muistin, että uusimmassa Ottobressakin oli hanskakaava. Sitä olisi ollut kiva kokeilla. Hatusta ei ole nyt livekuvaa, kun tämä pimeys ei paljoa innosta ottamaan yhtään ylimääräistä kuvaa. Kyseessä on kuitenkin sama, hyväksi havaittu kaava kuin näissä hatuissa.

Blogin perusteella ompeluksia valmistuu aika hitaaseen tahtiin, mutta todellisuudessa täällä on joulupukin verstas jo täydessä vauhdissa. Niistä lisää siis vasta parin kuukauden päästä. Lisäksi kaksi muuta blogattavaa on valmiina, mutta toiveikkaana odotan huomista kirkkaamman ilman toivossa. Että pääsisi niitä livekuviakin ottamaan. :)

Harjoittelut uuden koneen kanssa jatkuivat unipussin merkeissä. Ja mitä ihmettä, kone toimi aivan moitteettomasti, eikä siinä suorassa tikissäkään ollut mitään vikaa! Taisi olla vain sisäänajovaikeuksia. Tosin tässä työssä en käyttänyt ollenkaan kaksoisneulaa, joten voi olla, että jumitusta vielä esiintyy seuraavissa töissä. Mutta toivottavasti ei.

Huomattiin miehen kanssa yksi ilta, että Ukon jalat ovat aivan vanhan unipussin päässä kiinni, joten uusi oli saatava nopeasti. Kankaat löytyivät kaapista (college päällä ja fleece sisällä) ja leijonan leikkasin laiskana Ikean kankaasta. Ja hieman piti uuden koneen herkkujakin kokeilla, aakkosia ja tähtiä. :) Oli kyllä ihanaa pystyä ompelemaan rennosti ja niin vauhdilla kun koneesta irtosi. Ilman että alkoi kuulumaan hirveää rousketta, joka on yleensä johtanut langan katkeamiseen.

• Kaava: Sovellettuna Ottobresta 5/06
• Koko: 74/80 cm, mutta pituutta lisätty 20 cm
• Kankaat: College saatu lahjoituksena ja fleece leikattu kaapissa lojuneesta, käyttämättömästä viltistä.

Onkohan tässä ainesta Caorann-blogin historian rumimmaksi ompelukseksi? Jos viimeksi tein pöllöpuvun, niin tämä on kyllä sitten pellepuku. Ei vaan, on tällä työllä ihan funktiokin! Tai itse asiassa kolme. Ensimäinen on se, että vaidoin vanhan Husqvarnani upouuteen Berninaan, ja tarvitsin ensimmäiseksi harjoituskappaleeksi vaatteen, jolla ei nyt ole niin paljoa väliä. Toiseksi, Ukolla alkaa olemaan oikeasti akuutti tarve uusille yöpuvuille, joten sehän on oikein sopiva kohde yrittää päästä sinuiksi uuden koneen kanssa. Kolmanneksi, pääsimpähän lopullisesti eroon Nanson mitättömän värisestä trikoopalasesta ja sain käytettyä puolet Myllymuksuilta vahingossa tilatusta neonoranssista resorista. Loput yöpuvusta on miehen vanhasta t-paidasta.

Tässä vielä vanha ja uusi. Vanha lähti liikkeeseen uuden tieltä ja hieman haikea olo tuli, vaikka varmasti muutos oli vain parempaan suuntaan. Mutta silti tuli olo, että jäin vähän tyhjän päälle. Nyt olen ohjekirjan kanssa opetellut eri toimintoja, mutta en voi sanoa, että tämä ensimmäinen ompelus olisi ollut silkkaa auvoa. Suora tikki ei ole priimaa ja se ihmetyttää, ettei (ilmeisesti) uudessa koneessa pysty säätämään paininjalan painoa ollenkaan (?). Resorikanttaus siis kupruilee helposti. Lisäksi kone teki jäi jumittamaan ja tekemään ihan tiheää tikkiä jokusen kerran ilman näkyvää syytä. Pitää siis tutkailla ominaisuuksia vielä vähän lisää, ja ehkä käydä liikkeessä hakemassa vielä vähän tukiopetusta. 


