FI97491B - Anturijärjestely kaasukomponenttien mittaamiseksi optisesti - Google Patents

Description

97491

Anturijärjestely kaasukomponenttien mittaamiseksi optisesti

Keksintö kohdistuu kaasukomponenttien optista mit-5 taamista varten tarkoitettuun anturijärjestelyyn, joka koostuu kotelosta käsittäen lähettimen, vastaanottolait-teen, lämmitettävän pitimen mittauskyvettiä varten ja optiset laitteet lähettimeltä kyvetin kautta vastaanotto-laitteelle kulkevan säderadan määrittämiseksi.

10 Tämän tyyppistä anturijärjestelyä on selitetty DE- OS 24 42 589:ssä.

Tunnettua anturijärjestelyä käytetään hengityskaa-sun C02-pitoisuuden mittaamiseen. Hengityskaasu virtaa mit-tauskyvetin läpi, jonka lävitse johdetaan infrapunasäde-15 kimppu. Säteily on peräisin pulssitetusta infrapunasätei- lylähteestä, ja se fokusoidaan linssijärjestelmän läpi ja johdetaan samansuuntaisesti kyvetin läpi. Kyvetin läpäis-tyään infrapunasäteily fokusoidaan infrapunaherkälle ilmaisimelle. Aina sen mukaan, millaiset määrät C02:a hengi-20 tyskaasussa on, infrapunasäteilyä vaimennetaan enemmän tai vähemmän. Herkkyyden parantamiseksi suodatetaan infrapuna-säteilystä häiriösuodattimen avulla ne aallonpituudet, joihin C02-molekyyli reagoi erityisen luonteenomaisesti. Normaalisti valitaan tällöin n. 4,3 mikrometrin aallonpi-25 tuus. Tunnetussa järjestelyssä koekaasuna käytetty hengi-

• · I

tyskaasu sisältää huomattavia määriä vesihöyryä, joka voi tiivistyä kyvetin sisäseiniin. Muidenkaan koekaasukoostu-musten ilmaisemisessa ei voida olettaa, että kaasukoostu-mus on vapaa vesihöyrystä. Siten täytyy näissä tapauksissa 30 varautua vähentämään kyvetin säderatojen läpäisevyyttä, • jos kyvetin sisäseiniin, etenkin säteitä läpäisevälle alu- eelle, tiivistyy vesihöyryä tai muita likahiukkasia. Vesihöyryn tiivistymisen estämiseksi lämmitetään tunnetussa järjestelyssä koko kyvetinpidin tiivistymisen estävään 35 lämpötilaan ja pidetään siinä. Lämmitetty kyvetinpidin ym- 2 97491 päröi kyvettiä aina niihin kyvetin alueisiin saakka, jotka täytyy pitää vapaina sädekimpun läpimenoa varten.

Tunnettuun järjestelyyn liittyy siten se haitta, että juuri sitä aluetta, jonka läpi sädekimppu tunkeutuu 5 kyvettiin ja poistuu jälleen siitä, voidaan lämmittää ai noastaan välillisesti. Tämän sijaan lämmitetään ensisijaisesti niitä osia, jotka ovat merkityksettömiä säteiden läpimenon kannalta. Tästä on seurauksena suuri lämpömassa, joka vastaavan lämmitystehon avulla täytyy saattaa pysy-10 vään lämmityslämpötilaan ja pitää siinä. Lisäksi lämpö täytyy kuljettaa lämmitetyiltä kyvettivyöhykkeiltä itse kyvetissä tapahtuvan lämmönsiirron välityksellä aina säde-radan läpäisemiin kyvettivyöhykkeisiin saakka.

Lisäksi tunnetaan järjestelyjä (AT-PS 384 488), 15 joissa sähköiset lämmityselementit on sijoitettu suoraan kyvetin pintaan tai kyvettikkunalle. Silloin kun kyvetti tulee voida ottaa pois, kuten on tarpeen puhdistusta ja desinfiointia tai sterilisaatiota varten, aikaansaadaan lämmityselementtien sähköinen yhteys anturiin liittimien 20 välityksellä. Tämän järjestelyn haittoina ovat mekaaninen häiriöalttius liittimien toistuvan kytkemisen johdosta ja kyvetin pinnalla olevien sähköisten elementtien ruostumis-alttius puhdistus- tai sterilisointitoimenpiteiden vuoksi. Lisäksi saattaa tietyissä sovelluksissa, esimerkiksi lää-25 ketieteen alalla, olla tarpeen välttää ulkoa päin koske tettavia sähköisiä liittimiä.

