FI20245143A1 - Suksi vaellushiihtoa varten sekä menetelmä suksen käsittelemiseksi - Google Patents

Abstract

Esillä olevan keksinnön kohteena on suksi (1) vaellushiihtoa varten. Ainakin osalle matkaa pohjan keskiosaan (42) on pohjan (4) pintakerrokseen (40) muodostettu suksen (1) pituussuunnassa (L) poikittaisten, pohjan (4) normaaliin (N) ja suksen (1) pituussuuntaan (L) nähden taaksepäin kallistettujen ja toisiinsa nähden yhdensuuntaisten viiltojen (400) avulla lamelleja (401), jotka käsittävät kaksi yhdensuuntaista sivua (402, 403) ja yhden pohjan (4) kanssa samansuuntaisen sivun (404), lamellin (401) ulottuessa pohjan (4) pintakerroksesta (40) sisäkerrokseen (45), johon lamelli (401) kytkeytyy. Keksintö koskee myös vastaavaa menetelmää.

Description

P38465FI00 JVE 202402091354 1

Suksi vaellushiihtoa varten sekä menetelmä suksen käsittelemiseksi

Keksinnön ala

[0001] Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen sukseen tai liukulumikenkään vaellushiihtoa varten. Erityisesti keksintö kohdistuu sukseen vaellushiihtoa varten, joka suksi muodostuu pitkänomaisesta, palkki- maisesta rakenteesta, joka käsittää ainakin sivuseinät, yläpinnan ja pohjan, suk- sen ollessa kärkeä lukuunottamatta muodostettu suksen pituudella oleellisesti — tasaiseksi, pohjan käsittäessä etuosan, keskiosan sekä takaosan, jotka ovat kos- ketuksissa alustaan, kun suksi on asetettu pohja alustaa vasten tasaiselle, vaa- kasuoralle alustalle kuormitettuna.

[0002] Keksintö kohdistuu myös patenttivaatimuksen 12 johdanto-osan mu- — kaiseen menetelmään suksen käsittelemiseksi.

Teknistä taustaa

[0003] Nyt kyseessä oleva keksintö koskee erityisesti lumisella alustalla, maastossa luonnonlumella tai hoitamattomilla latupohjilla vaellushiihtoon tarkoi- tettuja suksia. Kyseessä voi olla vaellushiihtosuksi, eräsuksi tai liukulumikenkä, näiden kaikkien tarkoitus on samanlainen, nimityksen lisäksi ero on lähinnä suk- < sen pituudessa ja leveydessä sekä näiden suhteessa ja käytetyn siteen / hiihto-

N

S 25 — kengän mallissa. Näistä kaikista käytetään tämän hakemuksen yhteydessä nimi-

N tystä suksi. Keksinnön ensimmäinen sovellus on suksi niin sanottua vaellushiih- n toa varten, jossa hiihdetään luonnostaan sataneella lumella tai lumetetulla alu- r eella, mutta missä maastoon ei ole tehty latuja hiihtäjän kumpaankin jalkaan kiin- a > nitettäviä suksia varten. Eteenpäin päästäkseen hiihtäjä voi käyttää sekä käsi- < 30 — voimia ja työntää vauhtia sauvojen avulla että jalkojen avulla, jolloin ponnistus- 3 vaiheessa suksen täytyy vastustaa taaksepäin suuntautuvaa liikettä. Suksen ha-

I lutun oikean toiminnan kannalta on olennaista, että suksi luistaisi kohtuullisesti

P38465FI00 JVE 202402091354 2 eteenpäin liikuttaessa, mutta ”pitäisi” hiihtäjän ponnistäessa jalkoja tai jalkaa käyttäen eteenpäin. Tässä hiihtotyylissä liukusuunta ja ponnistussuunta ovat 180° toisiinsa nähden eli ponnistus/potku kohdistuu suksen itselleen tekemän uran suuntaisesti suoraan taaksepäin, jolloin suksen täytyisi pitää eli tarttua het- — kellisesti alustaan ja olla llukumatta taaksepäin. Tästä vastakkaisuudesta aiheu- tuu maastohiihdon haastavuus suksen toiminnan suhteen, koska suksen täytyy sekä luistaa että pitää ja jokainen erilainen lumiolosuhde, lumen upottavuus tai kantavuus, lumen rakenne, -kosteus, lämpötila, jääkiteiden muoto, jne. muuttaa tätä tilannetta. Upottavassa lumessa suksi on koko pituudeltaan kiinni lumessa, — toisin kuin tehdyillä laduilla perinteistä murtomaahiihtoa harrastettaessa.

[0004] Erilaisten suksen pohjaan laitettavien voiteiden lisäksi eräs käytössä ollut ratkaisu on tehdä suksen pohjan keskiosaan karhennus tai kuviointi, joka luistaa suksea eteenpäin liikutettaessa, mutta pyrkii estämään liikkeen suksea — taaksepäin liikutettaessa. Nämä karhennukset tai kuviot voivat suksen pohjan materiaaliin karhennushionnalla tehtyjä, tai pinnoittamalla suksen pohja hyvin pienillä partikkeleilla, kuten on pinnoitettu Karhu Optigrip -tuotenimillä myytävät eräsukset. Tekniikan tasosta tunnetaan tältä teknologia-alueelta muun muassa seuraavat — patenttijulkaisut: DE7607705U1, US4118050, US4705290,

US4844500 ja US10926157B2. Useimmat ratkaisut tällä alueella ovat myös hy- vin olosuhderiippuvia, ratkaisu voi toimia jossain kelissä, mutta ei toisessa.

Useissa ratkaisuissa kuvioidusta alueesta muodostuu myös pituussuuntaisesssa poikkileikkauksessa eli sivusta katsottuna sahalaitainen, jolloin pohjassa on ete- < nemissuunnassa kiilamaisten muotojen jono.

S 25 e [0005] Kolmas yleisesti käytössä oleva vaellushiihto-, ja eräsuksissä sekä = liukulumikengissä suosiossa ollut ratkaisu on ns. skinisuksi, pitokarvasuksi eli

A erillisellä pohjaan kiinnitettävällä pitokarvalla varustettu suksi. Siinä karvat ovat z eteenpäin liikuttaessa niin sanotusti myötäkarvaan ja ponnistusvaiheessa suk- <Q 30 sen pyrkiessä liikkumaan taaksepäin, karvat nousevat pystyyn — vastakarvaan o alustaan nähden. Pitokarvoja on saatavilla kahta eri perustyyppiä, niin sanotut

O nousukarvat, jotka kiinnitetään suksiin ylämäkeen kiipeämistä varten ja poiste- taan alamäkeen laskua varten, sekä pohjaan teipattavat pitokarvat, jotka ovat

P38465FI00 JVE 202402091354 3 kiinni suksissa aina hiihdettäessä. Tekniikan tasosta tunnetaan tältä teknologia- alueelta muun muassa seuraavat patenttijulkaisut: EP2745886A1, US4595215.

