FI90188B

FI90188B - Herbisidisiä o-karbometoksisulfonyylikarbamideja

Info

Publication number: FI90188B
Application number: FI861959A
Authority: FI
Inventors: Gerald Edward Lepone
Original assignee: Du Pont
Priority date: 1985-05-10
Filing date: 1986-05-09
Publication date: 1993-09-30
Also published as: AU602654B2; ES8800672A1; KR860008993A; CA1230120A; CN86103235A; DK217386D0; PT82556B; IL78749A; NZ216104A; KR900003851B1; DE3667171D1; ZA863461B; ES554849A0; HU200079B; ATE48273T1; SU1701103A3; DK217386A; IL78749A0; FI861959A0; PT82556A

Description

1 90188

Herbisidisiä o-karbometoksisulfonyylikarbamideja

Keksinnön mukainen o-karbometoksisulfonyylikarbami-di on erittäin kiinnostava maanviljelyskemikaali. Se on 5 hyvin tehokas rikkaruohomyrkky ja sen jäännösaktiivisuus on alhainen.

Keksinnön mukainen yhdiste on geneerisesti esitetty US-patentissa 4 383 113.

On olemassa jatkuva tarve sellaisista rikkaruoho-10 myrkyistä, joilla on suuri teho, selektiivisyyttä merkittävien viljelykasvien, kuten viljakasvien, suhteen sekä alhainen jäännösaktiivisuus..

Viljasatojen merkitys ihmiskunnan ravitsemiseksi on hyvin tunnettua. Epäonneksi on monilla tunnetuilla herbi-15 sideillä korkea jäännösaktiivisuus. Tämän vuoksi viljelykasveja ei voida helposti vuorotella alueella, jossa on läsnä herbisidiä.

Tämän johdosta tarvitaan vuoroviljelyn helpottamiseksi sellaisia herbisidejä, joilla on suuri teho mutta 20 alhainen jäännösaktiivisuus. Esillä olevan keksinnön mukaan tällainen yhdiste on keksitty.

Keksintö koskee kaavan I mukaista yhdistettä, jolla on kaava 25 (Pl 2 ° n-(CH3

Nx' SO.NHCN-/(~}n 2h3c\P (i) CH3 30 sen maanviljelyksen kannalta sopivia ainekoostumuksia ja menetelmiä ei-toivotun kasvuston kasvun torjumiseksi käyttäen kaavan I mukaista yhdistettä selektiivisenä, taimel-lenousun jälkeen käytettävänä herbisidinä, erityisesti 35 viljakasveille, vehnälle ja ohralle.

2 90188 Tämä yhdiste on 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli) -N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyy-li}bentsoehapon metyyliesteri, sp. 147 - 148 °C. Yhdiste hajoaa nopeasti maaperässä eikä yleensä aiheuta mitään 5 rajoituksia uudelleenviljelylle.

Esillä olevan keksinnön osana on todettu, että 2-{ [N-( 4-metoksi-6-metyyli-1,3,5-triatsin-2-yyli ) -N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyli}bentsoehapon metyylies-terillä on yllättävän korkea herbisidistä aktiivisuus, sa- 10 maila kun sen käyttö on vaaratonta vehnälle ja ohralle.

Kaavan I mukaista otsikkoyhdistettä voidaan valmistaa saattamalla 2-karbometoksibentseenisulfonyyli-isosya-naatti (II) reagoimaan 2-metoksi-4-metyyli-6-metyyliamino- 1,3,5-triatsiinin (III) kanssa. Reaktio suoritetaan par- 15 haiten inertissä, aproottisessa orgaanisessa liuottimessa, kuten dikloorimetaanissa, 1,2-dikloorietaanissa, tetrahyd-rofuraanissa tai asetonitriilissä, 20 - 85 eC:n lämpötilassa.

CH

20 /-( 3 ΚΪ . «KÖ" -» ! NCO CH3 N-/ 2 °ch3 il Hi 25 Välituotteen, sulfonyyli-isosyanaatin II, valmistus on esitetty US-patentissa 4 394 506. Aminotriatsiinin (III) valmistuksen ovat esittäneet Tsujikawa, T. et ai.

30 julkaisussa Yakugaku Zasshi 95 (1975) 512 tai japanilaisessa patenttihakemuksessa 2177('66) (Chem. Abs. 64 (1966) 14200g.

Seuraava esimerkki valaisee lähemmin esillä olevaa keksintöä.

il 3 90188

Esimerkki 1 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)- N-metyyli aminokarbonyy li) aminosulfonyylijbentsoe- hapon metyyliesteri 5 Liuokseen, joka sisälsi 22,4 g (93,0 mmol) 2-karbo- metoksibentseenisulfonyyli-isosyanaattia 100 ml:ssa di-kloorimetaania, lisättiin 10,7 g (69,6 mmol) 2-metoksi-4-metyyli-6-metyyliamino-l,3,5-triatsiinia ja sen jälkeen katalyyttinen määrä l,4-diatsa[2.2.2]bisyklo-oktaania. Sen 10 jälkeen kun reaktioseosta oli sekoitetty yön yli ympäristön lämpötilassa typpiatmosfäärissä, se haihdutettiin tyhjössä. Jäännös jauhettiin hienoksi dietyylieetterin kanssa ja pestiin sen jälkeen 1-klooributaanilla, jolloin saatiin otsikkotuotetta valkoisena jauheena (27,8 g, sp. 126 -15 131 °C).

IR (KBr): 1735 (C=0), 1720 (C=0), 1570, 1470, 1430, 1350 (S02), 1285, 1270, 1170 (S02) ja 1160 cm*1.

NMR (CDCI3/DMSO) 6 2,7 (s, HET-CH3), 3,4 (s, N-CH3), 3,9 (s, C02CH3), 4,05 (s, HET-0CH3), 20 7,35 - 7,75 (m, ArH), 8,15 - 8,4 (m, ArH), 14,0 (leveä, NH).

Tämän menetelmän muunnos, jossa reaktiotilavuutta pienennettiin ja sen jälkeen lisättiin ksyleeniä, johti otsikkotuotteen saostumiseen valkoisena jauheena, sp. 146 25 - 148 °C.

