FI58104B - Foerfarande foer framstaellning av en traodfoerpackning - Google Patents

Description

I- r_, .... KUUUJTUSJULKAISU

J$Pa ^ (11) UTLÄCGNINGSSKRIFT 581 04 1¾¾ C (45) Patentti 10 1C 1920 ' Patent f.iz'ddel'it ^ ^ (51) Kr.ik?/!nta.3 B 65 H 55/02 SUOMI —FINLAND (21) P*tnttff»fc«mi«—Ptt«oCTn»6faUn| 7508i*8 (22) H—M· 21.03.75 vr,/ (23) AlkupWl—GlM|h«t*daf 21.03-75 (41) Tutkit JulklMlul — BlMt offwtilg 23.09.75

Patentti· ja rakisterttiallitue NihtMkdp™ ,. kuuLfyitatam pvm. -

Patent· och raglatarstyrelMn ' ’ AmMcm uwgd och uti^krtnan put»Uc«r»d 29.08.80 (32)(33)(31) kydetty •tuetkw-fcelrd prlortMt 22.03-7^ Ranska-Frankrike(FR) 7^/10U28 (71) Rhöne-Poulenc-Textile, 5, Avenue Percier, 75008 Paris, Ranska-Frankrike(FR) (72) Rene Guillermin, Bron, Jean Joly, Craponne, Silvio Sangalli, Caluire, Ranska-Frankrike(FR) (7M Oy Kolster Ab (5U) Menetelmä lankapakkauksen valmistamiseksi - Förfarande för framställning av en tr&dförpackning Tämän keksinnön kohteena on menetelmä lankamaisesta tekstiilimateriaalista koostuvan ilman keskeistä kannatinta olevan lankapakkauksen valmistamiseksi, joka pakkaus on aikaansaatu sopivasta syöttölaitteesta säiliöön laskettua tekstiilimateriaalia kokoonpuristamalla.

Lankamaiset tekstiilimateriaalit (nauhat, sydämet, jatkuvat tai kuiduista kehrätyt langat), joista seuraavassa käytetään nimitystä "lanka", esitetään yleensä kehiöinä, kuten kooppeina, putkina, kerinä, kakkuina, tai hylsyinä, vyyh-teinä, putkille, rullille, tähtilevyille, "makkaroille", risteilevästi kelattuina kehiöinä, kartiomaisilla tai suorilla laipoilla varustettuina pakkauksina, jne.

Kelaustyyppi riippuu lankaan myöhemmin kohdistettavasta käsittelystä, (höyrykäsittely, värjäyskäsittely, jne).

Nämä kehiöt esiintyvät useimmin päällekkäisinä keskenään yhdensuuntaisina lankakerroksina, yleensä keskeisen jäykän, pääasiallisesti pyörähdyskappalemaisen eli hylsyn varassa. Kehiöiden esittämiseksi edullisella tavalla kantimelle eli hylsylle peräkkäiset lankakierrosten muodostamat kerrokset kelataan sellaisen « 2 58104 jännityksen alaisina, joka ei sanottavasti ylitä sisäkerrosten jännitystä. Tämä kelaustyyppi antaa tulokseksi kehiöitä, jotka ovat melko vähän kokoonpuristet-tavissa.

Tunnetaan myös ennestään suhteellisen pehmeitä kehiöitä, jotka on tarkoitettu värjäystä varten, jolloin kylvyssä kiertävä väriliuos virtaa materiaalin läpi. Värjäyksen jälkeen materiaali kelataan uudelleen kantimelle eli hylsylle suuremman jännityksen alaisena siten, että voidaan sallia helpompi käsittely myöhemmässä vaiheessa.

Kehiön on lisäksi oltava helposti purettavissa siten, että se ei aiheuta häiriöitä siinä muutoskäsittelyssä, jossa kehiötä käytetään (loimen asennon, kutominen, neulominen, kudepuolien valmistus, tupsujen valmistus, jne.).

Sovituksensa takia lankakierroksilla on pyrkimys liukua pitkin toisiaan siten, että pienimmänkin iskun vaikutuksesta kehiö joutuu epäjärjestykseen ja tulee useimmissa tapauksissa käyttökelvottomaksi, koska kerrosten liukuminen johtaa siihen, että lanka on melkein mahdoton purkaa kehiöstä.

Jotta ennestään tunnettujen kehiöiden yhteydessä voitaisiin säilyttää niiden esitysmuoto eri käsittelyissä, jotka niihin kohdistetaan, on pyritty päällystämään näitä kehiöitä paperilla, neuleilla, muovikalvoilla, jne., ja järjestämällä nämä kehiöt suhditusyksikköihin erittäin suurta huolellisuutta noudattaen, erikoisesti niitä kuljetettaessa, asiakkaille lähetettäessä, jne. Täten ennestään tunnetut kehiöt edellyttävät investointeja kantimiin, kelauskalustoon, jne., samoin kuin tarvitaan varastoja niiden säilyttämiseksi, minkä lisäksi hylsyt usein turmeltuvat näiden muutoskäsittelyjen aikana, eikä niitä täten voida käyttää uudelleen.