Tämän ratkaisun helppous ja kohtuullisen hyvä toiminta kelissä kuin kelissä on syynä nykyiseen suosioon harrastekäytössä. Ns. nousukarvoissa karva ei juuri- — kaan luista edes eteenpäin hiihdettäessä, koska karva on suhteellisen pitkää.

Jatkuvasti alustaan osuva karva lisää merkittävästi kitkaa myös eteenpäin hiih- dettäessä. Näissä pitokarvasuksissa merkittävä ongelma on itse karva-osan huono luisto sekä luiston ja pidon tasapainon löytyminen. Varsinkin metsäisessä maastossa vauhti ei saa alamäessä ”karata”, koska paksussa lumessa suksien hallinta on vaikeaa ja puuhun törmäämisen riski on huomattava.

[0006] Edellä esitetyissä ratkaisuissa on ongelmana se, että useimmat edellä esitetyistä ratkaisuista soveltuvat johoinkin tiettyyn olosuhteeseen, kuten lumiolosuhteisiin, lumen rakenteeseen, -kosteuteen, lämpötilaan, jääkiteiden — muotoon, ladun kovuuteen, jne., mutta saattavat toimia huonosti jossain toisessa olosuhteessa. Esimerkkinä joidenkin tunnettujen ratkaisuiden tiedetään toimivan hyvin plus-kelillä eli lumen sisältäessä lumikiteiden välissä vesifaasissa olevaa vettä, mutta lumen muuttuessa pakkasen myötä kuivaksi, tällainen kuiva lumi jäätyykin tiukasti kiinni suksen pohjaan estäen eteenpäin tapahtuvan luiston lä- hes kokonaan.

Keksinnön kuvaus

N 25 [0007] Keksinnön tarkoituksena on kohottaa alalla vallitsevaa tekniikan ta- a soa esittämällä sellainen suksi vaellushiihtoa varten, jolla tunnetun tekniikan on- = gelmat minimoidaan. Tavoitteena on kehittää ratkaisu, joka toimii aiempia ratkai-

A suja laajemmalla lumiolosuhdealueella ja tarjoaa riittävät luisto-ominaisuudet yh- z distettynä hyviin pito-ominaisuuksiin eli nykyisiä suksia paremmin luistava, mutta <Q 30 — silti pitävä suksi. Eräänä keksinnön tavoitteena on tarjota ratkaisu, joka yhdistää o pitokarvasuksen helppouden, voideltavan suksen luisto-ominaisuudet ja kuvi-

O oidun pohjan pidon.

P38465FI00 JVE 202402091354 4

[0008] Keksinnön tavoitteena on myös aikaansaada menetelmä, jolla kek- sinnön mukainen suksi voidaan valmistaa tehokkaalla ja yksinkertaisella tavalla.

[0009] Keksinnön tavoitteet saavutetaan pääasiassa itsenäisten patentti- — vaatimusten 1 ja 12, sekä muiden vaatimusten tarkemmin esittämällä tavalla.

Muut keksinnölle ominaiset lisätunnuspiirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaati- muksista ja seuraavasta kuvioiden suoritusmuotojen selityksestä.

[0010] Keksinnön eräs suoritusmuoto on suksi vaellushiihtoa varten, joka — suksi muodostuu pitkänomaisesta, palkkimaisesta rakenteesta, joka käsittää ai- nakin sivuseinät, yläpinnan ja pohjan, suksen ollessa kärkeä lukuunottamatta muodostettu suksen pituudella oleellisesti tasaiseksi, pohjan käsittäessä etu- osan, keskiosan sekä takaosan, jotka ovat kosketuksissa alustaan, kun suksi on asetettu pohja alustaa vasten tasaiselle, vaakasuoralle alustalle kuormitettuna, — jolloin ainakin osalle matkaa pohjan keskiosaan on pohjan pintakerrokseen muo- dostettu suksen pituussuunnassa poikittaisten, pohjan normaaliin ja suksen pi- tuussuuntaan nähden taaksepäin kallistettujen ja toisiinsa nähden yhdensuun- taisten viiltojen avulla lamelleja, jotka käsittävät kaksi yhdensuuntaista sivua ja yhden pohjan kanssa samansuuntaisen sivun, lamellin ulottuessa pohjan pinta- — kerroksesta sisäkerrokseen, johon lamelli kytkeytyy. Näin muodostuu liukusuun- nassa taaksepäin kallellaan olevia lamelleja, joiden pohjan kanssa samansuun- tainen sivu muodostaa sileän liukupinnan mahdollistaen hyvän luiston ja jotka lamellit palautuvat mahdollisimman tarkasti alkuperäiseen asentoonsa. Hiihtäjän < ponnistus aikaansaa taaksepäin suuntautuvan voiman, joka aiheuttaa lamellien

S 25 —muodonmuutoksen, lamellit taittuvat pohjan normaalin suuntaan muodostaen lu-

N meen tarrautuvan piikikään pinnan. Muutos näiden kahden asennon välillä on

O tapahduttava pienellä voimalla, etenkin siirryttäessä pidosta takaisin liukuasen- = toon. Nyt keksinnön kohteena olevassa vaellushiihtosuksessa suksen paksuu- & den tarkoitus on muodostaa upottavassa lumessa liikuttaessa riittävän kantava — alusta. Ylöspäin taivutetun kärjen tarkoitus on nostaa suksi lumen päälle, estäen 3 suksen sukeltaminen lumessa sisällä. Suksen etuosa ja takaosa ovat keskiosaa

S ohuempia, mutta tämän tarkoitus on varmistaa etuosan ja takaosan riittävä

P38465FI00 JVE 202402091354 notkeus epätasaisessa maastossa etenemistä varten. Paksumpi keskiosa kan- taa hiihtäjän painon ja jakaa kuormituksen koko suksen pituudelle. Edullisesti edellä esitetyt lamellit on muodotettu suksen pohjan keskialueelle, koska keski- osan muodonmuutos ylöspäin taipuessa on pienempi kuin notkeassa etuosassa 5 — tai takaosassa. Luonnollisesti sukseen voidaan myös muodostaa lamelleja koko suksen pituudelle. Mahdollisen suksen jalkavuuden tarkoitus on varmistaa kuor- mituksen jakautuminen optimaalisella tavalla vaellushiihtoon tarkoitetussa suk- sessa, toisin kuin ladulle tarkoitetussa murtomaahiihtosuksessa, jossa jalkavuu- den avulla erotetaan suksen liuku- ja pitoalueet toisistaan. Tässä yhteydessä — kuormituksella tarkoitetaan normaalikokoisen hiihtäjän massan aiheuttamaa kuormitusta.

