Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin niin sanottu rauhanneuvosto (engl. Board of Peace) on määrä perustaa virallisesti tänään. Hanke on kuitenkin nyt jotain aivan muuta kuin Gazan rauhanneuvosto.
Neuvosto on osa Yhdysvaltojen syyskuussa kätilöimää Israelin ja Hamasin välistä aseleposopimusta. Trumpin 20-kohtaisessa rauhansuunnitelmassa sanottiin, että Gazaa hallitsisi väliaikaisesti niin kutsuttu rauhanneuvosto.
Yhdysvaltojen rauhanehdotus sai YK:n turvallisuusneuvoston hyväksynnän marraskuussa.
Eräät tiedotusvälineet, kuten esimerkiksi Times of Israel -lehti, ovat julkaisseet rauhanneuvoston peruskirjan. Siinä ei mainita Gazaa tai Israelia sanallakaan.
Rauhanneuvostosta on tulossa järjestö hoitamaan mitä tahansa hankkeita, joita se päättää ottaa käsiteltäväkseen.
Peruskirjassa asia sanotaan näin: ”Rauhanneuvosto on kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on edistää vakautta, palauttaa luotettava ja laillinen hallinto sekä turvata kestävä rauha konfliktien vaivaamilla tai uhkaamilla alueilla.”
Tehtävä on siis pitkälti päällekkäinen esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston kanssa.
Rauhanneuvostoon on kutsuttu jäseniksi runsaat 60 maata. Kutsun on hyväksynyt kymmenkunta maata. Niiden joukossa ovat muiden muassa Israel, Egypti, Arabiemiirikunnat, Bahrain ja Jordania, Valko-Venäjä, Albania ja Unkari.
Monet maat, kuten Suomi ja Venäjä, eivät ole vastanneet. Ruotsi ja Ranska ovat jo kieltäytyneet.
Kilpailija tai korvaaja YK:lle?
Trump on sanonut, että rauhanneuvosto voisi korvata YK:n. Asiaa kysyttiin häneltä tiistaina.
– Se voisi. YK ei ole ollut kovin avulias. Minä kannatan YK:ta, mutta se ei ole koskaan kunnolla hyödyntänyt potentiaaliaan, hän sanoi.
Trumpin mielestä YK:n olisi pitänyt hoitaa kaikki ne sodat, jotka Trump itse väittää lopettaneensa.
Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen arvioi, että rauhanneuvoston avulla Trump pyrkii vähintäänkin haastamaan YK:n ja muun sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen.
Korhosen mukaan Trump ei vain kritisoi sääntöperäistä järjestystä, jolla instituutioita on pidetty pystyssä, vaan tarjoaa niille vaihtoehtoa.
– Tämä liittyy koko maailmanjärjestyksen hajottamiseen ja radikaaliin muuttamiseen, Korhonen kuvailee.
Hänen mukaansa Trumpin äärikansallismielisessä Maga-liikkeessä (Make America great again) on haluttu kyseenalaistaa ja luoda vaihtoehtoja kansainvälisen hallinnon pääinstituutioille.
– Trump ei selvästikään noudata kansainvälistä oikeutta tai sääntöjärjestelmää, eikä sen paremmin poliittisia kuin juridisiakaan toimintatapoja, Korhonen toteaa.
Rauhanneuvoston jäsenmaat voivat käsitellä neuvostossa sellaisia asioita, joita haluavat, mutta laillista päätösvaltaa neuvostolla ei ole yli YK:n peruskirjan. Lisäksi on paljon kansainvälisiä normeja, joita ei voida valtioiden keskinäisillä päätöksillä ohittaa, Korhonen muistuttaa.
Outi Korhonen pohtii, että rauhanneuvosto voisi olla esimerkiksi rikkaiden teollisuusmaiden G7-ryhmän kaltainen, jolloin valtiojohtajien kokouksissa sopimat asiat voitaisiin myöhemmin koordinoida juridisiksi päätöksisi.
Trumpille tulossa suuri valta
Rauhanneuvostossa valtiot olisivat jäseniä, mutta päätöksenteossa paikalla olisivat vain nimetyt valtiojohtajat.
Julkisuuteen tullut peruskirja herättää kysymyksiä. Se antaa Trumpille huomattavan suuren vallan.
Donald Trump toimii neuvoston ensimmäisenä puheenjohtajana ja Yhdysvaltain edustajana. Puheenjohtajalle, eli siis Trumpille, annetaan valta nimittää seuraajansa, joka ottaisi vallan myös siinä tilanteessa, että neuvoston johtokunta erottaisi edellisen puheenjohtajan.
Puheenjohtajalla olisi valta kutsua jäsenmaita ja erottaa niitä. Jäsenyys on voimassa kolme vuotta. Jos maa maksaa miljardi dollaria, jäsenyys voi kestää kauemmin. Toistaiseksi ei tiedetä, mihin rahat päätyisivät.
Toimintaa johtaisi valtuusto, joka ottaisi käsittelyyn jäsenten ehdottamia hankkeita. Trump saisi myös vallan ehdottaa valtuuston puheenjohtajaa sekä veto-oikeuden valtuuston päätöksiin.
Lisäksi puhemiehellä olisi ratkaisuoikeus riitatilanteissa ja peruskirjan tulkinnassa.
Lähde: Reuters