[go: up one dir, main page]

Sápmi
Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

NRK: Saamelainen poliisikoulu Koutokeinoon?

Norjan Koutokeinon nimismies Klemet Klemetsen haluaisi paikkakunnalle saamelaisen poliisikoulun, kertoo NRK Sápmi. Klemetsenin mielestä saamenkielisiä poliiseja on liian vähän ja hän ehdottaakin, että saamelainen poliisikoulu tulisi osaksi Saamelaista Korkeakoulua.

Klemet Klemetsen.
Guovdeageainnu leansmánne Klemet Klemetsen hálida sámi bolesoahpu Guovdageidnui. Kuva: Roger Manndal / NRK Sápmi
  • Anni-Saara Paltto

Norjan Koutokeinon nimismies Klemet Klemetsen haluaisi paikkakunnalle saamelaisen poliisikoulun, kertoo NRK Sápmi.

Klemetsenin mielestä saamenkielisiä poliiseja on liian vähän ja hän ehdottaakin, että saamelainen poliisikoulu tulisi osaksi Koutokeinon Saamelaista Korkeakoulua.

Koutokeinon nimismies on jo pidemmän aikaa yrittänyt saada saamelaisnuoria poliisikouluun.

– Me tarvitsemme kipeästi saamenkielisiä poliiseja, sanoo Koutokeinon nimismies Klemet Klemetsen.

Klemetsen sanoo, että poliisikoulutuksen voisi järjestää samaan tapaan kuin nykyinen opettajakoulutuskin on järjestetty Saamelaisessa Korkeakoulussa.

– Jos Saamelainen Korkeakoulu järjestäisi opetuksen, tällöin painotettaisiin myös saamenkielen opetusta, sanoo Klemet Klemetsen.

Naapurikunnassa tuetaan ehdotusta

Naapurikunta Kaarasjoen nimismies Kjell Magne Grønnli kertoo NRK Sápmin haastattelussa tukevansa Koutokeinon nimismiehen ehdotusta.

Grønnli kertoo, että heillä on Kaarasjoen poliisiasemalla ollut kaksi poliisikorkeakoulun opiskelijaa opissa. Tarkoitus olisi, että tätä jatkettaisiin myös ensi vuonna, sanoo Kjell Magne Grønnli.

– Voimme ottaa tänne saamenkielisiä poliisiopiskelijoita, koska meillä on täällä pysyvä poliisiväki, jolla on pitkä työkokemus ja vankkaa osaamista useilta eri aloilta, sanoo Kaarasjoen nimismies Kjell Magne Grønnli.

Lähteet: NRK Sápmi

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia

Tammikuussa ammuttu supikoira on toinen kolmen vuoden sisään. Vieraslajina supikoira voi haitata laajasti pohjoisen luonnon alkuperäistä eläimistöä.

Njauddâmneǩ Inge Arvola lij pääččam juʹn kueʹhtt supipieʹnne Taar beäʹlnn Njauddmest koolm eeʹjj seʹst. Lääʹddjânnmest še supipiânnai leävvneškuätt tââvas.

Meccihaldâttâs uážui mađhâšemirâttâs ucâmuš láávoid. Irâttâs kuittâg ceggij láávuid ovdil ko ucâmuš lâi kieđâvuššum já lope mieđettum.