[0011] Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti lamellit on muodostettu viiltojen avulla, edullisimmin lamellien välinen viilto on muodostettu siten, että la- — mellin juureen muodostuu onkalo, jonka kohdalla lamelli on muuta lamellia ohuempi. Toisin kuin perinteisessä karvapohjassa, jossa yksittäisen karvan poik- kileikkaus on pyöreä, tässä rakenteessa lamellin poikkileikkaus on kulmikas, yleensä sivulta katsottuna vinoneliötä muistuttava. Näin viillon avulla saavute- taan luistossa merkittävä etu, kun lamellit voivat asettua toisiaan vasten tiiviisti, — jolloin lamellin suksen poikkisuunnassa katsottu geometria on erittäin lähellä sel- laisen pohjan muotoa, joka on täysin tasainen. Teoriassa tällainen suksen keski- osaan pitoalueelle muodostettu liukupinta on yhtä sileä ja luistava kuin suksen liukuosa, jolloin lamellin pohjan suuntainen sivu käyttäytyy alustaa vasten kuin < suksen etuosa ja takaosa, joissa ei ole lamelleja. Näin ollen, vaikka myös pohjan

S 25 — keskiosa ottaa jatkuvasti kiinni alustaan, se ei kuitenkaan aiheuta merkittävää

N jarrutusta. Lisäksi pohjassa voidaan käyttää koko matkalla, sekä etu, keski- että

O takaosassa sellaista hiottua kuviota, joka on havaittu olevan kyseiseen olosuh- = teeseen tarpeellinen. Hionta on tunnettu tekniikka, jonka avulla suksen pohja hi- & onnan avulla sovitetaan haluttuihin olosuhteisiin parhaiten soveltuvaksi. Edel- — leen, tarkasteltaessa tilannetta suksen pituussuunnassa, poikittaisten viiltojen 3 avulla vältetään merkittävä pituussuuntainen urittuminen, joka esimerkiksi pito-

S karvasuksessa syntyy, kun satoja tai tuhansia yksittäisiä pyöreitä karvoja on

P38465FI00 JVE 202402091354 6 suksen poikkisuunnassa vierekkäin. Tämä pituussuuntainen urittuminen saattaa olla osasyynä siihen, että pitokarvasuksi tuntuu luistavan huonommin, kun kar- vaosa osuu alustaan hiihdettäessä.

[0012] Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti lamellien välinen viilto on muodostettu oleellisesti ainetta poistamattoman menetelmän avulla, mutta kuitenkin niin, että lamellin juuren alueelle muodostuu viillon suuntainen onkalo tai käytävä. Tämän piirteen avulla lamellit limittyvät toisiaan vasten luistovai- heessa tarkasti. Erityisesti luistovaiheessa lamellien on tärkeä asettua toisiaan — vasten erittäin tiiviisti, jolloin suksen pohjasta muodostuu tasainen. Toisaalta ponnistettaessa lamellien täytyy avautua herkästi, jotta suksi pitää eikä lipsu. La- mellit eivät saa ”lilmautua? toisiinsa, koska silloin ne eivät ehdi avautua ponnis- tettaessa vaan suksi lipsuu. Liian tiiviseen, sulkeutuvaan rakoon lamellien välissä voi alkaa kertyä materiaalia, kuten jäätyvää vettä, jääkiteitä tai muita epäpuh- — tauksia alustasta. Kertymisen seurauksena voi tapahtua muodonmuutos, eli ti- lanne, jossa lamellien geometria voi alkaa muuttua kohti ponnistusvaiheen geo- metriaa eli tilannetta, jossa lamellien ja alustan välinen kitka on mahdollisimman suuri. Onkalo voi edesauttaa veden tai ilman poistumista lamellien välistä, jolloin lamellit toimivat nopeammin kuin ilman onkaloa. Sopivia ainetta poistamattomia —menetelmiä ovat esimerkiksi viiltäminen terävällä, sileällä ja ohuella terällä, jonka kärjessä on viillon pohjaan onkalon muovaamalla tekevä muoto. Viiltoon käytet- tävän terän pinnankarheus on eräs tekijä, joka vaikuttaa materiaalin poistumi- seen. Liian karhea terä voi aiheuttaa jonkinlaista ei-toivottua materiaalin hioutu- mista. Edullisesti lamellien välinen viilto on muodostettu oleellisesti ainetta pois-

N 25 — tamattoman menetelmän avulla, jolloin menetelmässä käytetään viiltävä terää, a jonka leikkuualue on kiilloitettu pinnankarheuteen 2,0 um Ra tai alle. Edellä esi- 3 tetyn ainetta poistamattoman menetelmän vastakohta on ainetta poistava mene- 2 telmä, kuten sahaus tai hionta, jonka jäljiltä lamellien välissä on selvä rako.

I

= <Q 30 [0013] Erään suoritusmuodon mukaisesti viilto on pohjan syvyyssuunnassa o suora, taitteellinen tai kaareva. Taman piirteen avulla voidaan vaikuttaa lamellien

O taivutusjäykkyyteen ponnistustilanteessa ja palautumisessa luistovaiheeseen.

Perussuoritusmuodossa, kun viilto on suora, lamellin taipuminen alkaa viillon

P38465FI00 JVE 202402091354 7 pohjasta. Taitteellisen viillon avulla voidaan muodostaa muu taitekohta, ns. pivot point, johonkin haluttuun kohtaan lamellin syvyyssuuntaa. Esimerkiksi jos kulma pohjan normaalin verrattuna kasvaa syvemmällä, tähän taitekohtaan muodostuu ohuempi kohta, josta lamelli taittuu. Vastaavasti, jos kulma on suurempi normaa- — liin verrattuna pinnassa, tällaisesta lamellista muodostuu kärkeä kohti kapeneva, jolloin lamellin kärki eli pinnan lähellä oleva osa taipuu helpommin kuin syvem- mällä oleva kohta. Kaarevan muotoisella viillolla voidaan toteuttaa käytännössä sama efekti kuin taitteellisella viillon avulla. Käytännössä kyse on vain taitteen kaarevuussäteestä.