Tämän keksinnön tehtävänä on siten parantaa mainitun tyyppistä anturijärjestelyä siten, että kyvetin seinien lämmitys rajoittuu niihin alueisiin, jotka sijaitse-30 vat säderadalla ilman, että optisten laitteiden puolesta saavutettavissa oleva läpimenoalue kaventuu lämmityslait-teen takia ja ilman että lämmityselementit sijaitsevat itse kyvetin pinnalla tai että anturissa on ulospäin avoimia sähköliittimiä.

35 3 97491

Tehtävä ratkaistaan siten, että kyvetinpitimessä on vähintään yksi säderadalla sijaitseva, mittaussäteilyä läpäisevä ikkuna, joka kyvetin ollessa asennettuna paikalleen koskettaa tähän tiiviisti, ja että ikkunan poispäin 5 kyvetistä olevalla pinnalla sijaitsee säteiden kulun läpi- päästävä lämmityslaite.

Keksinnön etuna on oleellisesti se, että lämmitys-laite rajoittuu nyt lämmitettävän ikkunan pinnalle ja täten tekee mahdolliseksi tehokkaan lämmönsiirron optisen 10 säteilyn läpäisemme kyvetin alueille, vaikkakin lämmitys tapahtuu kyvetinpitimestä tai anturista käsin. Lämmitysteho voidaan valita vastaavan pieneksi mittauskyvetin koko-naisympärysmittaan nähden pienen lämmitetyn alueen pitämiseksi n. 40 °C:n lämpötilassa. Pienen tarvittavan lämmitys-15 tehon takia voi lämmityslaitteena toimia sirotushöyrytetty tai höyrystetty nauha, joka on asetettu renkaan muotoisen safiirista valmistetun levyn kyvetistä poiskääntyvälle yläpinnalle ja sijaitsee sädekimpun ulkopuolella. Toinen mahdollisuus on suunnitella lämmityslaite ohuiksi meande-20 rin muotoisiksi tai sahahampaan muotoisiksi, höyrystetyik- si johtimiksi, jotka kulkevat koko ikkunapinnan ylitse, mutta jättävät kuitenkin riittävän leveän välitilan vapaaksi sädekimpun läpimenomahdollisuuden takaamiseksi. On myös mahdollista höyrystää vastaava ikkunapinta sähköises-25 ti johtavalla ja merkitsevällä spektrialueella läpinäky vällä kalvolla. Lämmityslaite voidaan ilman muuta upottaa myös ikkunan sisään, ja viedä jopa aivan kyvetin puoleiseen ikkunapintaan saakka. Joka tapauksessa pyritään estämään se, että sähköisesti johtavat lämmityslaitteen kom-30 ponentit ulkonevat kyvetin puoleisesta ikkunapinnasta. Si- ten, että lämmityslaite on sijoitettu kyvetin puoleisen ikkunapinnan toiselle puolelle, voidaan itse ikkuna kiinnittää kaasutiiviisti kyvetinpitimeen tai anturikoteloon, minkä ansiosta voidaan toteuttaa kaasua poistavien raken-35 neosien ja sähköisten johdinten ilmatiivis erottaminen.

4 97491 Tämä on oleellista etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa tutkittava kaasu voi esiintyä räjähtävinä seoksina, joiden ilmaisu edellyttää erityisiä turvallisuusteknisiä toimenpiteitä, jolloin tällainen ilmatiivistys ei olisi mahdol- 5 linen. Nämä ylimääräiset turvallisuustoimenpiteet eivät ole tarpeen tässä keksinnössä. Ikkuna ja kyvetti koskettavat kosketustiiviisti toisiinsa vielä silloinkin, kun niiden väliin jää n. 200 mikrometrin ilmarako. Hyvä lämmön-johto säilyy tällöin ilman, että tuloksena olisi mainitta-10 via optisia menetyksiä.