Kaavan I mukaisen yhdisteen käyttökelpoisia valmisteita voidaan valmistaa tavanomaisella tavalla. Valmisteita ovat pölytteet, rakeet, pelletit, liuokset, suspensiot, emulsiot, kostuvat jauheet, emulgoituvat rikasteet ja vas-30 taavat. Monia näistä voidaan levittää suoraan. Suihkutettavia valmisteita voidaan laimentaa sopivilla väliaineilla ja käyttää muutamasta litrasta useihin satoihin litroihin hehtaaria kohti olevina suihkutusmäärinä. Erittäin väkeviä valmisteita käytetään pääasiassa välituotteina valmistei-35 den jatkovalmistusta varten. Valmisteet sisältävät ylei- 4 90188 sesti ottaen noin 0,1 - 99 paino-% aktiivista ainetta (aktiivisia aineita) ja (a) noin 0,1 - 20 % ainakin yhtä pinta-aktiivista ainetta (pinta-aktiivisia aineita) ja (b) noin 1 - 99,9 % kiinteää tai nestemäistä, inerttiä lai-5 mennusainetta (-aineita). Lähemmin määriteltynä ne voivat sisältää näitä aineosia seuraavissa, likimääräisissä suhteissa:

Taulukko I

Paino-%* 10 Aktiivinen Laimennusaine Pinta-aktii- aine (-aineet) vinen aine (aineet) 15 Kostuvat jauheet 20-90 0-74 1-10 Ö1jysuspensiot, 3-50 40-95 0-15 emulsiot, liuokset (mukaan lukien emul-20 goituvat rikasteet)

Vesisuspensio 10-50 40-84 1 - 20 Pölytteet 1-25 70-99 0-5 25

Rakeet ja pelletit 0,1-95 5 - 99,9 0-15

Erittäin väkevät 90-99 0-10 0-2 valmisteet 30 * Aktiivinen aine + ainakin yksi pinta-aktiivinen aine tai laimennusaine tekee yhteensä 100 paino-%.

Pienempiä tai suurempia aktiivisen aineen pitoisuuksia voi luonnollisestikin olla läsnä riippuen tarkoi-35 tetusta käytöstä ja yhdisteen fysikaalisista ominaisuuk sista. Pinta-aktiivisen aineen korkeammat osuudet aktiiviseen aineeseen nähden ovat toisinaan toivottavia ja niihin päästään lisäämällä niitä valmisteeseen tai sekoittamalla säiliössä.

40 Tyypillisiä kiinteitä laimennusaineita ovat Watkins et ai. selostaneet teoksessa "Handbook of Insecticide Dust Diluents and Carriers", 2. painos, Dorland Books, Cald-

II

5 90188 well. New Jersey, mutta muitakin kiinteitä aineita, joko louhittuja tai valmistettuja voidaan käyttää. Enemmän absorboivat laimennusaineet ovat edullisia kostuville jauheille ja tiiviimmät laimennusaineet pölytteille. Tyypil-5 lisiä nestemäisiä laimennusaineita ja liuottimia on selostettu Marsden'in teoksessa "Solvents Guide", 2. painos, Interscience, New York, 1950. Alle 0,1 %:n liukoisuus on edullinen suspensiorikasteille; liuosrikasteet ovat edullisesti stabiileja faasien erottumista vastaan 0 °C:ssa. 10 Teoksessa "McCutcheon's Detergents and Emulsifiers

Annual". MC Publishing Corp., Ridgewood, New Jersey, samoin kuin teoksessa Sisely ja Wood, "Encyclopedia of Surface Active Agents", Chemical Publishing Co., Inc., New York, 1964, luetellaan pinta-aktiivisia aineita ja suosi-15 teltuja käyttötapoja. Kaikki valmisteet voivat sisältää pieniä määriä lisäaineita vaahtoamisen, paakkuuntumisen, korroosion, mikrobiologisen kasvun jne. vähentämiseksi.

Menetelmät tällaisten valmisteiden valmistamiseksi ovat hyvin tunnettuja. Liuoksia valmistetaan yksinkertai-20 sesti sekoittamalla aineet keskenään. Hienot, kiinteät ainekoostumukset valmistetaan sekoittamalla ja yleensä jauhamalla vasaramyllyssä tai neste-energialla toimivassa myllyssä. Suspensioita valmistetaan märkä jauhatuksen avulla (katso esimerkiksi Littler, US-patentti 3 060 084). 25 Rakeita ja pellettejä voidaan valmistaa suihkuttamalla aktiivista ainetta etukäteen muodostetuille raemaisille kantaja-aineille tai agglomerointimenetelmiä käyttäen. Katso Browning, J. E. "Agglomeration", Chemical Engineering, joulukuun 4. 1967, sivulta 147 eteenpäin, ja "Perry’s 30 Chemical Engineer's Handbook", 5. painos, McGraw-Hill, New York, 1973, s. 8 - 57.

Valmistustapaa koskevien lisätietojen saamiseksi katso esimerkiksi julkaisuja:

Loux, H. M., US-patentti 3 235 361, helmikuun 15. 35 1966, palstan 6 riviltä 16 palstan 7 riville 19 sekä esi merkit 10 - 41; 6 90188

Luckenbaugh, R. W., US-patentti 3 309 192, maaliskuun 14. 1967, palstan 5 riviltä 43 palstan 7 riville 62 sekä esimerkit 8, 12, 15, 39, 41, 52, 53, 58, 132, 138 -140, 162 - 164, 166, 167 ja 169 - 182: 5 Gysin, H. ja Knusli, E., US-patentti 2 891 855, ke säkuun 23. 1959, palstan 3 riviltä 66 palstan 5 riville 17 sekä esimerkit 1-4;

Klingman, G. C., "Weed Control as a Science", John Wiley and Sons Inc., New York, 1961, sivut 81 - 96; ja 10 Fryer, J. D. ja Evans, S. A., "Weed Control Hand book", 5. painos, Blackwell Scientific Publications, Oxford, 1968, sivut 101 - 103.