*

Mitä tulee lankojen kelausnopeuteen hylsyille voidaan saavuttaa jopa 5000 m/min. suuruisia nopeuksia siinä tapauksessa, että on kysymys synteettisistä jatkuvista langoista, jotka jatkuvasti kelataan niiden valmistuksen yhteydessä. Pyrittäessä kuitenkin tulevaisuudessa sangen suuriin nopeuksiin, jotka ylittävät edellä esitetyt numeroarvot, tulevat kalusteet, joita on käytetty hylsyjen valmistukseen, sangen monimutkaisiksi ja niiden automaattisuuden takia usein korvaamattomiksi, minkä lisäksi niiden hinta on sangen korkea.

Tavanomaisten kehiöiden käyttöön liittyy täten haittoja varastoinnin, materiaali-investointien, kelaushylsyjen, jne. yhteydessä, minkä lisäksi on käytettävä huomattavan paljon käsityötä.

Jotta ennestään tunnettujen kehiöiden laatu säilyisi kahden peräkkäisen käsittelyn välillä, erikoisesti kehiöiden lähettämistä silmälläpitäen, on ranskalaisessa patentissa n:o 1 U71 169 ehdotettu kehiöiden pakkaamista alipaineessa.

3 58104

Riippumatta edellä mainituista haitoista on tällöin kuitenkin pakko käyttää alipaineessa tapahtuvaa pakkausta varten suunniteltua kalustoa.

Ranskalaisessa patentissa 2 110 562 on myös ehdotettu sovellettavaksi teksturointikäsittelyn tuloksena saadun langan koostumusta ja vähintään yhden langan sullomista paineenalaisena suljettuun tilaan painefluidumin avulla, jolloin täten muodostettu kokoonsullottu lankamassa päällystetään sopivalla tavalla ja lähetetään tämän jälkeen käyttöpaikkaan. Näiden lankamassojen tilaa vaativa ja suhteellisen helposti rikkoutuva muoto tekee niiden käytön vaikeaksi, ja lisäksi on käytettävissä oleva lankamäärä suhteellisen pieni sen suureen tilavuuteen verrattuna.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut haitat.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että säiliössä oleva 2 lankamateriaali saatetaan suuren, sopivimmin 20-200 kp/cm olevan paineen alaiseksi, jolloin langasta muodostuu jäykkä ja stabiili pakkaus, jonka näennäinen tiheys on 0,6-1,3 kg/dm ja kovuus 50-85 Shore D-yksikköä, ja rungon näennäisen tiheyden ja langan valmistukseen käytetyn lähtömateriaalin tiheyden suhde on 0,6-1, minkä jälkeen mahdollisesti suoritetaan sinänsä tunnettu lämpökäsittely.

Tekstiilimateriaalit voivat olla tyypiltään keinotekoisia tai synteettisiä. Synteettiset tekstiilimateriaalit saadaan puristamalla tai kehräämällä synteettisiä polymeraatteja, esim. polyamideja, polyestereitä, polyolefiineja, poly-vinyylejä, polyakryylejä, yhden tai useamman komponentin muodostamana suolana, joka on saatu ristisilloittamalla, sekapolymeroimalla, sekoittamalla, ruisku-puristamalla tai kehräämällä samanaikaisesti kaksi tuotetta, jotka sijaitsevat samankeskisesti tai vierekkäin, jne. Keinotekoiset tekstiilimateriaalit voidaan valita esim. selluloosa-asetaatin, viskoosin, polynoosin, selluloosatriasetaatin joukosta. Voidaan myös käyttää mineraalista tai orgaanista alkuperää olevia materiaaleja, samoin kuin voidaan käyttää luonnollisia tekstiilimateriaaleja (puuvillaa, villaa, jne.). Kuten edellä jo mainittiin, voivat nämä materiaalit esiintyä jatkuvina lankoina, kuiduista kehrättyinä lankoina, sydäminä, nauhoina, yhdysrakenteina, kierteinä, joilla voi olla mikä tahansa tiitteri ja mikä tahansa poikkileikkaus (pyöreä, moniliuskainen, ontto tai ei, mielikuvituksellinen), jolloin lanka on kiharoitu, teksturoitu tai teksturoimaton, venyttämätön tai venytetty kokonai- 4 58104 suudessaan tai osittain, kostea tai kuiva, värillinen tai väritön.

Kokoonpuristetun lankamassan suuri näennäinen tiheys on 0,6-1,3 kg/ dm^, mutta yleensä lähellä arvoa 1. Se riippuu tietenkin langan valmistukseen käytetyn materiaalin tyypistä ja keksinnön mukaista menetelmää sovellettaessa kohdistetusta paineesta. Kokoonpuristetun lankamassan näennäisen tiheyden suhde on sopivasti 0,6-1, jolloin materiaalista riippuen tämä suhde saavuttaa kriittisen arvon, jonka alapuolella kokoonpuristetun lankamassan kovuus on riittämätön, mikä osoittautuu epästabiliteettina käsittelyjen aikana, ja jonka kriittisen arvon yläpuolella lankamassalla on tässä hakemuksessa selitetty ulkonäkö.