[0014] Erään suoritusmuodon mukaisesti suksen pohjan pintakerrokseen muodostettu suksen pituussuunnassa poikittaisten, toisiinsa nähden yhdensuun- taisten viiltojen avulla lamelleja, joka viilto on suksen pituusakseliin nähden poi- kittainen suora tai kaari, poikittaissuuden kulman ollessa + 0° - 60” suksen pi- — tuusakseliin nähden. Poikittaisuus tarkoittaa siis 90° kulmaa suksen pituusakse- liin nähden ja edellä mainittu poikittaisuuden kulma kuvaa muutosta suksen pi- tuusakseliin nähden (90° + RB). Tutkimuksissa on havaittu, että lamellien ei tar- vitse taittua aivan täsmälleen suksen pituusakselin suuntaisesti, jotta haluttu efekti saadaan aikaiseksi. Edelleen erään suoritusmuodon mukaisesti viiltoja on — suksen pituusakseliin nähden poikittaisesti yhdessä tai kahdessa eri poikittaisuu- den kulmassa tai kaarevasti yhden tai kahden pyörähdyskeskipistelinjan ympäri.

Erityisesti, viiltojen ollessa suksen pituusakseliin nähden kahdessa eri poikittai- suuden kulmassa tai kaarevasti kahden pyörähdyskeskipistelinjan ympäri, lamel- lit muodostuvat liuskoiksi, joilla on suksen leveyttä kapeampi leveys. Tämä to-

N 25 — teutuu siis tilanteessa, että mainitut kahden eri poikittaisuuden viillot on tehty a päällekkäin jollekin tietylle alueelle, jolloin viillot menevät ristiin toisiinsa nähden. = Lamellien muodostuessa kapeiksi liuskoiksi niiden taivutusjäykkyys pienenee

A merkittävästi ja niistä tulee koko suksen levyistä lamellia merkittävästi herkkäliik- z keisempiä. Vastaavalla tavalla suksen pituussuuntaisten urien tai viiltojen, joista <Q 30 — käytetään tässä nimitystä pitkittäisviilto, avulla voidaan tehdä lamelleista kapeita o liuskoja, jolloin niiden taivutusjäykkyys on yhtenäistä leveää lamellia pienempi.

O Pitkittäisviillot voivat olla pohjan normaalin suuuntaiset. Toisaalta liuskojen avau- tumissuuntaan voidaan vaikuttaa myös siten, pitkittäisviillot ovat kallistettu

P38465FI00 JVE 202402091354 8 pohjan normaaliin nähden. Tällöin liuska avautuu suksen pituussuuntaan nähden eri suuntaan, jolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi lamellien välisten rakojen puh- taanapysymiseen eli että rakoihin ei pääse kertymään jääkiteitä tai muuta kiin- teää materiaalia.

[0015] Lamellien mitoituksen avulla voidaan vaikuttaa lamellien käyttäytymi- seen erilaisissa olosuhteissa. Mitoitus on jossain määrin riippuvainen myös käy- tettävästä suksen pohjan materiaalista, sen tiheydestä, jäykkyydestä, elastisuu- desta, yms., mutta nyt esitettävät mitoitusarvot on havaittu toimivan tavanomai- sella HDPE-pohjamateriaalilla, jota useimmat suksivalmistajat käyttävät. Erään suoritusmuodon mukaisesti viilto ulottuu 0,3 — 0,9 mm syvyydelle pohjasta. Viillon syvyys voi olla muuttuva, esimerkiksi leveyssuunnassa suksen keskellä syvempi kuin reunassa tai päinvastoin. Erään suoritusmuodon mukaisesti viiltojen väli on 0,04 — 0,35 mm suksen pituussuunnassa. Edelleen erään suoritusmuodon mu- — kaisesti viilto on pohjanpuoleisessa päässä kallistuskulmassa 25 - 70° pohjan normaaliin nähden. Näiden raja-arvojen sisällä toimittaessa on havaittu, että suk- sesta tulee yleisesti ottaen toimiva. Äärimmäisen suorituskykyistä ja useissa olo- suhteissa toimivaa suksea rakennettaessa edellä esitetty parametriyhdistelmä täytyy tarkentaa käytetyn materiaalin mukaisesti mainittuja raja-arvoja kapeam- malle alueelle.

[0016] Erään suoritusmuodon mukaisesti viiltoja on koko suksen pohjan pi- tuudella. Testeissä on havaittu, että edellä selostetuissa suksissa vaellushiihtoa varten, nyt esitelty lamelleja käsittävä suksi luistaa niin hyvin, että lamellit voi-

S 25 daan muodostaa koko suksen pituudelle ja haluttaessa suksen etu- ja taka-

N osassa lamellit voidaan voidella kiinni luistovoiteella. Tällöin kuumana voideltu

S luistovoide, käytännössä parafiini, impregnoituu syvälle lamelleja käsittävään © kohtaan suksea, jolloin parafiini ei kulu pitkänkään hiihtomatkan kuluessa ja voi- = telun avulla voidaan vaikuttaa suksen luistavuuteen. Lamellien välissä viilloissa - 30 — oleva parafiini toimii syvyyssuuntaisena voidelähteenä, josta annostautuu käytön = aikana uutta voidetta alustaa vasten etenevän suksen pohjalle. Edelleen tähän-

N kin suoritusmuotoon on sovellettavissa kaikki edellä kappaleissa [0010] — [0015]

N selostetut piirteet, ainoastaan lamellien paikka on eri, kuin mitä on aiemmin

P38465FI00 JVE 202402091354 9 selostetussa suksessa. Toisena mahdollisena muutoksena lamellin syvyys voi- daan pienentää syvyyteen 0,1 mm, jos tarkoitus on käyttää viiltoja voidelähteenä.

Käytännössä tämä keksinnön sovellusmuoto voidaan toteuttaa sukseen siten, että lamellit on toteutettavissa koko suksen tai lähes koko suksen pohjan mitalle. — Kärjen alueella lamelleista ei ole havaittu olevan merkittävää hyötyä tai haittaa.