Seuraavissa esimerkeissä kaikki osat ovat paino-osia ellei toisin ole mainittu.

15 Esimerkki 2

Kostuva jauhe 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyli}bentsoe-hapon metyyliesteriä 80 % 20 natriumalkyylinaftaleenisulfonaattia 2 % natriumligniinisulfonaattia 2 % synteettistä, amorfista piidioksidia 3 % kaoliniittia 13 %

Aineosat sekoitetaan, jauhetetaan vasaramyllyssä, 25 kunnes kaikki kiinteät aineet ovat kooltaan oleellisesti alle 50 pm, aineet sekoitetaan uudestaan ja pakataan.

Esimerkki 3

Vettyvä 1auhe 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-30 N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulf onyyli}bentsoe- hapon metyyliesteriä 50 % natriumalkyylinaftaleenisulfonaattia 2 % metyyliselluloosaa, alhainen viskositeetti 2 % 35 piimaata 46 % li 7 90188

Aineosat sekoitetaan, jauhetaan karkeaksi vasara-myllyssä ja jauhetaan sen jälkeen myllyssä osasten saamiseksi, joiden kaikkien halkaisija oleellisesti on alle 10 μπι. Tuote sekoitetaan uudestaan ennen pakkaamista.

5 Esimerkki 4

Rakeet

Vettyvää jauhetta esimerkistä 3 5 %

Attapulgiittirakeita 95 % (US-standardiseulat 20 - 40 mesh'iä; 10 0,84 - 0,42 mm)

Vettyvän jauheen lietettä, joka sisältää 25 % kiinteitä aineita, suihkutetaan attapulgiittirakeiden pinnalle, samalla kun niitä vyörytetään kaksoiskartiosekoitti-messa. Rakeet kuivataan ja pakataan.

15 Esimerkki 5

Suulakepuristetut pelletit 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyli}bentsoe-hapon metyyliesteriä 25 % 20 kidevedetöntä natriumsulfaattia 10 % raakaa kalsiumligniinisulfonaattia 5 % natriumalkyylinaftaleenisulfonaattia 1 % kalsium/magnesiumbentoniittia 59 %

Aineet sekoitetaan, jauhetaan vasaramyllyssä ja sen 25 jälkeen kostutetaan noin 12 %:lla vettä. Seos suulakepu-ristetaan lieriöiksi, joiden halkaisija on 3 mm ja jotka katkotaan noin 3 mm:n pellettien saamiseksi. Näitä voidaan käyttää suoraan kuivatuksen jälkeen tai kuivatut pelletit voidaan murskata, niin että ne läpäisevät US-standardiseu-30 lan nro 20 (0,84 mm:n aukot). Ne rakeet, jotka pidättyvät US-standardiseulalle nro 40 (0,42 mm:n aukot) voidaan pakata käyttöä varten ja hieno jauhe palautetaan takaisin käsittelyyn.

8 90188

Esimerkki 6 Ö11vsuspensio 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyli}bentsoe-5 hapon metyyliesteriä 25 % polyoksietyleenisorbitoli- heksaoleaattia 5 % erittäin alifaattista hiilivetyöljyä 70 %

Aineita jauhetaan keskenään kollerimyllyssä, kun-10 nes kiinteät osaset ovat pienentyneet suunnilleen alle 5 mikrometrisiksi. Saatua sakeata suspensiota voidaan käyttää suoraan mutta edullisesti sen jälkeen, kun niitä on laimennettu öljyillä tai ne on emulgoitu veteen.

Esimerkki 7 15 Vettyvä jauhe 2 — {[N—(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyli}bentsoe-hapon metyyliesteriä 20 % natriumalkyylinaftaleenisulfonaattia 4 % 20 natriumligniinisulfonaattia 4 % metyyliselluloosaa, alhainen viskositeetti 3 % attapulgiittia 69 %

Aineet sekoitetaan perinpohjaisesti. Sen jälkeen 25 kun seos on jauhettu vasaramyllyssä osasten saamiseksi, joiden oleellisesti kaikkien koko on alle 100 pm, sekoi tetaan materiaali uudelleen ja seulotaan US-standardiseu-lan nro 50 (0,3 mm:n aukot) läpi ja pakataan.

Esimerkki 8 30 Lujuudeltaan heikot rakeet 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyli)bentsoe-hapon metyyliesteriä 1 % N,N-dimetyyliformamidia 9 % 35 attapulgiittirakeita 90 % (US-standardiseulat nrot 20-40)

II

9 901G8

Aktiivinen aine liuotetaan liuottimeen ja liuos suihkutetaan rakeille, joista pöly on poistettu, kaksois-kartiosekoittimessa. Sen jälkeen kun liuoksen suihkutus on suoritettu, annetaan sekoituslaitteen pyöriä lyhyen ajan 5 ja sen jälkeen rakeet pakataan.

Esimerkki 9

Vesisuspensio 2-{[N—(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli )-N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyli}bentsoe-10 hapon metyyliesteriä 40,0 % polyakryylihapposakeutusainetta 0,3 % dodekyy1i fenolipolyetyleeni- glykolieetteriä 0,5 % dinatriumfosfaattia 1,0 % 15 mononatriumfosfaattia 0,5 % polyvinyylialkoholia 1,0 % vettä 56,7 %

Aineet sekoitetaan ja jauhetaan yhdessä kolleri-myllyssä osasten saamiseksi, joiden oleellisesti kaikkien 20 koko on alle 5 pm.

Esimerkki 10

Liuos 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyli}bentsoe-25 hapon metyyliesteriä 5 % vettä 95 %

Suola lisätään suoraan veteen samalla sekoittaen liuoksen saamiseksi, joka voidaan sen jälkeen pakata käyttöä varten.