Kovuus on sopivasti 50-65 Shore D-yksikköä, mitattuna toiminimen Societe Zwick valmistamalla Shore D-kojeella. Tämä kovuus mitataan syvyydestä, johon kärki tunkeutuu oltuaan 15 sekuntia kuormitettuna (5 kg), jolloin tunkeutumisarvot voivat olla 0,70-1,30 mm. Kovuus voitaisiin myös ilmaista Rockwell R-yksikköinä, jolloin tämä kovuus on rajoissa 40-95* mitattuna syvyydestä, johon 12,7 mm halkaisija omaava kuula tunkeutuu oltuaan 15 sekuntia 60 kg;n kuormituksen alaisena, jolloin tunkeutumisarvot voivat olla 0,07-0,20 mm. Saadun kokoonpuristetun tilavuuden kovuus on samaa suuruusluokkaa kuin lyijyn kovuus ja lähellä muoviaineiden kovuutta.

Päinvastoin kuin voitaisiin olettaa, kun otetaan huomioon lankamassan tämä kova ja jäykkä esitysmuoto, vapautuu kokoonpuristunut tekstiilimateriaali helposti, kun sen jompaankumpaan päähän kohdistetaan vetoa. Vapautuneessa tekstiilimateriaalissa on yleensä pitkin lankaa sijaitsevia muodonmuutoksia ja poikkileikkauksen muodonmuutoksia, jotka useimmin ovat jakautuneet sattumanvaraisesti.

Kokoonpuristettua lankamassaa valmistettaessa syöttölaitteesta tuleva lanka sovitetaan sattumanvaraisesti tai ei säiliöön, minkä jälkeen muodostuneeseen lankamassaan kohdistetaan sopivasti 2 suuruusluokkaa 20-200 kp/cm oleva puristus, joka riippuu langan luonteesta, esitysmuodosta ja tilasta, Saatuun kokoonpuristettuun lankamassaan kohdistetaan tämän jälkeen yleensä lämpökäsittely lämpötilassa, joka on langan valmistukseen käytetyn lähtömateriaalin sulamislämpötilan alapuolella, minkä jälkeen tämä lankamassa poistetaan säiliöstä. Valmistusmenetelmää voidaan soveltaa joko jaksottaisesti tai jatkuvasti, ja langan valmistukseen integroituna tai ei. Täten voi syöttölaitteena olla puristuslaite, kehruulaite, venytyslaite, teksturointilaite, lankaa sisältävä säiliö, jne.

Sattumanvaraisella tai muulla tavalla lankaa vastaanottava säiliö voi olla tilavuudeltaan ja muodoltaan mielivaltainen, lävistetty tai lävis- 5 58104 tämätön, sen avulla voidaan aikaansaada tilavuuden mikä tahansa haluttu esitysmuoto: niinpä tämä tilavuusmuoto voi olla lieriömäinen, muistuttaen maa-tai kallionäytettä, joka on otettu maasta sopivan näytteenottokojeen avulla. Langan uuden esitysmuodon paino riippuu myöhemmästä käyttötarkoituksesta, ja painoa on rajoittamassa ainoastaan tilantarveongelmat. Langan käyttäjät ja valmistajat vaativat yhä suurempia kehiöitä, jotta vältettäisiin langan pujotuksen ja uudelleenkiinnityksen aiheuttamat ongelmat. Painon aiheuttamat rasitukset ja nykyisten laitteiden pyörimisnopeudet rajoittavat kuitenkin käytännössä näiden kehiöiden mittoja. Erotukseksi ennestään tunnetuista esitysmuodoista, joilla on rajoituksensa tässä suhteessa, voidaan keksinnön avulla aikaansaada huomattavan suuria lankamassoja ilman suuren pyörimisnopeuden aiheuttamia rasituksia. Kokoonpurlstettu lankamassa voi olla täyteläinen, tai siinä voi olla kanava, joka puhkaisee tämän lankamassan päästä toiseen siten, että tuote voidaan kiinnittää esim. kiinteälle tapille sen purkamiseksi kehiöstä lankaa käytettäessä. Lankaan on muodostettu kaksi vapaata päätä siten, että nämä päät voidaan kiinnittää muihin lankakehiöihin, samoin kuin lanka voidaan purkaa molemmista päistään, mikä ei ole yksinkertaista nykyään tunnettuja esitysmuotoja käytettäessä.

Puristuslaite voi olla mitä tahansa ennestään tunnettua tyyppiä, joten voidaan käyttää väkivipuja, päättömiä nauhoja, kalantereita, mekaanisia puristimia, kaasuilla täytettäviä kammioita, jne. Kuormitus on yleensä useita tonneja. Niinpä esim. viiden tonnin suuruinen kuormitus riittää tila- 2 vuudelle, joka esittää kuormitukselle 30 cm suuruisen pinnan.

Lämpökäsittely suoritetaan lämpötilassa, joka riippuu materiaalin luonteesta, jolloin lämpötila ei tietenkään saa vahingoittaa materiaalia siten, että se sulaa tai pehmenee, jotta materiaalin tekstiilinen ulkonäköjä laatuominaisuudet säilyisivät. Käsittelyn pituus riippuu samoin materiaalista ja myös siihen kohdistetusta lämpötilasta. Tämä lämpökäsittely voidaan suorittaa missä tahansa sopivassa kaasumaisessa tai nestemäisessä väliaineessa.

Nopeus, jolla lanka lasketaan säiliöön, riippuu käytetystä syöttölaitteesta, ja voi olla rajoissa muutamia kymmeniä metrejä minuutissa - useita tuhansia metrejä minuutissa.

