StanstaLandia

Pidin läppäriä kiinni pari päivää ja tuijottelin flekmaattisena telkkaria. Katsottuna ovat mm. joululeffat Mingle All the Way ja One December Night. Vaikka olen nähnyt tuon jälkimmäisen aiemminkin, niin pidin molemmista. Noiden lisäksi Salkkarit ja kaikki muut mitä normikanavilta tulee.

Menee päivät sekaisin, mutta eilen taisin katsoa Crashing Throught the Snow. Tänään, palattuani sairaalasta, katsoin elokuvan My Southern Family Christmas, jossa näytteli sama Bruce Campbell kuin One December Night -leffassa. Mielenkiintoista?

Koska en voi katsoa enää mitään digiboxin tallentamana, niin piti postata kännykkä kädessä reaaliajassa kuvaa varten.

Okei okei, tähän päivään. Nukuin yön äärimmäisen huonosti. Tiedättekö, mitä tarkoittaa 'työläs painajainen'? Se kestää ja kestää, ja siinä pitää itse toimia paljon. Sellaisen näin viime yönä, vaikka luulin, etten nukahtaisi koskaan. Oli ötököitä, huumeita, lukittavia ovia... kello herätti kuin 'tuonpuoleisesta' kuudelta.

Nukuttuja tunteja kolme tai neljä, kaksi mukillista kahvia, vaatteet ja tiukka ponnari, koska uskottelin pääseväni tänään OIKEAAN suihkuun. Pyh. Sovittu aika oli 8:20, olin paikalla 8:10 ja pääsin TT -kuvaan jotain 8:55. Vielä melkein tunti ennen kipsaushuoneeseen pääsyä. Maha murisi ja väsytti.

Ai niin; omakehu. 😇 Näin rollaattorin kanssa liikkeellä olevalla naisella vuoronumerolapun sekä Kela -kortin kädessä. Menin opastamaan, että "anteeksi, ilmoittautuminen on noiden ovien toisella puolella". Samalla avasin seinässä olevalla 'läpyskällä' hänelle oven. Siinä vieressä istuva nainen kehui, että toimin kauniisti. 💜 Niin hän sanoi.

Diipa-daapa-daa. Kipsistä kuorittiin punainen osa pois (vähänkö likainen?!), reunoja leikattiin ja laitettiin uusi punainen pinta niin, että se kiristää taas riittävästi. Seuraava aika on kahden viikon päästä 10.12. Kiitos! 😕

Koska oli nälkä, niin poikkesin hetken mielijohteesta lähipizzeriaan. Mikään eines ei saanut syttymään, yäh.

Söin tuosta vasta kerran ja syön vielä ainakin kaksi tai kolme kertaa.

Vielä viimeinen porttikuva tähän loppuun. Ja kissat. 😺

Laitoin isänpäivänä sen valokuvan, jossa takanani oli kolme rukinlapaa. Tiesin, mistä etsiä ja löysin omani helposti. Kaikki edesmenneen isäni käsialaa, tottakai. 💝 

Kävin sovitusti maanantaina Täti A:n luona kahvittelemassa. Otin mennessä taas kuvan Pasilan asemalta. Koitan joskus kerätä aiemmat kuvat samasta kohteesta kasaan, jotta voin postata ne sitten peräkkäin. 

Mikäs päivä se oli, kun tiskasin? Sunnuntai? Maanantaina tuli yhdeltä tiskaamaan lupautuneelta viesti. Oli ilmeisen huojentunut, kun kuuli minun tiskanneen itse. Ei kuulemma olisi jaksanutkaan tulla...

Tiistaina HM kävi ostamassa hautakynttilän ja vei sen Ystävätär L:n portinpieleen. 🕯 💛

Myrskytuuli oli irroittanut suojamuovikehikon irti ja pudottanut sen nuo portaat alas oman oveni taakse. Astuin vahingossa reunan päälle.

Jottei tarvitsisi ihan yksin olla kotona, niin asuntoon tullaan ensi viikolla asentamaan (virallinen?) palovaroitin. Viikoilla 49-50 tullaan puolestaan tarkastamaan sähkökeskus. Vieläköhän tulisi jotain muuta ennen joulua? Ainakin tämän marraskuun puolella on työkkäriaika, Pojan syntymäpäivä ja KIPSIN POISTO. Päätä särkee.

Sateessa on tauko, joten taidan piipahtaa kaupassa. Auttaisikohan jäätelö tai suklaa? Josta tuli mieleen, että kävin tapani mukaan Täti A:n luona vaa'alla: vain yksi vajaa kilo lisää kaikesta makoilusta ja herkuttelusta huolimatta!?