Keksintöä voidaan käyttää anturijärjestelyissä, joissa kyvetti läpivalaistaan läpikulkuvalomenetelmällä, mutta se soveltuu myös suoritusmuotoja varten, joissa sä-dekimppu heijastetaan läpäistyään kyvetin ensimmäisen ker-15 ran. Anturijärjestelyihin, jotka toimivat läpikulkuvalo menetelmällä, on suunniteltu kaksi lämmitettyä ikkunaa, jotka sijaitsevat säderadalla vastakkain. Heijastusvalo-menetelmää soveltavat anturijärjestelyt sisältävät yhden lämmitetyn ikkunan sekä toisen, samalla tavoin lämmitetyn 20 levyn kyvetinpitimessä tai anturikotelossa, jolloin tämä toinen levy koskettaa tiiviisti kyvetin peiliosaan eikä sen tarvitse olla välttämättä läpinäkyvä. Keksinnön selityksen loppuosa lähtee siitä, että käytetään läpikulkuva-lomenetelmää käyttävää anturijärjestelyä.

25 Keksinnön etuna on myös, että molemmat ikkunat läm- mitetään erikseen ja ne voidaan säätää termostaatilla haluttuun tavoitelämpötilaan, minkä ansiosta voidaan tasoittaa termistä epäsymmetriaa, jota esiintyy esimerkiksi silloin, kun käytetään infrapunavalolähdettä, joka lämmittää 30 kumpaakin levyä eri tavalla. Yksinkertainen lämpötilansää- tely on mahdollista siten, että lämmityslaite on muodostettu PTC-johtimista (positiivilämpötilakerroin).

Kaikkein lämpötilaherkin ja lämpötilan vaihteluihin selvästi reagoiva anturijärjestelyjen ryhmä ovat vastaan-35 ottimet, joiden ilmaisimet ja optiset suodattimet ovat

II

5 97491 lämpötilaherkkiä, ja näin on asianlaite ennen kaikkea sikäli kuin mittaukseen käytetään lähettimenä infrapunasä-teilylähdettä. Lämmityslaitteen sijoittamisen ansiosta yksinomaan sädekimpun välittömään läheisyyteen on myös sen 5 läheisyys ja siten sen vaikutusalue vastaanottimeen suu reksi eduksi suhteessa ilmaisimien ja optisten suodattimien lämpötilastabilointiin. Lämmitettyä ikkunapintaa voidaan nyt pitää kosketuspintana vastaanotinmoduuliksi muodostettua vastaanotinta varten, jolloin moduuli voidaan 10 liittää anturikoteloon, tuoda läheiseen lämpökosketukseen lämmitettävän ikkunapinnan kanssa ja asennoida optista akseliin nähden. Moduulimaisen suoritusmuodon ansiosta on toisaalta mahdollista huolehtia optimaalisesti lämpökon-taktista lämmityslaitteen ja vastaanottimen välillä ja 15 toisaalta asennoida vastaanotinmoduuliin rakennetut opti set komponentit ja ilmaisimet keskenään ja käyttää lämpö-kosketuspintaa samanaikaisesti optisena säätörajoittimena. Tämä yksinkertaistaa asennusta ja viallisen vastaanotto-moduulin vaihtamista ilman ylimääräisiä optisia säätötar-20 peitä. Lisäksi moduuli yksin voidaan tällöin valmistaa lämpöä hyvin johtavasta materiaalista ja liittää tai työntää lämpöä huonosti johtavasta materiaalista (esimerkiksi muovista) valmistettuun koteloon.

Sen vuoksi, että lämmityslaite rajataan ikkunapin-25 töihin, on edullista suunnitella myös lähetinmoduuli, joka « sisältää itse lähettimen, esimerkiksi infrapunasädeläh-teen, ja lähettimeltä tulevaa säteilyä heijastavan para-bolipeilin. Se voidaan myös liittää koteloon ja asennoida optiseen akseliin nähden. Lähettimenä voi toimia lähes 30 pistemäinen volframihehkulamppu, joka on sijoitettu polt- toleveydeltään pienen, n. 1,5 mm, parabolipeilin polttopisteeseen. Rakenteellisesti hehkulamppu ja parabolipeili muodostavat yksikön ja ne voidaan vaihtaa moduulin mukana.