Säiliö voi olla pyörivä tai pyörimätön, pyöriä toiseen suuntaan tai molempiin suuntiin, pyöriä vakionopeudella tai vaihtelevalla nopeudella.

Laitteisto, jota yleensä käytetään puristetun tilavuusmuodon valmistusmenetelmän toteuttamiseksi, sisältää vähintään langan syöttölaitteen, säiliön, laitteen langan puristamiseksi tässä säiliössä, ja mahdollisesti lämpökäs i 11 elylai 11 een.

6 58104

Menetelmä lankapakkauksen valmistamiseksi selitetään seuraavassa lähemmin oheisten kuvioiden perusteella.

Kuviot 1-3 esittävät esimerkkinä keksinnön mukaisen menetelmän eri suoritusvaiheita.

Kuvio U esittää kaaviollisena esimerkkinä keksinnön mukaisella tavalla aikaansaatua lankapakkausta.

Kuviot 5 ja 6 esittävät poikkileikkauksina lankoja ennen käsittelyä ja tämän jälkeen.

Kuvioiden 1-3 mukaan syöttölaitteesta 2 tuleva lanka 1 lasketaan lieriömäiseen säiliöön 3 (kuvio 1). Säiliön täytyttyä se sijoitetaan puristuslevyn U (kuvio 2) alle, joka puristaa säiliöön suljetun lankamäärän kokoon, minkä jälkeen säiliöön ja siinä kokoonpuristettuna olevaan lankamassaan kohdistetaan lämpökäsittely uunissa 5 (kuvio 3). Käsittelyn ja jäähdytyksen jälkeen kokoon-puristettu lankamassa poistetaan säiliöstä. Kuvio h esittää saadun lankamassan ulkonäköä: se on lieriömäinen, säännöllinen ja sileäseinämäinen, minkä lisäksi se on kova, sen ominaispaino on suuri ja se pysyy hyvin koossa, joten sen käsittely on helppoa. On muuten yllättävää, että täten kokoonpuristettu lanka purkautuu helposti. Tekstiilimateriaalissa on pitkin lankaa ja sen poikkileikkauksessa litistyneitä muotoaan muuttaneita osia, kuten kuviossa 6 on näytetty.

Kokoonpuristettua lankaa voidaan käyttää ennestään tunnettujen kehiöiden asemesta ja sitä voidaan myös käyttää langan väliaikaiseksi varastoimiseksi.

Se voidaan helposti järjestää lähetyskuntoon, jolloin voitetaan tilaa eikä enää ole niitä ongelmia, jotka ennestään tunnetuissa kehiöissä olevat jäykät keskeiset hylsyt aiheuttivat. Langan ennestään tunnettuihin pakkauksiin verrattuna tämä uusi pakkaus antaa uusia etuja, joista erikoisesti mainittakoon, että sen muoto voidaan valita siten, että lähetyskartongit saadaan täytetyiksi maksimiinsa, jolloin voidaan käyttää esim. suorakulmaisen suuntaissärmiön mukaista pakkausta jne. Vaikka lankamassa tässä on voimakkaasti kokoonpuristetussa pakkauksessa, vapautuu se helposti pelkästään vetämällä eikä muodostu mitään haitallista takertumista, päinvastoin kuin olisi odotettavissa. Jatkuvasta langasta kyseen-ollen voidaan tämä lanka katkoa ja muuttaa kuiduiksi, sen jälkeen kun lanka on purettu tiiviistä muodostaan.

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettua lankapakkausta voidaan käyttää kutomiseen, neulomiseen käsin tai koneellisesti, kiertämiseen, koru-ompeluun, jne. sekä kutomattomien tuotteiden valmistukseen.

Seuraavat esimerkit kuvaavat keksintöä.

7 58104

Esimerkit 1-7

Esimerkit 1-7 kuvaavat lankapakkauksen valmistusta erilaisista synteettisistä ja keinotekoisista jatkuvista langoista.

Nämä langat tulevat ranskalaisessa patentissa n:o 1 289 U91 selitettyä tyyppiä olevasta teksturointilaitteesta, minkä jälkeen lanka lasketaan jatkuvasti lieriömäiseen metallisäiliöön, jonka halkaisija on 72 mm ja korkeus on ^0 cm. Säiliön täytyttyä lanka katkaistaan ja jatketaan sen syöttämistä toiseen tyhjään säiliöön, jne. Täyttynyt säiliö sijoitetaan puristuslevyn alle, ja levyä lasketaan alaspäin, kunnes se kohdistaa lankamateriaaliin puristuksen, jonka laskemistapa esitetään seuraavassa. Kokoonpuristamisen jälkeen kokoonpuristunutta lankaa sisältävä säiliö pysytetään puristuksen alaisena ja suoritetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti selitetty lämpökäsittely. Säiliön ja sen sisällön jäähdyttyä saatu kova lankamassa poistetaan säiliöstä.

Esimerkkinä langan keräämisolosuhteista esitetään seuraavaa:

Polyamidilangan kerääminen

Adipamidipolyheksametyleenilanka 1160 dtex/60 säiettä Laite: FR-patentin 1 289 U91 mukainen Langan syöttönopeus: 1100 m/min.