[0017] Keksintö koskee myös menetelmää edellä kuvattujen suksien valmis- tamiseksi. Tämä on menetelmä suksen pohjan käsittelemiseksi, jolloin menetel- mässä muodostetaan suksen pohjaan suksen pituussuunnassa poikittaisten, — pohjan normaaliin ja suksen pituussuuntaan nähden taaksepäin kallistettujen ja toisiinsa nähden yhdensuuntaisten viiltojen avulla lamelleja, jotka käsittävät kaksi yhdensuuntaista sivua ja yhden pohjan kanssa samansuuntaisen sivun, lamellin ollessa kiinni pohjan sisäkerroksessa. Viillot muodostetaan suksen pohjaan tar- koitukseen soveltuvalla työstökoneella. Viiltojen keskinäinen mitoitus ja toistetta- — vuus eli työstötarkkuus on tässä merkittäviä, joten käsin työstämällä lopputulos ei todennäköisesti olisi haltunlainen. Edullisesti työstökoneessa on väline suksen pituussuuntaiseksi siirtämiseksi samalla kun viiltävää terää liikutetaan edestakai- sin tai viiltävää terää pyöritetään pyörivään karaan kiinnitetyn teränpitimen avulla.

Edullisimmin viilto tehdään pyörivällä terällä, jolloin terän pyörimisnopeus ja suk- — sen pituussuuntainen liikenopeus sovitetaan sellaiseksi, että saadaan aikaan ha- luttu lamellin paksuus suksen pituussuunnassa. Lamellin geometria määräytyy hyvin suurelta osin käytettävän terän muodosta. Edullisen suoritusmuodon mu- kaisesti lamellien välinen viilto on muodostettu oleellisesti ainetta poistamatto- < man menetelmän avulla, jolloin menetelmässä käytetään viiltävä terää, jonka

S 25 — leikkuualue on kiilloitettu pinnankarheuteen 2,0 um Ra tai alle.

S

©

I Piirustusluettelo a @ 30 [0018] Seuraavassa keksintöä ja sen toimintaa selostetaan viittaamalla

LO oheisiin kaaviomaisiin piirustuksiin, joissa

N kuvio 1 esittää kaaviomaisesti erästä suoritusmuotoa keksinnön mukaisesta

N suksesta,

P38465FI00 JVE 202402091354 10 kuvio 2 esittää kaaviomaisesti erästä suoritusmuotoa kuvion 1 suksesta al- haaltapäin katsottuna, kuvio 3 esittää kaaviomaisesti erästä suoritusmuotoa keksinnön mukaisesta lamellista sivulta katsottuna, —kuvio4 esittää kaaviomaisesti erästä suoritusmuotoa keksinnön mukaisesta lamellista sivulta katsottuna, kuvio 5 esittää kaaviomaisesti erästä suoritusmuotoa keksinnön mukaisesta lamellista sivulta katsottuna, kuvio 6 esittää kaaviomaisesti erästä suoritusmuotoa keksinnön mukaisesta lamellista sivulta katsottuna, kuvio 7 esittää kaaviomaisesti erästä suoritusmuotoa keksinnön mukaisesta lamellista sivulta katsottuna, kuvio 8 esittää kaaviomaisesti erästä suoritusmuotoa keksinnön mukaisen menetelmän soveltamisesta suksen pohjan käsittelemiseksi, — kuvio9 esittää kaaviomaisesti erästä suoritusmuotoa suksen poikkileikkauk- sesta.

Piirustusten selitys

[0019] Kuvioissa 1 on esitetty kaaviomaisesti eräs suoritusmuoto keksinnön mukaisesta suksesta 1 vaellushiihtoa varten, joka suksi muodostuu pitkänomai- sesta, palkkimaisesta rakenteesta, joka käsittää ainakin sivuseinät 2, yläpinnan < 3 ja pohjan 4, suksen 1 ollessa kärkeä 5 lukuunottamatta muodostettu suksen

S 25 — pituudella oleellisesti tasaiseksi, pohjan käsittäessä etuosan 41, keskiosan 42

N sekä takaosan 43, jotka ovat kosketuksissa alustaan, kun suksi 1 on asetettu

O pohja 4 alustaa vasten tasaiselle, vaakasuoralle alustalle kuormitettuna. Tällöin = pohjan etuosa 41 sekä takaosa 43 ovat kosketuksissa alustaan, mutta myös poh- & jan keskiosa 42 on kiinni alustassa, kun suksi 1 on asetettu pohja 4 alustaa vas- ten tasaiselle, vaakasuoralle alustalle kuormitettuna normaalipainoisen hiihtäjän 3 massalla. Kuviossa 1 (ja seuraavassa kuviossa 2) on esitetty pystyviivat A ja B,

S jotka havainnollistavat suksen 1 pohjan 4 alueita, viivan A vasemmalla puolella

P38465FI00 JVE 202402091354 11 on suksen pohjan etuosa 41, viivojen A ja B välissä on pohjan keskiosa 42 ja viivan B oikealla puolella on pohjan takaosa 43. Kuviossa 1 on myös havainnol- lisuuden vuoksi esitetty side 8 ja hiihtokenkä 9, joiden avulla hiihtäjä voi kiinnittää suksen 1 jalkaan. Kuviossa 1 on havaittavissa, miten suksi on muodoltaan vain — hieman ylöspäin kaareva eli suksella on lievä jalkavuus. Suksen 1 pituussuuntai- sella jäykkyydellä (taivutusjäykkyydellä) tarkoitetaan tämän keksinnön yhtey- dessä sitä, että suksen kaarimainen muoto eli jalkavuus vastustaa muodonmuu- tosta, kun suksi 1 on pohjan 4 varassa vapaasti alustalla ja suksea 1 kuormite- taan suksen päältä, keskiosan 42 alueelta, vertikaalisuuntaisen voiman avulla — alaspäin. Suksen sivuseinien 2 ja suksen 1 ytimen (ei esitetty kuviossa) raken- teella on merkittävä rooli tämän jäykkyyden aikaansaamisessa, mutta vähem- mässä määrin myös yläpinnan 3 ja pohjan 4 rakenteella. Yleisesti myynnissä olevissa suksissa pohja 4 on tyypillisesti yhdestä muutamaan millimetriin paksu

HDPE tai vastaava -muovilevy (paksuus b kuviossa 3).