30 Esimerkki 11

Lujuudeltaan heikot rakeet 2-{[N—(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli ) -N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyli}bentsoe-hapon metyyliesteriä 0,1 % 35 attapulgiittirakeita 99,9 % (US-standardiseulat 20-40 meshiä) 10 901 88

Aktiivinen aine liuotetaan liuottimeen ja liuos suihkutetaan rakeille, joista pöly on poistettu, kaksois-kartiosekoittimessa. Sen jälkeen kun liuoksen suihkutus on suoritettu, lämmitetään ainetta liuottimen haihduttamisek-5 si. Aineen annetaan jäähtyä ja sen jälkeen se pakataan.

Esimerkki 12

Rakeet 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyli}bentsoe-10 hapon metyyliesteriä 80 % kostutusainetta 1 % raakaa ligniinisulfonaattisuolaa (sisältää 5 - 20 % luonnon sokereita) 10 % attapulgiittisavea 9 % 15 Aineet sekoitetaan ja jauhetaan niin, että osaset läpäisevät 100 meshin seulan. Tämä materiaali lisätään sen jälkeen leijukerrosrakeistuslaitteeseen, ilman virtaus säädetään sellaiseksi, että se lievästi fluidisoi materiaalin, ja hieno vesisuihku suihkutetaan fluidisoidulle 20 materiaalille. Fluidisointia ja suihkutusta jatketaan, kunnes on saatu toivotun kokoiset rakeet. Suihkutus lopetetaan mutta fluidisointia jatketaan, mahdollisesti lämpöä tuomalla, kunnes vesipitoisuus on pienentynyt toivotulle tasolle, yleensä alle 1 %:n. Materiaali poistetaan 25 sen jälkeen laitteesta, seulotaan osaskooltaan toivotunlaiseksi, yleensä alueelle 14 - 100 meshiä (1410 - 149 pm), ja pakataan käyttöä varten.

Esimerkki 13

Erittäin luia rikaste .30 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)- N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyli}bentsoe-hapon metyyliesteriä 99,0 % piihappo-aerogeeliä 0,5 % synteettistä amorfista piidioksidia 0,5% 11 90168

Aineet sekoitetaan ja jauhetaan vasaramyllyssä materiaalin saamiseksi, joka oleellisesti kokonaan läpäisee US-standardiseulan nro 50 (0,3 mm:n aukot). Rikaste voidaan tarvittaessa muuttaa sopivaan muotoon.

5 Esimerkki 14

Vettyvä 1auhe 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-N-metyyliaminokarbonyy 1 i )aminosulf onyy 1 i }bentsoe-hapon metyyliesteriä 90,0 % 10 dioktyylinatriumsulfosukkinaattia 0,1% synteettistä, hienojakoista piidioksidia 9,9 %

Aineet sekoitetaan ja jauhetaan vasaramyllyssä osasten saamiseksi, jotka oleellisesti kaikki ovat alle 10 15 100 pm. Materiaali seulotaan US-standardiseulan nro 50 läpi ja sen jälkeen pakataan.

Esimerkki 15

Vettyvä lauhe 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-20 N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyliJbentsoe- hapon metyyliesteriä 40 % natriumligniinisulfonaattia 20 % montmorilloniittisavea 40 %

Aineet sekoitetaan perinpohjaisesti, jauhetaan kar-25 keaksi vasaramyllyssä ja sen jälkeen jauhetaan myllyssä osasten saamiseksi, jotka oleellisesti kaikki ovat kooltaan alle 10 pm. Materiaali sekoitetaan uudelleen ja sen jälkeen pakataan.

Esimerkki 16 30 ÖHvsuspenslo 2-{[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyyli}bentsoe-hapon metyyliesteriä 35 % polyalkoholin karboksyyliesterien 35 ja öljyliukoisten vuoriöljy- 90183 sulfonaattien seosta 6 % ksyleeniä 59 %

Aineet yhdistetään ja jauhetaan yhdessä kolleri-myllyssä osasten saamiseksi, jotka oleellisesti kaikki 5 ovat alle 5 pm. Tuotetta voidaan käyttää sellaisenaan, öljyillä laimennettuna tai veteen emulgoituna.

Esimerkki 17 Pölvte 2-{[N—(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-10 N-metyyliaminokarbonyyli )aminosulfonyylijbentsoe- hapon metyyliesteriä 10 % attapulgiittia 10 % pyrofylliittiä 80 %

Aktiivinen aine sekoitetaan attapulgiitin kanssa 15 ja sen jälkeen johdetaan vasaramyllyn läpi osasten saamiseksi, jotka oleellisesti kaikki ovat alle 200 pm. Jauhettu rikaste sekoitetaan sen jälkeen jauhemaisen pyrofyllii-tin kanssa homogeeniseksi seokseksi.

Keksinnön mukaista yhdistettä voidaan käyttää yh-20 dessä seuraavien herbisidien kanssa.

2.4- D flurokloridoni 2.4- DB fluroksipyyri barbaani glyfosaatti basagraani imatsäkiini 25 bentatsoni ioksiniili bentsoyyliproppietyyli isoproturoni bifenoksi L-flamproppi-isopropyyli bromofenoksiimi linuroni bromoksiniili lontreli

30 butraliini MCP

klometeksiniili MCPA

klorfenproppi-metyyli MCPB

klepyralidi (3,6-DCP) mekoproppi (MCPP) klorsulfuroni metabentstiatsuroni 35 klortoluroni metoksuroni

II

i3 90 1 6 8 syanatsiini metributsiini diallaatti dikamba metsulfuronimetyyli diklorproppi (2,4-DP) neburoni 5 diklofoppi-metyyli nitrofeeni difentsokvatti parakvatti dinosebi (DNBP) pendimetaliini dinoterbi pikloraami dikvatti propaniili