Molemmat moduulit sisältävät kaikki säteilyn oh-35 jaukseen tarvittavat optiset elementit, koska kyvetinpidin 6 97491 voi siihen kuuluvista lämmitettävistä levyistä muodostaa itsenäisen yksikön. Tällä tavoin vähennetään oleellisesti optisen säätämisen vaivaa.

Sädekimpun läpäisemien kyvettipintojen likaantumi-5 sen kompensoimiseksi mittausteknisesti käytetään tarkoi tuksenmukaisesti kahta ilmaisinta, joista toinen on herkkä mittauskaasun vaikuttamalle aallonpituudelle ja toinen aallonpituudelle, johon mittauskaasu ei vaikuta. Sädekimpun hajottaminen toivottuihin aallonpituuksiin tapahtuu 10 parhaiten siten, että säderadalle on ilmaisimien eteen lisätty puoliläpäisevä säteilyjakaja. Se suodattaa käytettävissä olevasta säteilyspektristä sen spektriin liittyvien heijastus- ja siirto-ominaisuuksien ennalta määräämät aallonpituudet ja ohjaa ne vastaaville ilmaisimille; il-15 maisimien eteen voidaan lisäksi asettaa aina yksi optinen suodatin aallonpituuden rajoittamiseksi edelleen. Tällä tavalla aikaansaadaan sitten ilmaisimet, jotka on säädetty herkiksi havaitsemaan eri aallonpituuksia. Tätä tarkoitusta varten on edullista varustaa vastaanottolaite kyvetin 20 läpäisevän sädekimpun fokusoivalla linssillä, puolilä päisevällä säteilyjakajalla, molemmilla optisilla suodattimena ja molemmilla ilmaisimilla. Vastaanottolaitteen edullisen lämpökytkennän ansiosta lämmityslaitteeseen ilmaisimien, säteilysuodattimen ja optisten suodattimien 25 hyvä lämpötilastabilointi on mahdollista, joka on tällai sen säteilysymmetrian vallitessa välttämätön tarkan mittaussignaalin saamiseksi. Molempia ilmaisimia täytyy pitää mahdollisimman tarkoin samassa työlämpötilassa mittaussignaalin lämpötilasta riippuvien heilahtelujen välttämisek-30 si. Säderadan ollessa symmetrinen ennen molempia il maisimia estetään mittausvirheiden syntyminen, joiden aiheuttajana on esimerkiksi kyvettilevyjen likaantuminen.

Vastaanottolaitteen lämpöstabiliteetin parantamiseksi edelleen on lämpöä hyvin johtavasta materiaalista 35 tehty vastaanottolaite muodostettu ontoksi lohkoksi, jonka 7 97491 etupintaan on upotettu linssi ja jonka porausreikiin tai syvennyksiin on upotettu ilmaisimet, optiset suodattimet ja säteilyjakaja. Vastaanottolaitteen komponentit on nyt ympäröity lämmönjohtokykyisellä materiaalilla ja eristetty 5 lämpöä huonosti johtavasta materiaalista (esimerkiksi muo vista) valmistetulla kotelolla.

Vastaanottimen säätämiseksi termostaatin avulla voidaan siihen sijoittaa lämpötila-anturi, joka on edullisesti upotettu vastaanottomoduulin lohkoon. Toisena tar-10 koituksenmukaisena lämpötila-anturin sijoituspaikkana voi daan pitää vastaanottimen ja lämmitetyn levyn välistä kosketuspintaa. Tällä tavalla on mahdollista säätää sekä lämmitettävää ikkunaa että myös vastaanotinta yhdellä ja samalla lämpötila-anturilla haluttuun tavoitelämpötilaan.

15 Optisten elementtien akseliin nähden symmetrisen säätämisen mahdollistamiseksi vastaanottimen ontto lohko on suunniteltu tarkoituksenmukaisesti sylinterimäiseksi. Tällä tavoin muodostettu moduuli voidaan nyt, ilman erityistä kiertokulmaa, liittää koteloon ja saattaa aivan 20 lämmitettyä levyä vasten olevan kosketuspinnan lähelle.

Samaa suoritusmuotoa voidaan käyttää myös lähetinmoduulia varten.

Keksinnön yhtä suoritusmuotoa kuvataan kaaviomaisen piirustuksen pohjalta ja tarkastellaan seuraavassa yksi- 25 tyiskohtaisemmin.