[0020] Kuviossa 2 on esitetty yksinkertaistetusti, että ainakin osalle matkaa pohjan keskiosaan 42 on pohjan 4 pintakerrokseen 40 (ks. kuvio 3) muodostettu suksen 1 pituussuunnassa poikittaisten, toisiinsa nähden yhdensuuntaisten viil- tojen 400 avulla lamelleja 401. Kuviossa 2 on esitettynä keksinnön eräs suoritus- muoto, jossa viillot ja niiden muodostamat lamellit 401 ovat poikittain eli 90° kul- massa suksen 1 pituussuuntaan L nähden. Tällöin poikittaisuuden kulma 3 = 0° (ks. kuvio 8, jossa poikittaisuuden kulma R on havainnollistettuna).

[0021] Kuviossa 3 on esitettynä eräs suoritusmuoto, suksen pituussuuntai-

N 25 nen poikkileikkaus suksen pohjasta 4, jossa suksen tavanomainen, eteenpäin a vievä hiihtosuunta on esitetty nuolella F. Pohjan 4 normaaliin N ja suksen 1 pi- = tuussuuntaan nähden taaksepäin kallistettujen (kallistuskulma a) ja toisiinsa näh-

A den yhdensuuntaisten viiltojen 400 avulla on muodostettu lamelleja 401, jotka z käsittävät kaksi yhdensuuntaista sivua 402, 403 ja yhden pohjan 4 kanssa sa- <Q 30 —mansuuntaisen sivun 404, lamellin 401 ulottuessa pohjan 4 pintakerroksesta 40 o sisäkerrokseen 45, johon lamelli 401 kytkeytyy. Kytkeytymisellä tarkoitetaan

O tässä kiinnittymistä tai materiaalin jatkumista siten, että lamelli muodostuu osasta pohjan 4 materiaalia. Pohjan syvyydellä b pintakerros 40 ja sisäkerros 45 voivat

P38465FI00 JVE 202402091354 12 olla samaa materiaalia tai eri materiaalia, tai ne voivat olla ominaisuuksiltaan sa- manlaisia tai toisistaan poikkeavia, esimerkiksi sisäkerros 45 voi olla elastisempi kuin pintakerros 40. Toisiinsa nähden yhdensuuntaisten viiltojan väli on esitetty kuviossa nuolella s, edullisesti viiltojen väli on 0,04 — 0,35 mm suksen pituus- — suunnassa. Tästä saadaan haluttaessa laskettua lamellin paksuus, t = s * cos(o).

Pohjan paksuutta esitetään kuviossa 3 kirjaimella b ja viillon syvyyttä kirjaimella d, edullisesti viilto ulottuu 0,3 — 0,9 mm syvyydelle pohjasta 4 tai tarkemmin poh- jan pinnasta 404. Eräissä sovelluksissa voidaan käyttää jopa 0,1 mm viillon sy- vyyttä, esimerkiksi tehtäessä lamelli luistoalueelle pohjan etuosaan 41 tai pohjan — takaosaan 43. Edullisesti viilto on pohjanpuoleisessa päässä kallistuskulmassa a = 25 - 70” pohjan 4 normaaliin N nähden. Tällöin lamellin 401 jättöreuna eli sivun 402 ja pohjansuuntaisen sivun 404 välinen kulma muodostuu teräväksi (tarkoittaen kulmaa <90°), pureutuen tehokkaasti alustaan ponnistettaessa.

Nämä edellä esitetyt parametrit kallistuskulma a, poikittaisuuden kulma B, viilto- — jen väli s ja viiltojen syvyys d ovat sovellettavissa kaikkiin kuvioiden 3, 4, 5, 6 ja 7 mukaisiin suoritusmuotoihin, vaikka näitä ei myöhemmin esiteltyjen suoritus- muotojen yhteydessä enää uudestaan selostetakaan.

[0022] Kuviossa 4 on esitetty eräs suoritusmuoto kuten kuviossa 3, suksen — pituussuuntainen poikkileikkaus suksen pohjasta, jossa lamellien 401 välinen viilto 400 on muodostettu siten, että lamellin 401 juureen 405 muodostuu onkalo 4001, jonka kohdalla lamelli 401 on muuta lamellia 401 ohuempi. Kuviossa 4 tätä on havainnollistettu siten, että lamellin paksuus t2 < t1, eli ohuimmassa kohdassa lamellin paksuus on t2 ja muussa kohdassa lamellin paksuus on t1. Tällöin la-

N 25 — melliin 401 muodostuu luonnollinen saranakohta (tai pivot point), josta lamelli 401 a taipuu kuormitettaessa. Näin lamellien 401 välinen viilto 400 on muodostettu ? oleellisesti ainetta poistamattoman menetelmän avulla, mutta kuitenkin niin, että = lamellin 401 juuren alueelle muodostuu viillon 400 pituussuuntainen eli suksen z pituussuuntaan nähden poikittainen onkalo 4001 tai käytävä 4001, esimerkiksi <Q 30 onkalo 4001 voidaan muodostaa ainetta muovaavan menetelmän avulla, viiltä- o vän terän muotoilun avulla. Tämän piirteen avulla lamellit 401 limittyvät toisiaan

O vasten luistovaiheessa tarkasti, mutta avautuvat herkästi. Erityisesti luistovai- heessa lamellien 401 on tärkeä asettua toisiaan vasten erittäin tiiviisti, jolloin

P38465FI00 JVE 202402091354 13 suksen 1 pohjasta 4 muodostuu tasainen. Toisaalta on yhtälailla tärkeää, että ponnistettaessa lamellit 401 avautuvat herkästi, jotta suksi pitää eikä lipsu. La- mellit eivät saa ”liimautua? toisiinsa, koska silloin ne eivät ehdi avautua ponnis- tettaessa vaan suksi lipsuu.

[0023] Kuviossa 5 on esitetty suoritusmuoto, jossa suksen pohjan 4 ete- nemissuunta on esitetty nuolella F ja jossa viilto 400 on pohjan syvyyssuunnassa taitteellinen. Lamellista 401 muodostyy tällöin paksuudeltaan muuttuva, lamelli 401 on juuresta ohuempi kuin lähempänä pintaa, t2 on pienempi kuin t1. Kuvi- ossa 5 on myös havainnollistettu, miten lamellit käyttäytyvät eri tilanteissa. Va- semmalta alkaen kolme ensimmäistä lamellia 401 on kuvattu tilanteessa, jossa ollaan ponnistettaessa, lamellin pohjan suuntainen sivu 404 on taittunut voimak- kaasti ja lamellin 401 takanurkka pureutuu alustaan estäen liikkeen taaksepäin.