10 diuroni TBA

DNOC terbutryyni flamproppl-isopropyyli triallaatti flamproppi-metyyli trifluraliini 3-metyyli-6-[4,5-dihydro-5-metyyli-5-(1-metyyli-15 etyyli)-4-okso-lH-imidatsoL-2-yyli]bentsoehaponmetyylies- teri, 3-{ [ ( 4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-aminokarbonyyli]aminosulfonyyli}-2-tiofeenikarboksyyliha-pon metyyliesteri, 20 4-kloori-2-{ [ (4-metoksi-6-metyyli-l, 3, 5-triatsin- 2-yyli )aminokarbon3^yli]aminosulfonyyli}bentsoehapon (1-metyyli)esteri, edullisimmin yhdessä jonkin kanssa seuraavista aineista: 3-{[(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-25 aminokarbonyyli]aminosulfonyyli}-2-tiofeenikarboksyyliha- pon metyyliesteri; 3-metyyli-6-[4,5-dihydro-5-metyyli-5-(1-metyyli-etyyli)-4-okso-lH-imidatsol-2-yyli]bentsoehapon etyylies-teri ; 30 difentsokvatti; tai diklofoppi-metyyli Tämän keksinnön mukainen yhdiste on hyödyllinen rikkaruohojen torjumiseksi taimellenousun jälkeen vehnä-ja ohrapelloilla. Se hävittää suuren joukon leveälehtisiä 35 rikkaruohoja, samalla kun sen turvallisuus on sadon kan- n 90188 naita merkittävä. Koska se nopeasti häviää maaperässä, voidaan sitä käyttää silloinkin, kun samana kasvukautena otetaan maasta kaksi satoa eli milloin viljan viljelyn jälkeen viljellään samassa maassa lajikkeita, jotka ovat 5 herkkiä viljan viljelyssä nyt käytetyille herbisideille.

Käyttömäärät ovat alueella 8 - 125 g/ha. Käytetty tarkka määrä riippuu torjuttavista rikkaruohoista ja niiden kasvuvaiheesta, viljelyskasvista, ilmastosta, herbisi-din yhteydessä käytetyistä muista herbisideistä, valmis-10 teestä jne. Käytetyn tarkan määrän voi valita alan ammattimies .

Tätä yhdistettä voidaan käyttää muiden yhdisteiden kanssa, jotka ovat selektiivisiä viljalajien suhteen, mm. muiden sulfonyylikarbamidien, diaryylieettereiden, karba-15 midien, triatsiinien ja karbamaattien kanssa.

Tämän kemikaalin kasvihuonekokeissa saatuja herbi-sidisiä ominaisuuksia selitetään seuraavassa.

Muovikaukalot vuorattiin polyetyleenivuorauksilla ja täytettiin pastöroidulla Sassafrasin hiekansekaisella 20 mullalla (pH 6,5, 1 % orgaanista ainetta). Yhteen kaukaloon kylvettiin vehnää (Triticum aestivum), ohraa (Hordeum vulgare), villikauraa (Avena fatua), ruiskattaraa (Bromus secalinus), puntarpäälajia blackgrass (Alopecurus myosu-roides), kylänurmikkaa (Poa annua), viherpantaheinää (Se-25 taria viridis), italianraiheinää (Lolium multiflorum) ja rapsia (Brassica napus). Toiseen kaukaloon kylvettiin saunakukkaa (Matricaria inodora), kierumataraa (Galium apari-ne), otakilokkia (Salsola kali), lutukkaa (Capsella bursa-pastoris), kesäsypressiä (Kochia scoparia), mustakoisoa 30 (Solanum nigrum), tädykelajia speedwell (Veronica persi- ca), kiertotatarta (Polygonum convolvulus) ja sokerijuurikasta (Beta vulgaris). Taimelle nousun jälkeen suoritettuja käsittelyä varten ensimmäinen kaukalo kylvettiin 14 päivää ennen suihkutusta ja toinen kaukalo kylvettiin 24 35 päivää ennen käsittelyä. Taimelle nousun jälkeisissä kä-

II

is 90168 sittelyissä kasvit olivat kasvaneet 1 - 15 cm:n korkeuteen lajista riippuen. Vehnä, ohra ja villikaura olivat 2-sirk-kalehtisessä kehitysvaiheessa (Zadok'in vaihe 11). Toinen kaukalosarja valmistettiin vastaavalla tavalla ennen suih-5 kutusta toimimaan ennen kasvien taimelle nousua suoritettuina käsittelyinä. Herbisidit laimennettiin ei-fytotoksi-sella liuottimena ja levitettiin kaukaloille käyttäen nauhasuihkutinta.

Lisäksi arvioitiin kolmea muuta lajia: murattitädy-10 ke (Veronica hederaefolia), pihatähtimö (Stellaria media) ja pelto-orvokki (Viola arvensis). Nämä kasvit kasvatettiin viiden tuuman (12,5 cm) ruukuissa, jotka sisälsivät samaa multaa kuin edellä on esitetty. Kasveja kasvatettiin 22 päivää ennen käsittelyä. Herbisidien levitys suo-15 ritettiin samalla tavalla kuin seulontakaukaloita käytettäessä.

Kasvit kasvoivat kasvihuoneessa 21 päivää, jona aikana suoritettiin silmämääräisiä arvioita vertaamalla ei-käsiteltyjen kontrollikäsittelyyn. Luokittelu suori-20 tettiin käyttäen asteikkoa: 0 = ei vaikutusta - 100 = täydellinen tuhoutuminen.

Taulukko II

25 Määrä (g/ha) 125 64 32 16 8 4 2

Ennen taimellenousua vehnä 0 0 0 0 0 0 0 ohra 0 0 0 0 0 0 0 sokerijuurikas 100 100 80 80 60 50 20 30 rapsi 90 80 60 40 20 0 0 villikaura 0 0 0 0 0 0 0 ruiskattara 0 0 0 0000 puntarpäälaj i blackgrass 30 0 0 0000 35 kylänurmikka 20 0 0 0 0 0 0 16 90 1 8 8

viherpantaheinä O O O OOOO

italianraiheinä O O O 0000

Matricaria inodora 50 40 20 0000

Galium aparine 20 0 0 0000 5 otakilokki 90 80 80 30 0 0 0 lutukka 90 80 70 70 30 20 0 kesäsypressi 80 70 40 20 0 0 0 mustakoiso 80 70 30 20 0 0 0 tädykelaji speedwell 90 60 40 40 0 0 0 10 kiertotatar 70 60 20 0000