Ai niin ja se koko kuva yöpuvusta. Onneksi siitä ei näy kovinkaan paljoa yöllä pimeässä unipussin sisällä! ;)

Lähdin muokkaamaan sitä täydellistä housukaavaa näiden limenvihreiden velourhousujen kautta. Ihan täydellinen se ei vielä ole, mutta aika hyvä kuitenkin. Innostuin kerrankin tekemään yhteensopivan setin, kun velourmotiivien väri sopi kivasti housukankaan väriin. Nämä ovat muuten ne silityskuvat, joilla harjoittelin ennen edellisen postauksen kirahvia. Parit housut pitäisi vielä ommella, kun ihmeesti ne käytössä olevien housujen lahkeet lyhenevät viikko viikolta.

• Kaavat: Omat
• Koko: 86 cm
• Kankaat: Paidan trikoo Löytö-Palasta ja housujen velour Eurokankaasta. Housujen resorit Lasten Metsolasta.
• Muuta: Silityskuvat Michas Stoffeckelta.

Lasten metsolan ihanasta lime-valkoisesta joustofroteesta ja Michasilta tilatusta velourmotiivista syntyi kirahvipaita. Paitaan ei ollut ensin tarkoitus tulla mitään kuvaa, jotta se sopisi paremmin kuviollisten housujen kaveriksi. Mutta raitojen mahdoton kohdistaminen tämän kaavan raglansaumoissa alkoi häiritsemään niin paljon, että päätinkin lisätä paitaan kuvan. Se kannatti, koska nyt kirahvi vie sopivasti huomion saumoista! :)

En uskaltanut silittää motiivia suoraan tähän kankaaseen, vaan harjoittelin ensin toisella kuvalla trikoolle. Se onnistuikin heti ohjeiden mukaan. Tähän joustofroteeseen sen sijaan kuva ei kiinnittynyt ensimmäisellä kertaa, vaan vasta hieman kuumemmalla raudalla ja pidemmällä ajalla. Selia by Riikka -blogissa on muuten hyvät ohjeet kuvan kiinnitykseen.

• Kaava: Oma
• Koko: 86 cm
• Kangas: Lasten Metsolasta
• Muuta: Silityskuva Michas Stoffeckelta

Ukon akuutti kalsaripula sai vihdoin helpotusta kolmilla housuilla. Kaksissa ensiksi valmistuneissa kankaana on pehmoinen bambuneulos ja sitten päätin tehdä vielä kolmannet kiellon päälle, kun kerran vauhtiin pääsin. Oranssit etanapitkikset tein ensin, ja koska kaava lähti 92 sentistä ylöspäin, niin leikkasin kankaan ilman saumanvaroja. Kaava olikin kivan kapea, joten ruskeisiin ja harmaisiin housuihin leikkasin hitusen ennemmän leveyttä ja lisäsin myös pari senttiä korkeutta vyötärölle, että vaippa mahtuu paremmin. Kaikissa housuissa on piristeenä pätkä Michas Stoffecken nauhaa.

• Kaava: Ottobre 6/09, Stripy Legs -pitkikset
• Koko: 92 cm lyhennetyin lahkein
• Kankaat: Myllymuksut ja R-Collection

Tuliaiseksi kummitytölle valmistui rusettipaita Eurokankaan palatrikoosta, joka on joskus hieman erehdyksessä ostettu. Aplikoin eteen vielä yhden ison rusetin rauhoittamaan muuten levotonta kangasta. Ihan kiva tästä loppujen lopuksi tuli, vaikka hieman epäileväinen aluksi olinkin..

• Kaava: Ottobren 3/10 Flower Power yksinkertaistettuna 
• Koko: Leveys 122 cm ja  pituus 128 cm
• Kangas: Eurokangas