Seuraavaksi keskellä neljä seuraavaa lamellia 401 esittävät lamelleja 401 muu- — tosvaiheessa (siirryttäessä pidosta luistoon tai päinvastoin) ja oikeanpuolimmai- set neljä lamellia 401 ovat siten, kun ne olisivat suksen liukuessa eteenpäin suun- taan F.

[0024] Kuviossa 6 ja 7 on esitetty suoritusmuodot, jossa suksen pohjan 4 — etenemissuunta on esitetty nuolella F ja jossa viilto 400 on pohjan syvyyssuun- nassa kaareva. Kuviossa 6 kaarevuus on eteenpäinkaartuva ja kuviossa 7 taak- sepäin kaarttuva. Tällä kaartuvuuden suunnalla voidaan vaikuttaa lamelliin pak- suusprofiiliin syvyyssyynnassa, eteenpäin kaartuvassa kuvion 6 suoritusmuo- dossa lamelli 401 on pinnan lähellä paksumpi ja juuren luona ohuempi, kuvion 7

N 25 — suoritusmuodossa päinvastoin. Kuviossa 6 yksi lamelleista 401 on esitetty olevan a pitoasennossa, jolloin sen pohjansuuntainen sivu 404 on muita lamelleja 401 = alempana. Erityisesti kuvion 7 mukaista suoritusmuotoa voidaan lämpömuovaa-

A malla muokata erityisolosuhteisiin soveltuvaksi.

I

= n 30 [0025] Kuviossa 8 on esitetty menetelmä suksen pohjan käsittelemiseksi. = Menetelmässä muodostetaan suksen 1 pohjaan 4 suksen pituussuunnassa L

N poikittaisten, pohjan normaaliin N ja suksen pituussuuntaan L nähden taaksepäin

N kallistettujen ja toisiinsa nähden yhdensuuntaisten viiltojen 400 avulla lamelleja

P38465FI00 JVE 202402091354 14 401, jotka käsittävät kaksi yhdensuuntaista sivua 402, 403 ja yhden pohjan kanssa samansuuntaisen sivun 404, lamellin 401 ollessa kiinni pohjan 4 sisäker- roksessa 45 (katso lamellin 401 muodot ja muut yksityskohjdat kuvioiden 3-7 yh- teydestä). Viilto 400 voi olla on suksen pituusakseliin nähden poikittainen suora tai kaari, poikittaissuuden kulman B ollessa + 0° - 60” suksen pituusakseliin L nähden. Viiltoja 400 voi olla suksen 1 pituusakseliin L nähden poikittaisesti yh- dessä tai kahdessa eri poikittaisuuden kulmassa R tai kaarevasti yhden tai kah- den pyörähdyskeskipistelinjan r1, r2 ympäri. Kuvion 8 suoritusmuodossa on esi- tetty tämä kahden pyörähdyskeskipistelinjan tekniikka, jolloin toinen pyörähdys- — keskipistelinja r1 kulkee toisella puolella suksea 1 ja toinen pyörähdyskeskipiste- linja r2 toisella puolella suksea 1. Esimerkiksi näin muodostuu tilanne, jolloin viil- tojen 400 ollessa suksen 1 pituusakseliin L nähden kahdessa eri kulmassa tai kaarevasti kahden pyörähdyskeskipistelinjan r1, r2 ympäri, lamellit 401 muodos- tuvat liuskoiksi, joilla on suksen 1 leveyttä kapeampi leveys. Edullisesti viilto 400 — tehdään pyörivällä terällä, jolloin terän pyörimisnopeus ja suksen tai substraatin pituussuuntainen liikenopeus työstökoneessa sovitetaan sellaiseksi, että saa- daan aikaan haluttu lamellin 401 paksuus t, t1, t2 suksen tai substraatin pituus- suunnassa L. Tällöin terän liikerata muodostuisi spiraaliksi (ei esitetty kuviossa).

Viillon kaarevuussäde voidaan tehdä halutunlaiseksi valitsemalla pyörivän terän — halkaisija halutunlaiseksi. Viilto voidaan tehdä myös syvyydeltään d vaihtuvaksi, esimerkiksi kallistamalla pyörivän terän pyörimisakselia muuksi kuin pohjan nor- maalin N suunnaksi. Viillot 400 voidaan tehdä myös edestakaista lineaarista tai kaarevaa liikettä tekevän työvälineen avulla.

N 25 [0026] Kuviossa 9 on esitetty eräs poikkileikkaus suksesta 1, suksen pituus- a suunnasta katsottuna, jolloin on havaittavissa suksen 1 palkkimaisessa raken- = teessa suksen pohja 4, suksen sivuseinät 2 ja yläpinta 3. Suksen pohjaan 4 on

A pituussuuntaisten urien tai viiltojen, joista käytetään tässä nimitystä pitkittäisviilto z 408, avulla tehty lamelleista 401 kapeita liuskoja, jolloin niiden taivutusjäykkyys <Q 30 on yhtenäistä leveää lamellia pienempi. Pitkittäisviillot 408 voivat olla pohjan nor- o maalin N suuuntaiset. Toisaalta liuskojen avautumissuuntaan voidaan vaikuttaa

O myös siten, pitkittäisviillot 408 ovat kallistettu kulmaan y pohjan normaaliin N näh- den. Tällöin liuska avautuu suksen pituussuuntaan nähden eri suuntaan, jolla

P38465FI00 JVE 202402091354 15 voidaan vaikuttaa esimerkiksi lamellien välisten rakojen puhtaanapysymiseen eli että rakoihin ei pääse kertymään jääkiteitä tai muuta kiinteää materiaalia.

[0027] On huomattava, että edellä on esitetty vain muutamia keksinnön edullisimpia suoritusmuotoja. Siten on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan soveltaa monin tavoin oheisten vaatimusten määrittämissä puitteissa. Eri suoritusmuotojen yhteydessä esitettyjä piirteitä voidaan keksinnön perusajatuksen puitteissa niin ikään käyttää muiden suoritusmuotojen yhteydessä ja/tai yhdistellä esitetyistä piirteistä erilaisia koko- — naisuuksia, mikäli niin halutaan ja tekniset mahdollisuudet tähän ovat olemassa.