Taulukko II (jatkuu) Määrä (g/ha) 125 64 32 16 8 4 2

Talmellenousun -jälkeen 15 vehnä 0 0 0 0 0 0 0 ohra 0 0 0 0 0 0 0 sokerijuurikas 100 100 100 100 100 100 90 rapsi 100 100 100 100 100 90 80 villikaura 0 0 0 0 0 0 0 20 ruiskattara 0 0 0 0 0 0 0 puntarpäälaji blackgrass 40 20 0 0 0 0 0 kylänurmikka 30 20 0 0 0 0 0 viherpantaheinä 70 40 0 0 0 0 0 25 italianrairuoho 0 000000

Matricaria Inodora 100 100 100 90 80 60 50

Galium aparine 70 50 30 20 0 0 0 otakilokki 100 100 100 100 90 90 70 lutukka 100 100 100 100 90 90 80 30 kesäsypressi 100 100 100 100 80 70 50 mustakoiso 90 80 80 70 60 60 50 tädykelaji speedwell 100 90 80 70 50 30 30 kiertotatar 90 90 80 70 70 30 0

Veronica hederaefolia 0 0 0 30 0 0 0 35 Viola arvensis 95 90 90 85 65 50 0

Stellarla media 100 100 100 95 95 80 75

II

i7 90 1 88

Esillä olevan keksinnön mukaista o-karbometoksisul-fonyylikarbamidia verrattiin neljään US-patentin 4 383 113 yhdisteeseen kokeissa, jotka olivat samanlaisia kuin mainitussa US-julkaisussa esitetyt kokeet A ja B. Tunnetut 5 yhdisteet olivat seuraavat.

10 *’ *: | nM; R5

Tunnettu yhdiste R2 R5 X Y Z

15 1 H H CH3 OCHj OCH3 CH

2 H H CH3 CH3 CH3 CH

3 H H CH3 OCH3 OCH3 N

4 5-F H CH3 CH3 OCH3 N

20 Kokeiden tulokset on esitetty taulukossa III. Tau lukossa III käytetään arvosteluasteikkoa nollasta sataan, jolloin 0 tarkoittaa "ei vaikutusta" ja 100 tarkoittaa "tappaa täydellisesti", tai vaihtoehtoisesti numeerista skaalaa nollasta kymmeneen, jolloin 0 tarkoittaa "ei hait-25 taa" ja 10 tarkoittaa "tappaa täydellisesti", yhdistettynä kirjainkoodiin C, G, H tai Y, jolloin C tarkoittaa viher-katoa/nekroosia, G tarkoittaa kasvun hidastumista, H tarkoittaa muotovaikutuksia ja Y tarkoittaa irroneita kukkia tai silmuja. Siten lukema 60 kananhirssille tarkoittaisi, 30 että testiyhdiste torjuisi 60-%:isesti kananhirssin kasvua, kun taas lukema 100 osoittaisi kananhirssin täydellistä tappamista (eli torjuntaa). Lukema 6G puolestaan osoittaisi 60-%:ista kasvun hidastumista ja vastaisi lukemaa 60 toisella asteikolla.

35 ie 9 018 8

Taulukko III

Esillä olevan keksinnön mukainen yhdiste Määrä (g/ha) 250 62 16 4 5 Taimelle nousun jälkeen

Ohra 0 0 0 0

Kananhirssi 80 50 40 30

Puntarpäälaji blackgrass 90 60 50 40

Ruiskattara 20 000 10 Sappiruoho 100 90 90 50

Maissi 100 80 70 20

Puuvilla 100 100 100 100

Verihirssi 40 000

Pelto-orvokki 100 100 100 90 15 Jättiläispuntarpää 30 000

Viherpuntarpää 100 30 0 0

Hulluruoho 100 100 100 90

Itämaitten durra 20 000

Jauhosavikka 100 100 100 80 20 Päivänsini 90 60 60 30

Saralaji Cyperus rotundus - - 0 0

Rypsi 100 100 100 100

Riisi 90 40 30 0

Cassia obtusifolia 100 100 100 90 25 Soijapapu 100 100 100 80

Sokerijuurikas 100 100 100 100

Sida spinosa 100 90 90 60

Samettilehti 100 100 100 100

Vehnä 0 0 0 0 30 Kiertotatar 90 80 80 50

Villikaura 30 000

II

19 90 1 08

Taulukko III (jatkuu) Tunnettu yhdiste 1 Määrä (g/ha) 250 62 16 5 Taimelle nousun jälkeen

Ohra - -

Kananhirssi 9G 7C 9G

Puntarpäälaji blackgrass - -

Cassia obtusifolia 7G 4G 1C

10 Ruiskattara - - -

Sappiruoho 7G 5G

Maissi 9G 8G 6G

Puuvilla 10G 6C 4G

Verihirssi 8G 5G 0 15 Pelto-orvokki - -

Jättiläispuntarpää 10G 8G 8G

Viherpuntarpää - -

Hulluruoho 8G 6G 4G

Itämaitten durra - - - 20 Jauhosavikka - - -

Päivänsini 9G 7G 5G

Sinappi 10G 8G 8G

Saralaji Cyperus rotundus 2G 2G 1C

Rypsi - - -

25 Riisi 9G 9G 6G

Sesbania exaltata IOC IOC 5G

Cassia obtusifolia - -

Durra 9G 8G 7G

Soijapapu 10C 9G 6G

30 Sokerijuurikas 9G 8G 7G

Auringonkukka 5G 3G 5G

Sida spinosa - - -

Samettilehti 10C 9G 5G

Vehnä 8G 5G 2G

35 Kiertotatar - -

Villikaura 9G 7G 5G

20 90 1 88

Taulukko III (jatkuu)

Tunnettu yhdiste 2 Määrä (g/ha) 400 400 5 Taimelle nousun jälkeen Ennen taimelle nousua

Kananhirssi 9C 2G

Pensaspapu 3C, 6Y

Sappiruoho 2C, 7G

Maissi 1C, 8G 3G

10 Puuvilla 3C, 9G

Verihirssi 7G 3G

Päivänsini 3C, 9G 0

Saralaji Cyperus rotundus 7G 0

Riisi 3C, 9G 8H

15 Cassia obtusifolia 2C 0

Durra 2C, 8G 4G

Soijapapu 3C 0

Vehnä 2C, 6G 4H

Villikaura 6C 0 20

Taulukko III (jatkuu)

