Sulat kadut ovat luksusta, josta voisimme luopua, sanoo professori – kaupungit lämmittävät katuja samalla, kun torjuvat ilmastonmuutosta
Yle kysyi suurimmilta kaupungeilta, kuinka paljon niillä on lämmitettäviä katuja. Kaupungit sanovat lämmittämisen syyksi tyypillisesti kunnossapidon helppouden.
Useat kaupungit lämmittävät kävelykatuja, ja käyttävät niihin suuria summia rahaa. Samalla ne pyrkivät tekemään ekotekoja ja vähentämään päästöjä.
Kuntien olisi aika miettiä, onko katujen lämmittäminen todellisuudessa tarpeen vai luksusta, johon on totuttu, sanoo Itä-Suomen yliopiston kestävän hyvinvoinnin professori Arto O. Salonen.
Samaan aikaan kun kaupungit yrittävät torjua ilmastonmuutosta ja brändäytyä ympäristöystävällisiksi, ne lämmittävät katuja suurella energiamäärällä.
Esimerkiksi Lahti on valittu vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi ja kaupungit tavoittelevat hiilineutraaliutta.
Yksikään Suomen suurimmista kunnista ei mainitse ilmastotyössään katujen lämmityksestä luopumista.
– Tämä on ristiriitaista. Joudumme vuosi vuodelta havahtumaan siihen tosiasiaan, että ekologisia kysymyksiä on välttämätöntä priorisoida, Suomen kestävyyspaneelin jäsenenä istuva Salonen toteaa.
Yle kysyi Suomen kymmeneltä suurimmalta kaupungilta, kuinka paljon niillä on lämmitettäviä katuja ja paljonko lämmittäminen maksaa.
Perusteet paikoin ontuvia
Osa kaupungeista perustelee katujen lämmittämistä sillä, että kustannus on yhtä suuri kuin katujen auraamisella ja hiekoittamisella. Katuja lämmitetään sekä sähköllä että kaukolämmöllä.
Katujen lämmitystä perustellaan myös sillä, että kaukolämmön lauhde- eli paluuvesi on lämmitetty jo muutoinkin eikä vain katuja varten.
Perustelut ovat ontuvia, koska kyselyn perusteella aurauskustannukset eivät kaikkialla ole lämmityskustannusten tasolla.
Esimerkiksi Kuopiossa vajaan kilometrin mittainen lämmitetty alue on hintavaa pitää sulana, sillä se maksaa noin 450 000 euroa vuosittain.
– Se on kallista verrattuna normaaliin kunnossapitoon. Kiinteistöt osallistuvat kuitenkin summaan ja maksavat siitä kaksi kolmasosaa, kertoo kaupungin kunnossapitopäällikkö Markku Kolari.
Kuopion kaupungin kunnossapitopäällikkö Markku Kolari sanoo, että katujen lämmittäminen olisi kallista kaupungille elleivät kiinteistöt maksaisi kahta kolmasosaa laskuista. Kuva: Sami Takkinen / Yle
Kaukolämmön lauhdevesi kuitenkin viilenee matkalla ja sen uudelleen lämmittäminen vie enemmän energiaa.
– Taustalla voi olla se, että ei ole käyty isompaa keskustelua energiankäytöstä ja yksi osatekijä on voinut ollut halpa energia, professori Salonen arvioi.
Mikä on tarpeellista?
Professori Arto O. Salonen toivoo nykyistä laajempaa keskustelua siitä, mistä voisimme yhteiskunnassa luopua.
– Niin sanottu luksus tulee vaivihkaa meidän elämäämme ja normalisoituu. Emme ehkä huomaa sitä, mikä on meille loppujen lopuksi luovuttamatonta.
Tästä yksi esimerkki on suomalaisten sähkönsäästäminen. Kun energian riittävyydestä alettiin keskustella ja jakamaan neuvoja säästämiseen, suomalaiset vähensivät sähkönkulutusta yhden ydinvoimalan tuotantokapasiteetin verran.
– Sama järkevöittämiskeskustelu on käymättä laajemmin.
Salonen myös huomauttaa, että säästäminen tai kuluttamisen vähentäminen voi tuottaa myös mielihyvää.
– Kun ihmiset alkoivat leikata ylikulutusta, he tulivatkin tyytyväisemmiksi, huomattuaan voivansa vaikuttaa asioihin, Salonen kuvailee.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 18.2. klo 23:een saakka.
