[go: up one dir, main page]

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maaninkajoki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maaninkajoki. Näytä kaikki tekstit

perjantai 25. toukokuuta 2018

Ristikallio ja Maaninkajoen köngäs

Ristikallio on ensimmäinen nähtävyyspaikka Karhunkierroksen reitin varrella, sen haaran jonka lähtöpiste on Sallantien varrella. Se toinen, Hautajärveltä alkava reitti ei kulje Ristikallion kautta. Nyt emme kulkeneet Karhunkierroksen polkua, vaan oikaisimme Puikkosuontieltä Maaninkajoelle ja siitä Karhunkierroksen polkua Ristikalliolle. Edestakaista kävelymatkaa tulee 6-7 kilometriä.

Reitin alkupään maisemia ei voi kehua. Noin puolentoista kilometrin matka on hakkuuaukeaa. Oli siellä kuitenkin nähtävää. Meitä seurasi kaksi lintua, joiden lennosta tunnistin västäräkin. Yllätys oli kun onnistuin kuvaamaan sen kun se pysähtyi levähtämään koivun oksalle. Se olikin keltavästäräkki. Yhtä hyvin en onnistunut sinisiipien kanssa. Yritin saada kuvaa kauniista sinisestä perhosesta, mutta se oli liian nopea.


Erilaiset sammaleet kukkivat nyt polun varrella.




Karhunkierroksen polku ylittää Maaninkajoen hevosenkengän muotoisen kosken yläosassa. Tähän aikaan vuodesta joessa on vielä paljon vettä, myöhemmin uoma kuivuu pieneksi puroksi.


Kosken lopussa on jyrkin pudotus kahden kalliojyrkänteen välistä.


Maaninkajoen köngäs on kuin Kiutaköngäs pienoiskoossa.


Maaninkajoki riippusillalta kuvattuna


Ristikallion tuvan tulipaikalla ei nyt viritellä tulia. Retkipäivänä metsäpalovaroitus ei ollut vielä voimassa, mutta maasto oli kuivaa ja tuulta sen verran, että oli viisainta keitellä kahvivedet autiotuvan kamissa.








Kahvittelun jälkeen lähdemme kierrokselle Ristikallion jylhiin maisemiin.






Kurkistusaukko rotkoon, jännittävä paikka.




Tässä kohti Sallan tien suunnasta tulevan kannattaa ottaa suunta viitan pohjoispuolelle. Opastus ei ohjaa Ristikallion jylhimmälle näköalapaikalle. Varsinainen näköalapaikka on viitan takana noin 130 metriä lounaaseen.
(lisäys 12.12.21:  Keväällä -21 Ristikalliolla käydessäni huomasin, että tämän viitan viereen oli tullut uusi viitta, joka ohjaa Ristikallion näköalapaikalle. Hyvä!)








Vaarallisen näköinen kuilu. Jossain vaiheessa tuo laatta varmaan irtoaa ja putoaa alas Aventojokiuomaan.




Paluumatkalla kävin vielä Maaninkajoen könkään takarannan kalliolla.




Koko jokimutkaa ei saa sopimaan kuvaan, koski kiertää edessä näkyvän kallion.



Näkymä kalliolta suoraan alas.



Kotiinviemisinä saimme polun varrelta mukaan pussillisen korvasieniä.

tiistai 26. toukokuuta 2015

Kevätretki Ristikalliolle

Ristikallio Karhunkierroksen polun varrella on retkiohjelmassani usein. Päiväretkeilijälle 7-8 kilometrin kävely on juuri sopiva ja Aventojoen maisemat ovat vuodenajasta riippumatta yhtä vaikuttavia.

Tällä kertaa kuljemme Ristikalliolle Puikkosuon tieltä. Ensin kuljetaan pari kilometriä metsäautotietä, sitten muutama sata metriä hakkuuaukossa kohti kansallispuiston rajaa sivuavaa Karhunkierroksen polkua. Maisema on muuttunut sitten viime kerran. Kansallispuiston viereinen metsä on poissa ja tilalla kymmenien hehtaarien aukko.

Maaninkajoen köngäs on ihan kansallispuiston rajalla. Maaninkajoki putoaa komeana koskena kohti kalliota ja tekee kalliota kiertäessään lähes u-kirjaimen muotoisen mutkan. Näkymiä voi ihailla kallioiden päältä molemmin puolin jokea.








Maaninkajoelta on noin kilometrin matka Ristikallion tuvalle. Puiden välistä vilkkuu kuohuja, Aventojessa on useita pieniä koskipaikkoja.