Ystävätär L. siirrettiin eilen Terhokotiin. Kävin Täti A:n luona ja sanoin, etten poikkea siellä Terhokodissa sen muiston vuoksi, että syyskuussa käymiseni jälkeen toinen Ystävätär nukkui pois samana iltana. 😢

Lähden viemään nallen (L. tykkäsi pehmoleluista) ja led-kynttilän L:n vakiopöytään LähiBaariin.

Sain eilen itseni liikkeelle, vaikka tekisi mieli hautautua täysin kotiin. Kuten olette varmaan huomanneet, niin tapanani on huijata itseäni? Ajattelin, että menee tarjouseurot hukkaan, jos maksan ratikkalipun, joten kävelin ostarille. Harmaata oli eilenkin.

Tähän saakka pääsin tekstissä eilen, ja sitten tuli karaokeystävättären tyttäreltä viestit:

On avain. 🔑  

Vaihdoin välittömästi vaatteet ja olin vajaassa vartissa oven takana. Soitin ovikelloa kolme kertaa ja koputtelin perään. Ei vaikutusta. Tottakai mielikuvitukseni lähti liikkeelle, joten menin avaimella sisään. Nainen heräsi sohvalta vasta kun silitin päätä ja huhuilin nimellä. Pikkuisen vahvat lihasrelaksantit?! 👀

Soitin tyttärelle, joka välitti tiedon mummulleen, joka oli myös ollut huolissaan. Istuin siinä hetken ja kysäisin samalla velkarahan perään. *) Perjantaina, kuulemma. Samalla vinkkasin, että minulla olisi yli kuukauden tiskit tiskaamatta. "En mä ole jaksanut", kiitos!?

*) Entinen työkaveri on ollut saman summan velkaa synttärikäynnistäni (26.06.) saakka... 😣 Muistutin taas.

Kolme naista on lupautunut tiskaamaan, mutta ainuttakaan ei ole näkynyt. Vetäisin iltapäivällä muovipussin käteen ja tiskasin. Meni kolme varttia.

Vein perjantaina tölkkejä.

Ja lauantaina loput. Olihan niitä löytynyt ja kerääntynyt. Löysin jonain iltana kadulta paperipussin, jossa oli kaksi isoa muovipulloa ja jotain kymmenen tölkkiä! 👌

Tällaiseen numeroon en eilen vastannut:

Ostin muistaakseni laivalta silloin Divet -risteilyllä tölkin ja säilytin sitä tänne saakka. 😇 Tykkäsin!

Tuntuupa hurjalta näin jälkiKÄTEEN, että tein sen risteilyn yksin käsi murtuneena ja ennen kipsiä!? Enhän minä silloin tiennyt vielä murtumasta.

Koska eilen illalla oli taas nälkä, niin päätin hakea kaupasta jotain. Sinne sattui yhtä aikaa tuttu mies, joka on tunnettu pizzojen syöjä. 😆 Kysyin suositusta ja hän valitsi suoraan tämän:

Kotona lisäsin päälle sinihomejuustomurua ennen uunia.

Ruokatestiin alkaen 01.11. lisätään 18,30 + 3,99 = 22,29 euroa.

Huomasin, että minulla on ikävä Tätejä! Ei se sinänsä ihme ole, kun olen käynyt heillä kolmatta vuotta parin viikon välein ja nyt edellisestä käynnistä on jo yli kuukausi. Soitin Täti A:lle ja sovimme, että menen tänään kahville. Kävin jo taiteilemassa suihkussakin sitä varten. En vielä tiedä, käynkö samalla molempien luona. Kyllä varmaan. 💜 Seuraava siivousreissu lienee vasta joulukuun puolella.

Noinhan se tuppaa menemään. Vähän tihkuttaa vettä nytkin, mutta ihan sama, kunhan ei sataisi enempää. Taidan lähteä liikkeelle, jotta voin sitten palata Omaan Kotiin. 💘

Ihmisen, jollaiseksi kai minutkin luokitellaan(?), mielessä liikkuu kaikkea kummallista oli sitten unessa tai hereillä. Unessa istuin L:n muotoisessa uima-altaassa, jossa oli 15 cm vettä. Tuntui muka vaivaannuttavalta, mutta kivalta. Toisessa unessa pissasin lattialle... 👀 Märkää.