Juokseva aine: 3,5 häärin paineinen vesihöyry Paine: 130 kp/cm^ Lämpökäsittely: kuivaus uunissa lU5°C:ssa puolen tunnin ajan kyllästetyssä vesihöyryssä

Polyesterilangan kerääminen

Etyleeniglykolipolytereftalaattilanka, 167 dtex/30 säiettä

Laite: FR-patentin 1 289 U91 mukainen

Langan syöttönopeus: 500 m/min.

Juokseva aine: 3 häärin paineinen vesihöyry o

Paine: 130 kp/cm Lämpökäsittely: kuivaus uunissa 1^5°C:ssa puolen tunnin ajan kyllästetyssä vesihöyryssä.

Seuraavat taulukot esittävät vastaavasti teksturointiolosuhteita (taulukko 1),kokoonpuristetun lankamassan muodostamista (taulukko 2), tämän lankamassan ominaisuuksia (taulukko 3), langan ominaisuuksia ennen käsittelyä ja tämän jälkeen (taulukko U).

Seuraavia menetelmiä käytetään teksturoitujen lankojen kuohkeuden, kihara-taajuuden ja joustavuuden mittamiseksi: a) Kuohkeuden mittaus (Koningh'in menetelmä) Näytteiden valmistus 8 58104 - Valmistetaan kelluva näytekappale 300 metristä lankaa, - upotetaan tämä näytekappale veteen, jonka lämpötila on 40°C, nostetaan lämpötila 100°C:seen ja jatketaan keittämistä 3 minuuttia, - kuivataan näyte varovasti kahden suodatuspaperiarkin välissä, - annetaan näytteen suhdittua 24 tuntia vapaana standardi-ilmatilassa, - sovitetaan lanka kartiolle pienen jännityksen alaisena.

Koningh'in kojeen säätö - = 300 dtex'in tiittereitä varten käytetään kehiötä jonka tila vuus on 10 cm^, - i*300 dtex'in tiitteriä varten käytetään kehiöitä, jonka tilavuus on 100 cm^, - sijoitetaan kartio kojeen alustalle, - saatetaan lanka kulkemaan jännityksensäätimen kautta ja kiinnitetään kehiöön, - käynnistetään koje ja säädetään langan jännitys arvoon 40 mg/dtex, - pysäytetään koje ja poistetaan säätöön käytetty lanka

Mittaus - punnitaan kehiö, - kiinnitetään lanka kehiöön ja käynnistetään koje, - ohjataan lankaa säännöllisen täyttymisen aikaansaamiseksi, - pysäytetään koje, kun kehiö on täyttynyt (lanka ei saa ylittää reunoja), - punnitaan täyttynyt kehiö ja lasketaan langan paino Pg,

Tulos esitetään seuraavasti:

Kuohkeus cm^/g ** V/P

V = laipallisen kehiön tilavuus cm^ b) Kiharataajuuden mittaus

Periaate - Lasketaan suurennetusta kuvasta kahden lasilevyn välissä pidetyn kahden teksturoidun filamentin aalloitukset

Kiharuuden kehittäminen - upotetaan näyte pienenä kelluvana kappaleena veteen, jonka lämpötila on 40°C, nostetaan lämpötila 100°C:seen ja jatketaan keittämistä 3 min.

- kuivataan näytekappale varovasti kahden suodatuspaperilehden välissä, - annetaan näytekappaleen suhdittautua 24 tuntia vapaana standardi-ilmatilassa.

9 58104 Näytteen esittäminen - otetaan 12 säiettä kehitetystä langasta, - sijoitetaan nämä säikeet kahdelle kanninterälle (25 x 75 mm), kuusi säiettä kummallekin terälle, ja kiinnitetään jokaisen säikeen toinen pää terän päähän liimatipan avulla, - kiristetään jokaista säiettä kiharuuden poistamiseksi ja merkitään piste, joka sijaitsee 84 mm:n päässä liimatusta päästä; siirretään merkitty piste levyn vapaaseen päähän ja liimataan se kiinni siihen.

Tällä tavoin saadaan 84 mm pitkä lanka, joka pysytetään kahden pisteen välillä, joiden välinen etäisyys on 75 n™» mikä aiheuttaa 10 fo suuruisen riippuman. Nämä kaksitoista säiettä edustavat suoristetun langan yhden metrin pituutta, - peitetään terä toisella samanlaisella terällä.

Levyjen tarkasbäminen - Projisoidaan lankojen kuva 5~kertaisesti suurennettuna. Tämä kuva voidaan tallentaa valokuvauspaperiin tai piirtää käsin paperille, - lasketaan kahdessatoista säikeessä olevien puoliaaltojen lukumäärä (jokainen puoliaalto vastaa koveruuden suunnan muutosta). Oletetaan että tämä lukumäärä on N.

- Tulos lausutaan seuraavasti: Kiharuustaajuus lausutaan puoliaaltojen lukumäärällä suoristetun langan sentimetriä kohden, eli

N

n = - 100 c) Teksturoitujen lankojen joustavuuden mittaaminen

Periaate Määritetään lankanäytteen pituuden vaihtelut, mitattuna toisaalta 50 mg/dtex suuruisen jännityksen alaisena (kiharoista suoristettu pituus) ja toisaalta 1 mg/dtex suuruisen jännityksen alaisena (kiharoitunut pituus).