Luettelo käytetyistä viitenumeroista: 1 suksi

L suksen pituussuunta 2 sivuseinät 3 yläpinta 4 pohja 5 kärki

N pohjan normaali pohjan pintakerros 400 — viilto a viillon kallistuskulma

S 25 R poikittaisuuden kulma suksen pituusakseliin nähden

N Y pitkittäisviillon kallistuskulma

S ri pyörähdyskeskipistelinja © r2 pyörähdyskeskipistelinja

E d viillon syvyys n 30 s viiltojen väli (suksen pituussuunnassa) = 4001 onkalo

LO

N 401 — lamelli

N 402 — lamellin sivu (takasivu)

P38465FI00 JVE 202402091354 16 403 lamellin sivu (etusivu) 404 lamellin pohjan suuntainen sivu 405 —lamellin juuri 408 — pitkittäisviilto t lamellin paksuus t1 lamellin paksu kohta t2 lamellin ohut kohta 41 pohjan etuosa 42 pohjan keskiosa 43 pohjan takaosa

A jakolinja etu/keskiosa

B jakolinja keski/takaosa 8 side 9 hiihtokenkä <t

N

O

N

N

<Q

O

I a a 0 <t

LO

+

N

O

N

Claims (14)

P38465FI00 JVE 202402091354 17 Patenttivaatimukset

1. Suksi (1) vaellushiihtoa varten, joka suksi (1) muodostuu pitkänomai- sesta, palkkimaisesta rakenteesta, joka käsittää ainakin sivuseinät (2), yläpinnan (3)ja pohjan (4), suksen (1) ollessa kärkeä (5) lukuunottamatta muodostettu suk- sen pituudella oleellisesti tasaiseksi, pohjan käsittäessä etuosan (41), keskiosan (42) sekä takaosan (43), jotka ovat kosketuksissa alustaan, kun suksi (1) on ase- tettu pohja (4) alustaa vasten tasaiselle, vaakasuoralle alustalle kuormitettuna, tunnettu siitä, että ainakin osalle matkaa pohjan keskiosaan (42) on pohjan (4) — pintakerrokseen (40) muodostettu suksen (1) pituussuunnassa (L) poikittaisten, pohjan (4) normaaliin (N) ja suksen (1) pituussuuntaan (L) nähden taaksepäin kallistettujen ja toisiinsa nähden yhdensuuntaisten viiltojen (400) avulla lamelleja (401), jotka käsittävät kaksi yhdensuuntaista sivua (402, 403) ja yhden pohjan (4) kanssa samansuuntaisen sivun (404), lamellin (401) ulottuessa pohjan (4) — pintakerroksesta (40) sisäkerrokseen (45), johon lamelli (401) kytkeytyy.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suksi (1), tunnettu siitä, että lamel- lien (401) välinen viilto (400) on muodostettu siten, että lamellin (401) juureen (405) muodostuu onkalo (4001), jonka kohdalla lamelli (401) on muuta lamellia (401) ohuempi.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen suksi (1), tunnettu siitä, että viilto (400) on pohjan (4) syvyyssuunnassa suora, taitteellinen tai kaa- S reva. S 25

N

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen suksi (1), tunnettu 0 siitä, että viilto (400) on suksen pituusakseliin (L) nähden poikittainen suora tai = kaari, poikittaissuuden kulman (R) ollessa + 0° - 60° suksen pituusakseliin (L) E nähden.

0

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen suksi (1), tunnettu O siitä, että viiltoja (400) on suksen (1) pituusakseliin (L) nähden poikittaisesti

P38465FI00 JVE 202402091354 18 yhdessä tai kahdessa eri poikittaisuuden kulmassa (R) tai kaarevasti yhden tai kahden pyörähdyskeskipistelinjan (r1, r2) ympäri.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen suksi (1), tunnettu siitä, että viilto- jen (400) ollessa suksen (1) pituusakseliin (L) nähden kahdessa eri kulmassa (R) tai kaarevasti kahden pyörähdyskeskipistelinjan (r1, r2) ympäri, lamellit (401) muodostuvat liuskoiksi, joilla on suksen (1) leveyttä kapeampi leveys.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen suksi (1), tunnettu — siitä, että viilto (400) ulottuu 0,3 — 0,9 mm syvyydelle (d) pohjasta (4).

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen suksi (1), tunnettu siitä, että viiltojen (400) väli (s) on 0,04 — 0,35 mm suksen (1) pituussuunnassa

(D).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen suksi (1), tunnettu siitä, että viilto (400) on pohjanpuoleisessa päässä kallistuskulmassa (a) = 25 - 70” pohjan (4) normaaliin (N) nähden.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen suksi (1), tunnettu siitä, että pohjaan (4) on muodostettu pitkittäisviiltoja (408), jotka ovat pohjan normaalin (N) suuntaisia tai kallistettu (y) pohjan normaaliin (N) nähden.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen suksi (1), tunnettu — siitä, että viiltoja (400) on koko suksen (1) pohjan (4) pituudella. N < 12. Menetelmä suksen (1) pohjan (4) käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että N menetelmässä muodostetaan suksen (1) pohjaan (4) suksen (1) pituussuun- 0 nassa (L) poikittaisten, pohjan normaaliin (N) ja suksen pituussuuntaan (L) näh- = 30 — den taaksepäin kallistettujen ja toisiinsa nähden yhdensuuntaisten viiltojen (400) E avulla lamelleja (401), jotka käsittävät kaksi yhdensuuntaista sivua (402, 403) ja yhden pohjan kanssa samansuuntaisen sivun (404), lamellin (401) ollessa kiinni 3 pohjan (4) sisäkerroksessa (45). O N

P38465FI00 JVE 202402091354 19

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viilto (400) tehdään pyörivällä terällä, jolloin terän pyörimisnopeus ja suksen (1) pituussuuntainen (L) liikenopeus sovitetaan sellaiseksi, että saadaan aikaan ha- luttu lamellin (401) paksuus (t, t1, 12) suksen pituussuunnassa (L).

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, tunntettu siitä, että lamellien (401) välinen viilto (400) on muodostettu oleellisesti ainetta poista- mattoman menetelmän avulla, jolloin menetelmässä käytetään viiltävä terää, jonka leikkuualue on kiilloitettu pinnankarheuteen 2,0 um Ra tai alle. <t N O N N <Q O I a a 0 <t LO + N O N