Väistelin aikani pakollista puhelua ja soitin vasta äsken Täti A:lle kertoen tilanteesta. Ärsytti, harmitti ja nolotti! Minkäs teet. 😥 Että jos käsi on parantunut kipsin poistoon mennessä, niin ehdin tekemään joulusiivouksia. Tip tap.

Koitin eilen vähentää ottamieni särkylääkkeiden määrää, jonka seurauksena nenää särki ensimmäistä kertaa. Nenästä puheenollen: sain sieltä Iho- ja Allergiasairaalasta huulirasvan näköisen tuubin geelimäistä voidetta. Sitä olen pyöritellyt leikkauskohtaan muutaman kerran päivässä.

Ahdistaa tämä ruikuttaminen, anteeksi!

Koitin keksiä jotain kivaa tähän, mutta...

Kuin kiusalla: siirsin juuri rahaa HM:lle kauppareissua varten. Se näkyy MobilePay'ssa, mutta ei kaverin tilillä, vaikka meillä on sama pankki. Pentele. Innostu tässä sitten mistä? Että menee oikein? 

EDIT. Tuli viesti, että "nyt näkyy". 👍

Poistun ruudulta ja toivotan...

Vaikka olen työtön, niin en varsinaisesti ole toimeton. Reilun viikon ajan, kuten tiedätte, on toiminta ollut rajallista niin käden kuin nenän vuoksi, mutta muuten sietäisi ajastaa päivän toimintoja. Aamu alkaa ihan kivasti kahvin keittämisellä ja nautin sitä kaksi mukillista tässä läppärin ääressä. Mikäpäs siinä, MUTTA aivan liian usein huomaan jämähtäväni tähän tunneiksi.

Onhan se kiva lueskella blogejanne 💛 ja seilata FB:ssa, mutta kun olisi syytä tehdä muutakin. 

Ei se pahitteeksi olisi ottaa päivittäiseksi rutiiniksi tehdä pieni lenkki ulkona. Ajalla ei niin paljoa merkitystä kuin toistolla. Tunti tai kaksi raivaamista päivittäin edistäsi toivottua tavoitetta. Voisihan sitä koittaa listata illalla tekemisiä seuraavalle päivälle ja pitää vaan kiinni siitä, että ne tulisi hoidettua? (Hah, sen kun näkisi!?)

No, helppohan se on nyt suunnitella, kun en voi tehdä juuri mitään. Heitinpähän ajatuksen ilmoille.

Kyllästyin valtavaan tiskikasaan ja kipeästä kädestä huolimatta selätin sen. Tuli hyvä mieli, ja hiton kipeä ranne!! Olin ajatellut kutoa Salkkareiden ja Pirunpelin ajan, mutta ei ollut puhettakaan. Hätä keinot keksii: laitoin ranteeseen napakan Suomi-rannekkeen. Se helpotti vähän ja otetut särkylääkkeet lisää.

Olemme monesti ennenkin puhuneet siitä, kuinka hänestä ja edesmenneessä äidistäni löytyy yhtäläisyyksiä. Tällä kertaa ne olivat omat hampaat, yötä myöten lukeminen sekä se, että 'paasaavat' minulle tupakanpolton lopettamisesta. Toisin kuin äiti hän kertomansa mukaan on itse lopettanut joskus tupakoinnin kymmenien vuosien polttamisen jälkeen. "Pitäähän jonkun jäkättää, kun sulla ei ole enää äitiä tekemässä sitä!". 💜

Koska aloitin noin, niin pysyn aiheessa ja kerron, että tyyppi työskenteli eilen kaksi ja puoli tuntia ikkunoiden parissa. Ja taas haisi paha maali, mutta kuka siitä enää tässä vaiheessa välittäisi? 

Saranat saivat maalinsa samoin kuin sisäpuitteet. Sisäikkunat jäivät auki ja kysyin koska ne voisi sulkea. Vastaus oli, että viiden tunnin päästä, mutta panttasin aamuun saakka. Viimeinen viileä aamu!

Vein biopussin ja tapani mukaan kurkin samalla muihin roskiksiin. Paitsi, että löysin pantillisen muovipullon, niin löysin metalliroskiksesta ihan kelpokuntoisen teflon-kasarin. Nappasin sen mukaan, sillä tuostapa saan passelin puurokattilan sinkkunaisen aamupuuroille. Sytkäri näyttää koon.

Olin aktivoinut valmiiksi pari tarjousta ennen ruokakauppaan menoa.

Varsinaisella "listalla" oli tätä päivää varten jauheliha. Tuo 300 grammaa riittää minulle eikä hintakaan ole paha: 2,39 euroa.