Näytteiden valmistus - Langan tiitteri έ 500 dtex: valmistetaan näytekappale jossa on noin 10 m lankaa, - langan tiitteri K 500 dtex: valmistetaan näytekappale, jossa on 50 m lankaa, ja käytetään kelluketta, jonka kehäpituus on 1 m.

Kiharuuden kehittäminen

Upotetaan näytekappaleet veteen, jonka lämpötila on 40°C, nostetaan lämpötila 100°C:seen ja jatketaan keittämistä 5 min., - kuivataan näytekappaleet varovasti kahden suodatuspaperiarkin välissä, ίο 5 810.4 « - suhditetaan näytekappaleet 24 tuntia vapaina standardi-ilmatilassa olevina.

Mittaaminen - Langan tiitteri = 500 detex - Otetaan lankanäytteet kehittyneestä näytekappaleesta, - merkitään 50 mg/dtex suuruisen jännityksen alaisena pidettyyn näytekappaleeseen pituus LI, joka on noin 50 cm, - heti kun on luettu tämä arvo LI, korvataan jännityspaino 1 mg/dtex suuruisella painolla, - mitataan uudelleen merkitty pituus LO kun lanka on palautunut tunnin ajan,

Langan tiitteri K 500 dtex: - ripustetaan näytekappale 50 mg/dtex suuruisen jännityksen alaisena eli tarkastetun näytekappaleen yhteydessä: 50 x tiitteri dtex x 100, - merkitään näytekappaleen pituus LI, - heti, kun LI on luettu, korvataan jännityksen aiheuttama paino 1 mg/dtex suuruisella jännityksellä, - mitataan uudelleen merkitty pituus Lo, sen jälkeen kun lanka on palautunut tunnin ajan.

Tulos esitetään seuraavasti:

Joustavuus ia = *4 ~ kQ- x 100

LO

• · \ Taulukko I: Lankojen teksturointiolosuhteet * * Esimerkki * 1 1 2* 3* 4 *' 5 ’ 6* 7* : T „ . _ , :Poly- :Poly- : , :Polya-: Polv-: Ase- : Rai- : : yypp «amidi :amidi : :krylo-:vinyy-: taat- :· on- : : : 66 : 6 :es er :nitrileiiklo-e ti : viskoo- :_:_:_:_:_yridi *:_: siä : * Syöttönopeus laitteen * * βΑΛ * : :___ : ; luona m/min. | 1000 ; 2000 ; 3200 ; 500 ; 500 ; 500 ; 500 : * __ ______ _ · ·_ « ·_·__ « * · : Sullomisputken * * ’ * : : * : J sisähalkaisija mm :3:A:6:3:3:3:3: • ···«··»* : Syöttölämpötila °C : : 5 ^® * * 135 : 1^8 · 1^1 : • ····*»·· •___ « · _» · · · · · u 58104 • 4 ’ Taulukko II: Saadun lankamasean valmietusolosuhteet ♦ · • Esimerkki . * . 2 φ 3, 4’ 5. 6. 7.

• _4__·_·_*_*_· ♦ · ] Materiaalin laskeutumia- ; ¢0 : 50 : 80 : 25 : 25 : 25 : 25 :

] nopeus säiliöön, . ] ] ] ] . ] I ] I

• _m/mn * *_‘ 1_* *_.

: Puristimen levyn kohdis-: ί s . * · V · ' i tama puristus, tonnia ·. 4,5 : 4,5 : 5 ί 4,5 : 4,5 : 4,5 : 4,5 : m · ·*···♦ \ ] Fluidumi- vesi- vesi- kuivaa vesi- vesi- vesi- vesi- * | ] tyyppi höyryä höy- . ilmaa. höyryä höy- höy- höyryä] ] Lämpökäsit- ]-]-]-ryä—]--]-] - ryä—]-ryä—]--] 1 tely .· LämPötiela ! !45 ! 145 . 200 : 145 : 110 : 145 : 145 : • ί min™8’ : 30 : 20 : 60 : 20 : 20 : 20 : 20 : : Taulukko III: Lankamassah ominaisuudet 5 • · s Esimerkki ^1^213] 4* 5] 6] 7] • f « _* · · ♦ | näennäinen xineys : 1,05 ] 0,95] 1 ] 0,86] 1,17 ] 1,07 ] 1,14 ] • __*_· · · · ·_· · • ···'··«;· . Lähtöaineen tiheys . 1,14 ; 1,14 : 1,38 : 1,12 : 1,40 : 1,32 : 1,52 : :_:_:_:_:_ϊ_:_:_: s Näennäisen tiheyden ja · : : : : · · : * lähtömateriaalin ti- : 0,91 : 0,83 : 0,72 : 0,76 : 0,83 : 0,81 : 0,75 : • heyden suhde : : : : : : : : : 4-, ------ —,·„ ; ; — »— - » 4 ϊ D—kovuus ! 55 ί 68 : 64 : 62 i ,62 : 71 : 76 : s_;_: :_:_:_:_:_: 12 581 04 • · * Taulukko 17· Synteettisten lankojen ominaisuudet verrattuina ennen .