Ainoa kuvio esittää anturijärjestelyä, jonka avulla voidaan ilmaista esimerkiksi C02-pitoisuus narkoosissa olevan potilaan hengitysilmassa. Tätä tarkoitusta varten selitetään esimerkissä C02-mittausta infrapunasäteilyn avul-30 la.

Läpileikkauksen esitetty anturijärjestely sisältää kotelossa 1 lähettimen 2, joka on suunniteltu infrapuna-sädelähteeksi. Lähettimen 2 säteily heijastetaan paraboli-peilillä, joka muodostaa yksikön säteilylähteen 2 kanssa. 35 Lähetin 2 sijaitsee parabolipeilin 3 polttopisteessä, jo- 8 97491 ten säteilty infrapunasäteily muodostuu oleellisesti samansuuntaiseksi sädekimpuksi. Lähetin 2 ja parabolipeili 3 on asetettu koteloon 1 työnnettävään sylinterimäiseen lä-hetinmoduuliin 5. Vastaanottomoduuliin 6 on muodostettu 5 kammioita, joissa sijaitsevat mittailmaisin 7 ja vertai- luilmaisin 8, jotka vastaanottavat mittaukseen tarvittavaa säteilyä puoliläpäisevältä säteilyjakajalta 9. Säteilyja-kaja 9 on valmistettu sellaisesta materiaalista, että se läpäisee etupäässä aallonpituuksia, jotka osuvat esimer-10 kiksi alueelle 3,7 mikrometriä, ja antaa näiden osua ver tai luilmaisimeen 8, ja heijastaa etupäässä 4,3 mikrometrin alueelle osuvia säteilyaallonpituuksia ja ohjaa ne mit-tailmaisimelle 7. Mittaus- ja vertailuaallonpituusalueiden tarkkaa määritystä varten on lisäksi sijoitettu häi-15 riösuodattimet 25, 26 ilmaisimien eteen. Ilmaistava C02 on herkkä n. 4,3 mikrometrin mittausaallonpituuksille, joten sen absorbtio on mittana C02-pitoisuudelle. 3,7:n mikrometrin vertailuaallonpituuksien säteilyyn ei C02 vaikuta. In-frapunasädekimpun fokusoimiseksi ilmaisimille 7, 8 on vas-20 taanottomoduuliin 6 rakennettu vastaanottolinssi 10. Kote loon 1 on säderadalle suunniteltu lähetinmoduulin 5 ja vastaanottomoduulin 6 väliin kyvetinpidin 11, johon on työnnetty muovikyvetti 12. Infrapunasäteily pääsee kyvetin lävitse kahden kyvettilevyn 13 kautta. Kyvettilevyjen 13 25 molemmille puolille on asennettu kyvetinpitimeen 11 tämän * kanssa samalle tasolle ikkunat 14, jotka läpäisevät infra-punasäteilyä ja jotka on tiivistetty kittauksen tai kim-momuovirenkaan välityksellä. Ikkunan 14 kyvetistä 12 poiskääntyvälle puolelle on kullekin sijoitettu yksi ren-30 kaanmuotoinen lämpöjohdin 15 paksukerros- tai ohutkerros- tekniikalla lämmityslaitteeksi ikkunoita 14 varten. Lämpö-johtimet 15 on sijoitettu rengasmaisesti ja ne jättävät läpimenoaukon peiliä 3 ja linssiä 10 varten vapaaksi. Ikkunat 14 koostuvat lämpöä hyvin johtavasta materiaalista, 35 kuten esimerkiksi safiirista. Ikkunoiden 14 tiiviin kos- 9 97491 ketuksen välityksellä kyvettilevyihin 13 kyvetin ollessa paikalleen asennettuna aikaansaadaan hyvä lämmönsiirto lämpöpohtimista 15 kyvettilevyille 13. Tällä tavoin vältetään vesihöyryn tiivistyminen kyvettilevyjen 13 sisäpin-5 noille, mikä saattaisi tapahtua kyvetissä 12 olevan kos tean uloshengityskaasun vuoksi. Uloshengityskaasu virtaa ei-kuvatun tuloaukon kautta sisään ja johdetaan eteenpäin myös ei-kuvatusta poistoaukosta. Tulo- ja poistoaukko sijaitsevat diametraalisesti vastakkain piirustuksen tasoon 10 nähden kohtisuoralla akselilla. Koteloon 1 työnnetyt sy- linterimäiset moduulit 5, 6 koskettavat tiiviisti koteloa 1 ja ne on viety ikkunan 14 lähelle kosketustiiviisti. Moduulien 5, 6 huolellisesta asennoimisesta säderadan optiseen akseliin nähden huolehtivat sylinterimäiset oh-15 jaimet 24. Moduulien 5, 6 lujasta kosketuksesta huoleh tivat kulloinkin aina yksi kierrerengas 18, joka ruuvataan koteloon 1 ja joka painaa moduulin 5, 6 levyä 14 ja ky-vetinpidintä 11 vasten. Kierrerenkaat 18 tekevät läpimenon mahdolliseksi säteilylähteen 2 ja ilmaisimien 7, 8 20 sähkönsyöttöä varten. Vastaanottolinssin 10 sisältävään vastaanottomoduulin 6 etuseinään on upotettu lämpötilan säätämistä varten NTC-lämpötila-anturi 23 (negatiiviläm-pökerroin). Ilmaisimien 7, 8 vastaanottamat mittaussignaalit ja vertailusignaalit syötetään ei-kuvatulle analysoin-25 tiyksikölle, joka sisältää osamääräkytkennän ja tuottaa molemmista ilmaisimien 7, 8 signaaleista osamäärämuodos-tuksen välityksellä normitetun signaalin, joka on mittana kyvetin 12 sisältämälle C02:lle.

