Satakuntalaisten maitotilojen määrä väheni viime vuonna 15 prosentilla vuoteen 2024 verrattuna. Se tarkoittaa, että vuodessa 17 tilaa lopetti maidontuotannon.
Lehmien määrä on kuitenkin pysynyt suurin piirtein samana, sillä monet nykytilat haluavat kasvattaa tuotantomääriään.
Tilojen vähenemisen ja toisaalta lehmämäärän tilakohtaisen kasvattamisen trendi on valtakunnallinen. Kun vuonna 2024 lypsykarjatiloja oli Suomessa 3 873, oli niitä viime vuonna enää 3 565.
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton mukaan Suomessa keskimääräinen lehmämäärä tilaa kohti on kasvanut nyt noin viiden prosentin vuositahdilla.
Pro Agria Länsi-Suomen toimitusjohtaja Sami Iltasen mukaan tilojen väheneminen ei kuitenkaan ole alan koko kuva. Tilalliset esimerkiksi investoivat rakennuksiin ja tiloja nykyaikaistetaan.
– On siis myös tulevaisuuden uskoa. Päätöksiä tukee maidon tämänhetkinen järkevä hinta, Iltanen arvioi.
Vaatimuksena monipuolinen osaaminen
Porin Laviassa Äijön tilalla lehmiä on pihattonavetassa noin 250.
Siellä ne liikkuvat omassa aikataulussa täysin automatisoidulle lypsyasemalle.
Lehmät saavat valita, milloin menevät syömään, makuulle, robotille lypsylle tai seurustelemaan toistensa kanssa.
Maatalousyrittäjä Heikki Äijö, 39, on ollut tilan yrittäjänä vuodesta 2015. Silloin tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, kun Äijön vanhemmat jättäytyivät sivuun.
Heikki Äijö toimii nyt lypsykarjatilallisena yhdessä vaimonsa Meri Äijön, 33, kanssa.
Kunnon rehua jalostetuille lehmille
Runsaasti maitoa tuottava lehmä vaatii laadukasta ravintoa.
– Siksi myös peltopuolella täytyy onnistua ja kehittää rehuntuotantoa. Se on lypsytilalla iso menoerä. Eläinten jalostuskin menee jatkuvasti kovaa tahtia eteenpäin, Heikki Äijö sanoo.
Meri Äijön mukaan työn hyvä puoli on monipuolisuus.
– Eläinten kanssa aina sattuu ja tapahtuu. Viljelyksillä säät ja vuodenajat vaihtelevat, joten päivät ovat aina vähän erilaisia.
Heikki Äijö listaa, että tilallisen pitää hallita monia työtehtäviä.
– Yrittäjänä pitää osata paljon ja eläimet täytyy tuntea. Välillä saa olla eläinlääkärinä, sähkö- ja putkimiehenä sekä koneenkorjaajana.
Maatalousyrittäjäpariskunnalla on vahva usko tulevaisuuteen. Yksi tärkeä arvo on suomalaisen ruokatuotannon lisäksi jatkaa perheen työtä.
– Vanhempani ovat panostaneet tähän ja kehittäneet tilaa. Arvostan sitä. Jos emme olisi jatkaneet, koko kehitystyö olisi mennyt hukkaan.