Ruokatestiin alkaen 01.10. laitetaan 10,07 euroa.

Lisäksi ostin merkkituotetta halvempia pakastuspusseja. Litran pussi on puolta isompi kuin kuvittelin.

Pointti suljettavien pussien hankkimiselle on se, että niihin voi laittaa sisältöä litteästi, jolloin ne vievät vähemmän tilaa pakastimessa, kuin ne epämääräiset möhkäleet, joita olen aiemmin laittanut.

Vielä piti syödä jotain illallakin. Tällä kertaa sain hernekeiton ulos tölkistä ilman syvää haavaa sormessa. 😇

Koska ohjeessa lukee, että "vältä ensimmäisten viikkojen ajan toimia, jotka aiheuttavat venytystä, hikoilua tai painetta haava-alueelle (nostaminen, kumartelu, raskaiden tavaroiden kantaminen, urheilu ym.)", niin pitää soittaa Tädeille.  Mitä tarkoittaa "ensimmäiset viikot"? Kolme vai viisi?

Nyt muihin puuhiin, joten toivotan: 

Ystävämies on kyllä kullan arvoinen kaveri! 👷 Menin illalla alas ja ennen, kun ehdin ulos, mies pyysi avaimen käydäkseen heittämässä tuomansa pussin eteiseen. Sitten hypättiin autoon ja iloiseksi yllätykseksi keula kääntyi kohti Itä-Helsinkiä. "Pääset vähän ajelulle", hän totesi tietäen, että pidän siitä. Siis autoilusta, koska se on nykyään harvinaista herkkua. 🚗

Ajettiin ensin Itäkeskukseen, jossa käytiin tietyssä kaupassa, josta mies osti tarvitsemansa. Lähdettiin ajamaan takaisin päin ja kaarrettiin mutkien kautta Herttoniemeen kauppakeskus Herttaan, jossa en ole koskaan käynyt. Auto halliin parkkiin ja mars K-supermarkettiin. Mies piti ämpäriä ja minä keräsin. Olin kuin lapsi karkkikaupassa, mutta kerron ämpäristä hetken päästä...

*     *     * 

Mitä siinä pussissa oli? Kaksi juurrutettua (reunus-?) traakkipuuta. Ovat samasta varresta leikatut. Mies pyysi niille ruukut ja könysi kylppäriin. Ei aikaakaan, kun puut olivat ruukuissaan ja lekasoralla 'kuorrutetut', kiitos! 💚 Onpa nuo kivat!

Tämä puolestaan lähempää latvaa.

Edessä on viherpiiperryspäivä, kunhan kunto kestää. Pitää raakata kasvit rankalla kädellä. Tehdä niille kauneuskohennuksia. 😏

*     *     *

Tähän väliin lähetän terveisiä Pikku-A:lle, että avasin eilen illalla Vihreät kuulat -rasian ja söin VAIN kolme... 💚

*     *     *

Sitten juuresämpärin kimppuun! 🥕🧅🍂

Pyysin miestä nostamaan ämpärin vaa'alle, mutta en ehtinyt nähdä painoa, koska homma selkeästi nolotti nostajaa. Muutenkin ystävämies totesi, että hänen mielestään "ämpärillinen" tarkoittaa reunoihin saakka täytettyä. Ei yli. Hmmm, niinpä otin äsken grammavaa'an esiin (minä vai? 😆) ja punnitsin kaikki erikseen...

Porkkanat.

Punajuuret, joita otin vähemmän, koska johan säilöin niitä (Tädeille) kilon. Näistä säilön todennäköisesti viipaleita, koska sain Täti A:lta siihen sopivan tyhjän purkin. Siinä lukee "punajuuriviipaleet". 😄

Ja 'perus' keltasipuleita.

Riittää minulle! 😋 Pääsisinpä jo noiden kimppuun! Pitänee kuitenkin olla maltillinen oman kunnon suhteen. 

*     *     * 

Otin illalla ohjeen mukaan toppauksia pois nenän päältä. Liimaisten teippien repiminen ei ollut yhtään kivaa, mutta onnistuin. Hitto, kuinka yllättävän hyvältä nenä näyttää!? Eikä mustia silmiä! Yes!

...laitoin kaksi sairaalasta saamaani teippiä poikittain tuohon päälle tukemaan. Vähän nipistelee.

Pitäisi mennä kyhäilemään jotain syötävää. Idea muhii jo, mutta se ei vielä vie nälkää. Mitä teillä syödään tänään? Sataako siellä?