Claims (7)

10 97491

1. Anturijärjestely kaasukomponenttien mittaamiseksi optisesti koostuen kotelosta (1), joka käsittää lähet-5 timen (2), vastaanottolaitteen (6), lämmitettävän pitimen (11) mittauskyvettiä (12) varten ja optiset laitteet (10) lähettimeltä (2) tulevan, kyvetin (12) läpäisevän ja vas-taanottolaitteelle (6) joutuvan säderadan määrittämiseksi, tunnettu siitä, että kyvetinpitimessä (11) on vä- 10 hintään yksi säderadalla sijaitseva, mittaussäteilyä lä päisevä ikkuna (14), joka kyvetin (12) ollessa asennettuna paikalleen koskettaa tähän tiiviisti, ja että ikkunan (14) poispäin kyvetistä (12) olevalla pinnalla sijaitsee säteiden kulun läpipäästävä lämmityslaite (15).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen anturijärjestely, tunnettu siitä, että vastaanottomoduuliksi (6) muodostettu vastaanottolaite voidaan liittää koteloon (1), ja viedä tiiviiseen lämpökosketukseen lämmityslaitteella (15) varustetun ikkunan (14) pinnan kanssa ja asennoida 20 optiseen akseliin nähden.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen anturijärjestely, tunnettu siitä, että lähetin (2) ja lähettimeltä (2) peräisin olevaa säteilyä heijastava ja sen sädekimpuksi kokoava parabolipeili (3) on sijoitettu lähe- 25 tinmoduuliin (5), joka voidaan liittää koteloon (1) ja asennoida optiseen akseliin nähden.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen anturijärjestely, tunnettu siitä, että vastaanotto-laite (6) sisältää kyvetin (12) läpäisevän sädekimpun fo- 30 kusoivan linssin (10), puoliläpäisevän säteilyjakajan (9) • ja eri aallonpituuksien havaitsemista varten säädetyn mit- tailmaisimen (7) ja vertailuilmaisimen (8).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen anturijärjestely, tunnettu siitä, että vastaanotto- 35 laite koostuu lämpöä hyvin johtavasta materiaalista ja on 97491 11 suunniteltu ontoksi lohkoksi (6), jonka yhteen etupintaan on sijoitettu vastaanottolinssi (10) ja jonka lohkoseinään on upotettu ilmaisimet (7, 8).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen antu- 5 rijärjestely, tunnettu siitä, että vastaanotto- laitteeseen (6) on sijoitettu lämpötila-anturi (23).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen antu-rijärjestely, tunnettu siitä, että ontoksi lohkoksi (6) muodostettu vastaanottolaite on sylinterin muo- 10 toinen. • Λ 12 97491