Tunnettu yhdiste 3 Määrä (g/ha) 125 32 8 25 Taimelle nousun jälkeen

Ohra - - -

Kananhirssi 0 00

Convolvulus arvensis 0 00

Puntarpäälaji blackgrass - - . 30 Cassia obtusifolia 0 0 0

Ruiskattara - - -

Sappiruoho 5G 2G 0

Maissi 000

Puuvilla 0 00 35 Verihirssi 0 00 il 2i 901 8 8

Pelto-orvokki - -- Jättiläispuntarpää 0 00

Viherpuntarpää - - -

Hulluruoho 5G 00 5 Itämaitten durra 2G 00

Jauhosavikka - - - Päivänsini 0 00

Sinappi 6G 5G 0

Saralaji Cyperus rotundus 0 00 10 Rypsi - - -

Riisi 0 00

Sesbania exaltata 0 00

Durra 0 00

Cassia obtusifolia - - - 15 Soijapapu 0 00

Sokerijuurikas 6G 5G 0

Auringonkukka 0 00

Sida spinosa - - -

Samettilehti 0 00 20 Vehnä 000

Kiertotatar - - -

Villikaura 0 00

Taulukko III (jatkuu) 25 Tunnettu yhdiste 4 Määrä (g/ha) 62 16 4 1

Taimelle nousun jälkeen

Kananhirssi 10C 10C 10C 0 30 Puntarpäälaji blackgrass 10G 4G 0 0

Sappiruoho 10G 10G 9G 5G

Maissi 10C 10C 10G 2G

Puuvilla 9G 10G 7G 0

Verihirssi 4G 5G 0 0 35 Jättiläispuntarpää 5G 4G 0 0 22 90168

Hulluruoho 10G 7G 5G 2G

Itämaitten durra 5G 3G O O

Päivänsini 6G 7G 7G 2G

Saralaji Cyperus rotundus 7G 7G O O

5 Riisi 10G IOC IOC 6G

Cassia obtusifolia 7G 7G O 0

Soijapapu 10G 10G 9G 3G

Sokerijuurikas IOC IOC IOC 6G

Sida spinosa 8G 9G 5G 3G

10 Samettilehti 10G 10G 6G 0

Vehnä 7G 6G 0 0

Villikaura 8G 7G 4G 0

Esillä olevan keksinnön mukaista o-karbometoksisul-15 fonyylikarbamidia verrattiin myös viidenteen US-patentin 4 383 113 yhdisteeseen kokeissa, jotka olivat samanlaisia kuin taulukon II yhteydessä on kuvattu. Tunnetun yhdisteen ja esillä olevan keksinnön mukaisen yhdisteen kaavat ovat seuraavat.

20 OCH-.

©f *-M

-(CjN

*4 I N“\ 25 ^5

Keksinnön yhdiste R4 - H, R5 * CH3

Tunnettu yhdiste R4 R5 = CH3

Kokeiden tulokset on esitetty taulukossa IV.

: 30

II

23 901 88

Taulukko IV

Esillä olevan keksinnön mukainen yhdiste Määrä (g/ha) 64 32 16 8 4 2 5 Taimelle nousun jälkeen

Ohra (kevät) OOOOOO

Ohra (talvi ) 0 0 0 0 0 0

Mustakoiso 70 70 60 50 0 0

Puntarpäälaji blackgrass 30 0 0000 10 Kylänurmikka 10 0 0000

Kierumatara 30 30 30 0 0 0

Ruiskattara 0 0 0 0 0 0

Kattokattara 0 0 0 0

Peltokrassi 100 100 80 80 100 100 15 Pelto-orvokki 100 90 70 60 70 50

Viherpuntarpää 60 20 0 0 0 0

Italianrairuoho 0 00000

Muraattilehtitädyke 20 20 0 0 0 0

Rikkaruoho Joint goatgrass 0 00000 20 Kesäsypressi 100 100 100 90 90 80

Jauhosavikka 100 100 90 60 100 100

Persiantädyke 100 100 100 40 60 60

Rypsi 100 100 100 100 100 90

Pelto-ohdake 100 100 80 80 100 100 25 Tuoksuton sauramo 100 100 100 70 100 80

Sokerijuurikas 100 100 100 100 100 100

Vehnä (kevät) 0 00000

Vehnä (talvi) 000000

Kiertotatar 60 50 50 30 50 30 30 Villikaura 0 0 0 0 0 0 35 24 90 1 88

Taulukko IV (j atkuu)

Tunnettu yhdiste 5 Määrä (g/ha) 250 125 64 32 16 8 5 Taimelle nousun jälkeen

Ohra (kevät) 000000

Ohra (talvi ) 0 0 0 0 0 0

Mustakoiso 80 70 70 50 30 20

Puntarpäälaji blackgrass 0 0 0000 10 Kylänurmikka 0 0 0 0 0 0

Kierumatara 70 60 40 10 0 0

Ruiskattara 0 0 0 0 0 0

Kattokattara 0 00000

Peltokrassi 70 50 40 20 10 0 15 Pelto-orvokki 80 70 10 0 0 0

Viherpuntarpää 0 00000

Italianrairuoho 0 00000

Muraattilehtitädyke 0 00000

Rikkaruoho joint goatgrass 0 00000 20 Kesäsypressi 100 100 100 100 100 100

Jauhosavikka 100 90 90 80 80 70

Persiantädyke 0 00000

Rypsi 100 100 100 100 90 90

Pelto-ohdake 100 100 100 100 100 90 25 Tuoksuton sauramo 20 00000

Sokerijuurikas 100 100 100 100 100 100

Vehnä (kevät) 000000

Vehnä (talvi) 000000

Kiertotatar 100 80 80 70 60 60 30 Villikaura 0 00 000

Esillä olevan keksinnön mukaista o-karbometoksisul-fonyylikarbamidia ja tunnettua yhdistettä 1, jolla on kaava ti 25 90 1 88 s^_sC03CK3 OCH3 H N \ CH, tutkittiin perusteellisesti suhteellisten maassa pysymisen 10 suhteen käyttäen seuraavanlaista menetelmää.

