StanstaLandia

On vielä vuoden 2024 viimeinen päivä. Ulkona on pari astetta pakkasta ja aurinko paistaa. Valvoin varhaiseen aamuun, näin ihan kamalia unia ja nousin vasta yhdentoista aikaan keittämään kahvia.

Onpa jännää, että alkavan vuoden ajatteluun liittyy ensimmäisenä blogiasiat? 😆 Niiden suunnittelemieni tammikuun haasteiden lisäksi voisi listata kaikkea uutta? No, tyydyn näin alkuun lisäämään tunnisteisiin possun, naudan, jauhelihan sekä kalan (broileri on jo), koska on mahdotonta löytää jotain tiettyä valmistamaani ruokaa pelkän 'kokkailua' -tunnisteen alta. Hih, yliviivatut siellä jo olikin. En muistanut. 🙈

'LankaJuttuja 2025' toivon kertyvän aiempaa enemmän. 👍

Laivalla kävin "vain" kaksitoista kertaa, kun kahtena aiempana vuotena reissuja kertyi yli kaksikymmentä per vuosi. Etukortteja on käytettävissä kaksi. Kurkkasin jo, että saisin hytin kympillä... 😏

Hyvää vuoden ensimmäistä päivää! 

Mites se vuoden vaihtuminen teillä sujui? Oikein naurattaa, että vielä vuoden viimeisillä hetkillä Stansta kipitteli pitkin katuja "muiden asioilla". Olin toki menossa itse ostamaan itselle viiniä illaksi (suurin osa vielä juomatta), mutta kuskasin sitä lähiostarilta samalla HM:lle kotiinsa saakka.

Siellä ollessa soitti Mamma, että "voisitko?" ja minähän voin. Poikkesin kotona vaihtamassa repun, kävelin Mamman luo hakemaan rahaa, sieltä Alkoon ja Mamman luo takaisin. Siinä hötäkässä olin napannut vahingossa litran valkoviinin sijaan rosé'ta, jonka nautimme yhdessä. Ihan hyvää sekin oli. Ja seura. 💕

Kerrottakoon, että sammutimme valot ja olimme soittavinamme äidilleni uudenvuodentoivotukset kynttilöiden loisteessa. 💗 Meillä oli usein tapana soittaa yhdessä Mamman kanssa ja monesti naiset juttelivat kaksinkin keskenään. Eivät tavanneet koskaan. 

Kävelin kotiin ennen yhdeksää, nukahdin hetkeksi ja lähdin sitten (seinänaapurin varsin äänekkäitä bileitä karkuun!?) LähiBaariin juuri ennen vuoden vaihtumista.

Porukassa se oli jotenkin mukavampaa, kuin yksin. Mentiin h-hetkellä ulos, sain sädetikun käteeni ja kaikki halasivat toisiaan. Tuttua porukkaa. 😍

Rakettien pauke kuului, mutta niitä näkyi vähemmän, kuin koskaan ennen!? Ei yhtään huono asia, mutta myönnettäköön, että yllätyin. Lähipuisto oli täynnä porukkaa, eikä sieltä ammuttu ainuttakaan rakettia!? Olisivat keränneet keskenään kolehdin ja valinneet yhden, joka olisi ampunut muutaman raketin? No, pärjättiin ilmankin.

Aamuyön aikana on satanut melkoisen reippaasti lunta, ja sitä sataa edelleen. Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe alkoi juuri. Kuuntelen kantaa ottamatta "toisella korvalla". Naapurissa kai siivotaan eilisten kekkereiden jälkiä, kun tyhjät pullot kilisee...

Koska itseäni alkoi tämä naurattaa, niin kirjoitan tähän: "meinaan suunnata keittiöön kokkaamaan vähän parempaa atriaa", mutta mitä - siitä pääsette lukemaan huomenna. 😄

Ja koska huomasin juuri lumisateen muuttuneen vesitihkuksi, niin lähden pienelle happihyppelylle ennen tulevaa loskaa. Kokata ehtii sen jälkeen.

Kiitos, kun olette! 💜 Ihanaa päivää!

Moni on kirjoitellut yhteenvetoja kuluneesta vuodesta ja niitä on kiva lukea. Itse en tee niin, koska te tiedätte jo muutenkin melkein kaiken. 😅 Että olin töissä tammikuun loppupuolelta joulukuun alkuun, kesän keräsin tölkkejä ja syksyllä äiti 💗 nukkui pois. Siinäpä ne tärkeimmät.

Koska olen osallistunut jokaiseen Repolaisen värihaasteen väriin (kiitos niistä!), niin en voi jättää tätä vuoden viimeistäkään väliin. Tällä kertaa oli ideana nähdä joulun värejä. Koska koristelin hyvin minimalistisesti, niin värejäkin on niukasti. Vielä hetken löytyy perinteistä puna-valkoista:

Koska olen kirjannut koko vuoden käyttämäni lankojen painot, niin laskin ne nyt yhteen: 2874 grammaa. Uusia ja jämälankoja kului toivettani vähemmän pitkän kesätauon vuoksi. En aio tehdä uudenvuodenlupauksia (paitsi ruutuajan vähentäminen!), mutta pari haastetta tammikuulle on paikallaan. Sen lisäksi, että koitan tyhjentää jääkaappia ja pakastinta, tulisi tehdä kunnon lankainventaario ja poistaa sen yhteydessä pitkään lojuneet langat, joita ei vaan tule käytettyä.