Ristikallion nuotiopaikka, Aventojoen suvanto ja takarannan kalliot. Jo tämän maiseman vuoksi tänne kannattaa kävellä mutta tämä on vasta alkua....



Aamusta puoleenpäivään nuotiopaikalle paistaa aurinko.

Nuotiopaikan rannalta.

Näkymä kalliolta.





Keskipäivällä aurinko paistaa suoraan Aventojoen syvään rotkoon.


Aukko kalliojyrkänteessä....

....ja kurkistus aukkoon.





Paikka josta Ristikallio on saanut nimensä, kalliot ristissä molemmin puolin jokea.

Näkymä suoraan alas jyrkänteen reunalta.


Palaamme samaa reittiä takaisin Puikkosuontielle. Parin kilometrin matka kansallispuiston rajalta tielle näyttää tältä:



Merkittyä reittiä Ristikalliolle pääsee Karhunkierroksen polkua Sallantien varresta. Myös siellä ensimmäinen kilometri ennen kansallispuiston rajaa kuljetaan hakkuuaukean reunaa.

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Maaninkajoki-Ristikallio

Ristikalliota pääsee katsomaan myös "takaoven" kautta. Puikkosuon tieltä erkanee metsätieura joka kulkee lähes koko ajan kuivassa kangasmaastossa. Tieura kapenee poluksi muutamaa sataa metriä ennen kuin se tulee Karhunkierroksen polun varteen. Paikalla on Karhunkierroksen opasviitta, jossa matkaa Ristikalliolle kerrotaan olevan 1,2 kilometriä. Toiseen suuntaan Taivalkönkäälle on matkaa vain kolme kilometriä.

Ei tarvitse kulkea pitkälti Karhunkierroksen polkua kun edestäpäin alkaa kuulua kohinaa. Maaninkajoen köngästä kannattaa poiketa ihailemaan jo ennen joen ylittävää riippusiltaa. Muutama kymmenen metriä polulta, nousu kallion päälle ja ollaan könkään yläpuolella.

Maaninkajoen köngäs on kuin Kiutaköngäs pienoiskoossa. Toisella puolen korkea punainen dolomiittikallioseinämä, toisella matalampi harmaa kvartsiittikallio.  Ajan myötä dolomiittikallioon on muodostunut luola könkään alapuolelle.

Riippusilta joen yli näyttää aika uudelta. Sillan jälkeen on taas poikettava polulta katsomaan köngästä toiselta puolen. Kallion reunalla on tasainen kivipaasi johon istahtaa nauttimaan tästä ihastuttavasta maisemasta. Ihmettelin kun neljän vaeltajan joukko kulki pikavauhtia ohi tästä paikasta. Onko Karhunkierroksen kävely niin tiukkaa suorittamista että maisemien katselulle ei jää aikaa. Vaikka Maaninkajoen köngäs ei koollaan vedä vertoja isommilleen, on paikka mielestäni hetken viivähtämisen arvoinen.

Matka jatkuu kohti Ristikallion autiotupaa, jonne on on noin kilometri. Aurinko paistaa tuvan edustan kalliolle, joten taas on kiivettävä katselemaan maisemaa korkealta.  Tästä on vielä liki puoli kilometriä varsinaiselle Ristikallion näköalapaikalle.  Aurinko menee pilveen ennen kuin ehdimme sinne. Vain taivalle jäänyt aukko sinitaivasta heijastelee alhaalla jokiuomassa.  Kun lähdemme takaisinpäin kohti autiotupaa, alkaa sade. Pidämme vähän aikaa sadetta tuvassa vieraskirjaa selaten. Paluumatkalla autolle keräämme polun varrelta korvasieniä, joita tuleekin yhden muhennoksen verran. Koko matkan haistelemme vastapuhjenneiden koivunlehtien tuoksua. Sade ne saa tuoksumaan.

Kävelymatka Ristikalliolle on Puikkosuon tieltä noin kilometrin verran lyhyempi kuin varsinaista Karhunkierroksen polkua Sallantien varresta. Se on myös helppokulkuisempaa. Karhunkierroksen ensimmäiset kilometrit ovat aika kivistä ja juurakkoista polkua. Mutta parasta tuossa Puikkosuotien reitissä on hieno Maaninkajoen maisema matkan varrella. Kartta on kuitenkin hyvä olla mukana, koska tällä reitillä ei ole opasteita ennen Karhunkierroksen polkua.





kuin Kiutaköngäs pienoiskoossa

könkään alla on luola

Kallioita Ristikallion alapuolella 

Onkalo kallion päällä




Ristikallion autiotupa