Maa-ainesta, jonka pH oli korkea, käsiteltiin tietyllä pitoisuudella kyseistä herbisidiä. Herbisidi sekoitettiin perusteellisesti maa-ainekseen. Herbisidillä käsiteltyä maa-ainesta inkuboitiin sitten 30 °C:ssa tietty 15 ajanjakso. Maa-aineksen inkubaatiosta poistamisen jälkeen maa-ainekseen istutettiin herkkiä kasvilajeja. Samanaikaisesti aikaisemmin käsittelemätöntä maa-ainesta käsiteltiin viidellä eri pitoisuudella samaa herbisidiä. Sitten käsiteltyyn maa-ainekseen istutettiin välittömästi samoja 20 herkkiä kasveja kuin inkuboituun maa-ainekseen. Noin 21 päivän kuluttua kasvien kasvu arvioitiin. Inkuboituun maahan jääneen herbisidin pitoisuus arvioitiin vertaamalla kasvin kasvua inkuboidussa maa-aineksessa verrattuna kasvuun inkuboimattomassa maa-aineksessa. Arvoi herbisidin 25 puoliutumisajasta tehtiin tiedetyn alkuperäisen pitoisuuden, jäljelle jääneen pitoisuuden ja inkubointipäivien lukumäärän perusteella.

Ensimmäisessä tapauksessa maa-aineeseen lisättiin 35 ppb esillä olevan keksinnön mukaista yhdistettä. Kymme-30 nen päivän inkuboinnin jälkeen maa-aines analysoitiin biologisesti. Biologisen analyysin tulokset on esitetty jäljempänä. Biologisen analyysin tulosten perusteella esillä olevan keksinnön mukaisen yhdisteen pitoisuus oli 7 ppb. Näissä olosuhteissa esillä olevan keksinnön mukaisen yh-35 disteen puoliutumisaika oli noin neljä päivää.

26 90 1 88

Samaan maa-ainekseen lisättiin 9 ppb tunnettua yhdistettä 1. Maa-ainesta inkuboitiin 95 päivää. Tulokset on esitetty jäljempänä. Biologisen analyysin tulosten perusteella tunnetun yhdisteen 1 pitoisuus oli 4 ppb. Näissä 5 olosuhteissa tunnetun yhdisteen 1 puoliutumisaika oli noin 40 päivää.

Jäljempänä esitetään myös kokeessa saatuja vaurioi-tumisprosentteja tietyille herkille kasveille, nimittäin herneeelle, rypsille ja sokerijuurikkaalle. Myös nämä tu-10 lokset osoittavat esillä olevan keksinnön mukaisen yhdisteen paremmuutta tunnettuun yhdisteeseen nähden.

Kasvin vaurioituminen 15 Yhdisteen Inkubointipäivien pitoisuus lukumäärä (ppb)1 20 0 0

Keksinnön 2,18 0 mukainen 4,37 0 yhdiste 8,75 0 17,5 0 25 35,0 0 *35 10 0 0 30 Tunnettu 0,5 0 yhdiste 1,1 0 2,25 0 4,5 0 9,0 0 35 *9 95 ♦Keskimäärin 2 toistoa 1 ppb = noin g/ha; esimerkiksi 9,0 ppb on noin 9 g/ha

II

27 90 1 60

Vaurioitumis-% annetulla kasvilla*

Herne Rypsi Sokerijuurikas 5___ 0 0 0

Keksinnön 0 5 60 mukainen 0 5 25 10 yhdiste 0 5 75 0 40 90 0 75 100 0 10 60 15 0 0 0

Tunnettu 0 0 20 yhdiste 0 055 35 60 95 20 90 90 100 100 90 100 95 70 85

Claims

28 9018 8

1. Yhdiste, jolla on kaava

2. Ainekoostumus, joka soveltuu ei-toivotun kas-15 vuston kasvun torjumiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää tehokkaan määrän patenttivaatimuksen 1 mukaista yhdistettä ja ainakin yhtä seuraavista aineista: pinta-aktiivista ainetta, kiinteätä tai nestemäistä lai-mennusainetta.

3. Menetelmä ei-toivotun kasvuston kasvun torjumi seksi, tunnettu siitä, että suojattavalle alueelle levitetään tehokas määrä patenttivaatimuksen 1 mukaista yhdistettä.

4. Ainekoostumus, joka soveltuu ei-toivotun kas-25 vuston kasvun torjumiseksi vehnä- ja ohraviljelmissä, tunnettu siitä, että se sisältää tehokkaan määrän patenttivaatimuksen 1 mukaista yhdistettä ja ainakin yhtä seuraavista aineista: pinta-aktiivista ainetta, kiinteätä tai nestemäistä laimennusainetta.

5. Menetelmä ei-toivotun kasvuston kasvun torjumi seksi ohra- ja vehnäviljelmissä, tunnettu siitä, että suojattavalle alueelle levitetään tehokas määrä patenttivaatimuksen 1 mukaista yhdistettä.

5 OOH, H C N ( <*3 10 eli 2-[[N-(4-metoksi-6-metyyli-l,3,5-triatsin-2-yyli)-N-metyyliaminokarbonyyli]aminosulfonyyli]bentsoehapon me-tyyliesteri.

6. Herbisidinen seos, tunnettu siitä, että 35 se sisältää tehokkaan määrän patenttivaatimuksen 1 mukais- 29 90 1 8 8 ta yhdistettä yhdessä tehokkaan määrän kanssa 3-{[(4-me-toksi- 6-metyyli-1,3,5-triatsin-2-yyli)aminokarbonyyli]-aminosulfonyyli}-2-tiofeenikarboksyylihapon metyyliesteriä.

7. Menetelmä ei-toivotun kasvuston kasvun torju miseksi, tunnettu siitä, että suojattavalle alueelle levitetään tehokas määrä patenttivaatimuksen 6 mukaista seosta. 30 901 88