Vuonna 2017 kiellettiin perinteiset tinat ja siksi hämmästyin nähdessäni niitä nyt kaupoissa. Tutkin asiaa ja löysin tiedon, että uusista tinoista on poistettu lyijy ja raskasmetallit (hyvä!), ja nyt niiden tinapitoisuus on peräti 95 prosenttia. Löysin yhden myynti-ilmoituksen, jossa kuusi kappaletta ekologisia kenkiä maksaa viisitoista euroa (kalliita olivat Tokmannillakin). Noissa lukee, että "seos elintarvikelaatua, joten sopii vaikka kakunkoristeeksi". Häh?

Ennen aikaan tinoista ennustettiin ja isävainaa oli siinä(kin) hommassa ihan omaa luokkaansa. Oli tarkkaa puuhaa asettaa valaistus oikein, jotta voi käännellä ja tutkia varjosta muodostuneen tinamöykyn merkitystä. Entäs tämä tinanvalatar sitten..? 😉

Tulipa nostalginen olo! Tuo sama pieni tyttö, joka jännitti kovasti suhauttaa sulaneen tinan saaviin, istuu tässä. Nuo samat kädetkin ovat tässä ja näpyttelevät läppärin näppäimiä. Kuvasta on yli viisikymmentä vuotta.

SYDÄMELLINEN KIITOS teille jokaiselle StanstaLandiassa mukanani kulkeneelle blogiystävälle! 😍 Kiitos ihan jokaisesta kirjoittamastanne kommentista - niistä olen saanut iloa ja voimaa! Teistä olen saanut uskomattoman määrän henkistä apua ja tukea tänä hankalana vuotena. Vaikka emme välttämättä "oikeasti" tunne, niin tunnen teidät silti. 💖 Kiitos! (Jatketaan, joohan?)

TOIVOTAN TEILLE JOKAISELLE rauhallista, iloista, herkullista, sydämellistä, lämmintä, mukavaa, toiveet täyttävää ja sopivan energistä UUTTA VUOTTA 2025! Terveyttä, ikimuistoisia hetkiä sekä ihania kohtaamisia! Te olette 💝.

Ystävyydellä, Stansta. 🧡

En halua jättää kokonaan kertomatta menneestä joulustamme, joten yritän vapaapäivän ratoksi kerätä kasaan jonkinlaisen katsauksen. Ilmeisesti siitä on, ainakin itselle, iloa, koska ennen joulua kävin lunttimassa edellisten joulujen vietoista joitain asioita. "Oliko viimeksi jotain" ja "minä vuonna se olikaan" ja sitä rataa. 

Olimme jo täysin varmoja, että aiempien vuosien tapaan tehty risteily jää tekemättä. Eipä jäänytkään. Se vain muutti muotoaan.

Lähdimme aatonaattona puoliyhdeksältä illalla Viking line'n XPRS:llä yön yli-risteilylle. Sillä, jotta saimme hytin. Hyvin oli hiljaista koko laivassa. Olikohan kukaan muu majoittunut saman käytävän varteen kanssamme? Ei ollut joulubuffet'ia emmekä käyneet muutenkaan katsomassa olisiko mikään ravintola ollut auki. Maihin Tallinnaan ei päässyt, mutta emme sinne kaivanneetkaan.

Ihan perinteiden vuoksi poikkesimme TheBaarissa ennen kun raahauduimme reppujemme kanssa tänne Omaan Kotiin. Sitten alkoi Stanstan säätäminen. Tein imelletyt perunalaatikot...

Bataattilaatikot...

Kuorin ja raastoin porkkanoita...

Tuunasin raasteella ja kermalla äitien tekemän porkkanalaatikon.

Olimme ostaneet meille sopivan määrän kinkkua...

Tuppo asetteli ne nätisti tarjolle.

Oli tarkoitus ostaa valmista rosollia, mutta miksiköhän se jäi? Olisiko ollut loppu lähikaupasta? Voitteko uskoa, että olen kymmenen vuotta luullut, ettei Tuppo tykkää rosollista, mutta kyse onkin ollut siitä, että kun olen kaupassa kysynyt 'ostetaanko' ja mies on vastannut, ettei ole pakko, niin luulin, ettei tykkää? 😁
 

Noudatettiin siis perinteitämme ja mentiin punajuuri- sekä sienisalaateilla. 

Tänä jouluna erikoisuutena oli kana kermakastikkeessa ja oli muuten hyvää!

Tarjoilut olivat myös perinteitä noudattaen 'nätisti' esille pantu, heh heh...

Kaikista aiemmista jouluistamme poiketen taisimme syödä ensimmäistä kertaa saman PÖYDÄN ääressä. 💖

Joulupäivänä kävimme Mamman luona. Muiden laittamieni pakettien lisäksi puin laivalta ostamani italialaisen valkoviinipullon asianmukaisesti... Huomaa mukana kirppisenkeli.

Itse sain naiselta vaaleanpunaisen nätin pyyhkeen sekä pienen pullon hajuvettä, kiitos! 💗

Mennäänkö vielä vuodenvaihteen kattaus samaan syssyyn? Okei, pieni hetki, piipahdan pihalla, niin sitten jatketaan... 👀

No niin. Osan kerroin jo aiemmin ja (taas) perinteiseen tapaan syötiin vielä kerran jouluruokia. Vielä kerran perunalaatikkoa.. (hys hys, just eilen huomasin, että pakkasessa on vielä kaksi sekä yksi bataattilaatikko..)

Ja porkkanalaatikkoa...

Uunin kautta pöytään.

Kinkku korvattiin makkaroilla sekä nakeilla.

Joulusta jääneet salaatit olivat vielä syötäviä ja saivat seurakseen italiansalaattia. Tämän jälkeen loput heitettiin pois, örk.

Koska päässäni alkoi juuri soimaan Ave Maria, lienee syytä alkaa lopettelemaan näistä aiheista kirjoittaminen..?