* * ennen käsittelyä ja tämän jälkeen * e_______________ · \ Esimerkki * 1* 5^ | Langan tiitteri/ ; ennen käsittelyä;il0O/60;il0O/67;55O/6o;22O/88jllO/28; | säikeiden luku- j--j-;-.’-j-;---; | määrä, dtex. j käsittelyn jälk. :.13θ2/6θ]ΐ297/67!583/6θ:.235/88:.148/28ί i Lujuus, Hkm ; ennen käsittelyä; 40,8 | 43,3 j 26,2 ) 32,9 j 20,8 \ ** J käsittelyn jälk.; 35,1 ; 39,4 j 22,0 | 12,3 | 11,2 |

! Murtovenymä, ! ennen käsittelyä; 29,5 . 20,9 . 20,4. 8,9 . 22 J

• f - , ·.- — I « . — «... — Il P - I . I·

; # 5 käsittelyn jälk.; 39>5 ; 43,3 \ 23,9 \ 11,7 \ 44,3 J

I ! kiehuva ! ennen käsittelyä! 9,4 . H . 7 . 12,9 j 27,6 j ! vesi ! ! . : . !-! * kuti s *_* käsittelyn jälk, ! 0,23 . 14,5 , 0,3 j 6,9 * 8,3 j * tuma ! vesi- ! ennen käsittelyä! H»1 . 1^,9 . 72 J 18,4 j 64,4 * ! Tl ! höyry !--'-! . ; ! !“-! ! ! 130°C ! käsittelyn jälk. ! 0,46 * 6 * 0,8 * 12,4 * 56,7 ) * ·_ _i_:---'-1 ‘ ’ Ilma * ennen käsittelyä! 5,9 | 6,3 J 8 * 10,6 ; 70,4 * ; * ^ ; käsittelyn jälk. 0,2 * 1,08 * 0,2 * 4,9 * 64,4 * « _ ♦ «| __ » 1 __1 - - - - - I I _ *__ _ *_ · •Jousta * ennen käsittelyä! 0,9 * 0,16 j 0,08 ; 0,14 ‘ 0,1 ; . vuus ,r . käsittelyn jälk. ! 34,5 * 23,3 [ 27 ; 9,9 \ 28,4 \ 1_h-1---—-^:-· : Kuohkeus j ennen käsittelyä.' 1,27 | 1,9 ’ 1,4 ] 3,3 .’ 1,70.' • · * --- i - ... — .* . , - I—» «I 1 I I I «M I I . — ; cra3/S ; käsittelyn jälk.; 3,34 ; 3,9 \ 3,9 ! 4,3 ; 4,25 | : Kiharuue 5 ennen käsittelyä [ ~ \ ~ ~ ~ \ ! l/2-aaltoja/cm ! käsittelyn jälk". ! 8,12 : ' 9,87 : 7 : 6 : 9 : ., 58104 J-3

Kuten tuloksia tarkastettaessa voidaan todet*» on langalla sen jälkeen, kun se on vedetty pakkauksesta, normaalit tekstiiliset dynamometriset ominaisuudet, vaikka lankaa on käsitelty sangen kovissa olosuhteissa. Toisaalta on huomattava, että huolimatta suurella nopeudella tapahtuvasta syötöstä tulee teksturointikäsittelyn aiheuttama hidastuminen sallimaan langan laskemisen säiliöön pienemmällä nopeudella.

Näissä seitsemässä esimerkissä sullottu kehiö esiintyy kovana lieriömäisenä kappaleena, josta lanka voidaan helposti purkaa. Shore D-kovuus on mitattu pinnasta, joka on ollut kosketuksessa puristuslevyn kanssa.

Edellyttäen, että nämä kokoonpuristetut lankamassat puretaan alhaalta (tai ylhäältä) eikä sivuilta, kuten tavanomaisia kehitfitä purettaessa, vaativat nämä keksinnön mukaiset kehiöt käytön yhteydessä vähemmän tilaa (ei esiinny esim. lenkoumaongelmaa).

Esimerkki 8

Polyamidia 66 oleva venytetty lanka, 1,100 dtex/60 säiettä, otetaan kehiöltä ja siirretään 300 m/min. nopeudella syöttösuuttimen avulla ja käyttäen 1 harin paineenalaista kylmää ilmaa, lieriömäiseen metallisäiliöön, jonka halkaisija on 72 mm ja korkeus 40 cm. Säiliön täytyttyä se sijoitetaan puristimen levylle ja kohdistetaan materiaaliin 4»5 tonnin puristus.

Säiliössä yhä olevaa kokoonpuristunutta materiaalia lämpökäsitellään tunnin ajan höyryllä, jonka lämpötila on 145°C.

Säiliön ja siihen suljetun lankamäärän jäähdyttyä tämä lankamäärä poistetaan säiliöstä käytettäväksi mielivaltaisessa tekstiilikäytössä, ilman että langan purkaminen aiheuttaa mitään ongelmia.

Esimerkit 9-12 Nämä esimerkit 9-12 koskevat keksinnön mukaisten lankapakkausten valmistusta polyesterilangoista, joilla on eri koostumukset ja eri esittelymuo-dot.

Edellä mainitussa esimerkissä 3 polyesteri, joka on etyleeniglykoli-polytereftalaattia, esiintyy venytettynä (venytysaste 4» lanka kehrätty 800 m/min. nopeudella). Näissä esimerkeissä 9-12 tutkitut eri esitysmuodot ja koostumukset ovat seuraavat:

Taulukko V

Esimerkki 9 10 11 12

Koostumus Btyleeniglykolipolyterefta- Butaanidiolipolytereftalaattia laattia 1,4

Esitysmuoto Esisuunnattu Esisuunnattu Venyttämätön Lanka kehrätty litteä lanka, lanka, kehrät- teksturoitu 1000 m/min. no- kehrätty 3300 ty 3300 m/min. *anka peudella, veny- m/min. nopeu- nopeudella ja tetty 3,6 ker- della teksturoitu täiseksi ja teks turoitu 14 581 04

Venyttämättömät, esisuunnatut ja venytetyt kehiöiltä otetut langat teksturoidaan soveltamalla samaa menetelmää ja käyttämällä samaa laitetta kuin esimerkeissä 1-8, ja sama koskee kokoonsullotun lankamassan valmistusta.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty vastaavasti teksturointiolosuh-teet (taulukko Vl), kokoonpuristuneiden länkamäärien valmistus (taulukko VII), näiden lankamäärien ominaisuudet (taulukko Vili) lankojen ominaisuudet ennen käsittelyä ja tämän jälkeen (taulukko IX).

• Taulukko VI: Lankojen teksturointiolosuhteet j : Esimerkki : 10 : 11 : 12 : • i 1 1 k • _ « · _·_ · * Syöttönopeus laitteeseen, m/min. : ] : ΐ ' 190 5 250 1 300 : • · · · · * __ ·_ « __ · · : Sullomisputken sisähalkaisija, min : : : ; : 4 : 4 2 3 5 • » · · · • ___ __·_____· ^ · · j yiuiaumin tyyppi · kuiva il—1vesihöyry ^vesinöyry ; :--:_ma__·--·-· • · « 1 · . Fluidumin lämpötila, °C . 130 . 1^5 . 1^7 .

: Taulukko VII: Lankamassojen vaimistusoloouhteet : • Esimerkki : 9 : 10 : 11 : 12 : . haxeriaaiin laskeuiisnopeut» eäili- [ 1 .

. öön, m/min . : 15 : 20 : 31 :

V

: Levyyn kohdistettu puristus : : : : : : kp/coi : 130 : 130 : 130 : 130 : : : τπ-ι .»j j x vesi- »vesi- ; vesi- '.vesi- : • Lämpökäsittely : n i höyry ! höyry i höyry :h8y»y = : : Lämpötila, °C : 130 : 130 : 130 : 145 : : : Pituus, mm : 20 : 20 : 20 : 20 : : Taulukko VIII: Lankamassojen ominaisuudet__ ’ ; Esimerkki : 9 ; 10 : 11 : 12 : • · · · 1 1 . Näennäinen tiheys . 1,06 : 1,07 : 0,92 : 0,94 : . Lähtöaineen tiheys . 3^33 ; χ,38 : 1,38 : 1,30 : . Näennäisen tiheyden ja lähtömate- ’ o 76 : 0 77 : 0,66 : 0,72 , riaalin tiheyden suhde i : : : :

Shore D-kovuus \ 60 \ 67 j 56 | 55 2 • · · _ 1 1 ___ 1 15 58104 * Taulukko IX · »ynteextisten lankojen ominaisuudet ennen käsittelyä : ja käsittelyn jälkeen .

* Esimerkki : 9 : 10 * 11 * 12 : * Langan tiitteri/ 'ennen käsittelyä [ 275/30 * 275/30 * 400/44 [ 156/14 * * säikeiden lukumää- /-\-/-[---[----: * rä, dtex. 'käsittelyn jälk. [ 330/30 * 330/30 [ 420/44 * 131/14 : * ‘ennen käeittelyä [ - * 18,9 * 12,3 [ 30,4 : * Lujuus Rkra [--[-[-*-— [—----: [ r [käsittelyn jälk. [ 19,6 * 14,7 [ 10,5 [ 24,05 : [Murtovenymä, $ [ennen käsittelyä [ - [ 91,5 [ 191 : 23 : ; [käsittelyn jälk. [ 110,8 [ 122,6 [ 122 [ 30,5 [ f " " 1-iTT— 1 1 ” ' - ~ “I _ 1 [ [ Kiehuva : ennen käeittelyä [ - [ 53,8 [ 5,2 [ 7,2 : : „ . : vesi V— -:--‘-:-: : “nen ! jkäsittelyn jälk. ; o.15 1,91 j 4,3 j 0,3 ; * * I T?iSöyr!': ennen käsittelyä : - ! *8.3 ! 2.23 ! 1°,8 ! | *. ! käsittelyn jälk. . °*19 . 4,8 . 0,14 . 0,7 [ . jousta- ennen käsittelyä . " . 30,2 . 28 19 * vuus %___u-_-_:_:--:--:______· ; Rohkeus cm3/g j käsittelyn jälk. ! - ! M ! 1,93 j 1,67 j ! Kiharuus: l/2- .ennen käsittelyä ; _ . 9 5 : 15 6 : 10 7 : * aaltoja/cra !

Eri parametrien mittausolosuhteet ovat samat kuin esimerkeissä 1-7.