FI87054B - Taongformigt handverktyg. - Google Patents

Description

! 87054

Pihtimäinen käsityökalu

Keksinnön kohteena on pihtimäinen käsityökalu, joka käsittää kaksi nivelellä yhdistettyä haaraa, jotka toisel-5 la päätyalueellaan toimivat yhdessä kitaleukojen kanssa tai muodostavat ne ja jotka nivelen toisella puolella on muodostettu tarttumahaaroiksi.

Tällainen pihtimäinen käsityökalu on jo tunnettu (DE 7 525 115). Tällöin voivat kysymyksessä olla yhdistel-10 mäpihdit, laakapihdit, pyöröpihdit, laakapyöröpihdit, kaa-pelipihdit, sivuleikkuri jne. Tunnetun työkalun yhteydessäsi jaitsevat molempien tarttumahaarojen sivukyljet kahdessa keskenään yhdensuuntaisessa tasossa. Tämä merkitsee sitä, että tarttumahaaroilla on kaikkialla sama leveys.

15 Sellaisia pihtejä käytetään erilaisiin toimintoi hin. Yksittäistoiminnot ovat tällöin: esineiden tai raaka-aineiden pitäminen, muotoileminen ja erottaminen. Välittömästi on oivallettavissa, että muotoilevien ja erottavien toimintojen yhteydessä suuremmat puristusvoimat ovat vält-20 tämättömät kuin kiinni pitävien toimintojen yhteydessä, jotka voimat täytyy kohdistaa kohtisuoraan molempien ... tarttumahaarojen selkäpuolelle. Pitävät ja muotoilevat toiminnot vaativat sitten lisäksi voiman suuntausta pih- *·' tien pituus- ja poikkiakselin ympäri ja suunnassa. Epä-- 25 edullisesti muotoiltujen tarttumahaarojen yhteydessä voi -·. ] tällöin esiintyä erittäin suuria painehuippuja käden si- *. säsivun ja sormien alueella. /*;

On aikaisemmin tunnettua muotoilla erilaisten pih- : timäisten käsityökalujen kahvat siten, että kahvan muoto 30 myötäilee käden ja sormien muotoja työkalua käsiteltäessä. ·\·\’ Tällaisia ratkaisuja esittää mm. julkaisut SE-227 032, '· SE-133 119, DE-3 019 734 ja DE 1 926 031.

Pitävät ja muotoilevat toiminnot vaativat työn edistymiseksi yleensä useita tarttumisia työnkohteeseen ja 35 sen ympärille, jolloin pihtien tulee pysyä sijainnissaan, . .

2 87054 mikä tavanomaisten pihtien yhteydessä vain vaikeasti on mahdollista, koska nämä tarttumaedellytysten vuoksi sormien niveliä avattaessa muuttavat asentoaan kädessä. Tunnetuissa pihtimäisissä käsityökaluissa, kuten yhdistelmä-5 pihdeissä, ei tätä ongelmaa ole huomioitu riittävästi, vaan otetta pihteihin on vaihdettava kunkin käyttöasennon mukaan.

Keksinnön tehtävänä on muotoilla pihtimäinen käsi-työkalu, erityisesti pihdit siten, että se myös erilaisten 10 toimintojen yhteydessä sijaitsee hyvin kädessä ja tarttu-mahaarojen sopivuus ihmiskäden anatomiaan ja antropometri-aan säilyy.

Tämän tehtävän ratkaisemiseksi on keksinnön mukaisesti ehdotettu, että tarttumahaarojen sivukyljissä on 15 etusormen ja peukalon alueella kourumaiset, oleellisesti poikittain pihtien pituusakseliin nähden suuntautuvat syvennykset, jotka muodostavat paikan peukalolle vast, etusormelle. Tällä tavalla on mahdollista pitää kiinni pihtejä avaustapahtuman yhteydessä ja avatussa tilassa yhdellä 20 tarttumahaaralla olevan peukalon ja etusormen tyvinivelel- lä tarvitsematta tarttua ympäri. .···.

Tarttumahaarojen sivukyljissä olevien kourumaisten syvennysten tarkoituksena on mahdollistaa pihtien sulkemi- *. sen ja avaamisen samalla kädenotteella, ilman että on ole- :...r 25 massa vaara, että pihdit liukuvat käsistä. Lisäksi pihtejä "· voidaan avata ja sulkea pelkällä nimettömän tai pikkusor- ]· men avulla. Kaikki tämä saavutetaan kourumaisilla syven- .’Ί nyksillä, joiden avulla käyttäjä voi pitää pihtejä kädes- ' sään kuviossa 7 esitetyllä tavalla.

30 Lisäkehitysmuoto voi olla sellainen, että kourumai- '· set syvennykset eivät sijaitse tarkasti kohtisuoraan pih-tien pituusakselia kohti, vaan kevyesti viistoon sisään- .* päin ja ylöspäin kulmassa, joka on esimerkiksi välillä 15° : ja 20°, toisin sanoen pihtien kidan suuntaan. Käsittely 35 tulee täten vielä edullisemmaksi, koska tämä viisto kulku - 3 87054 vastaa sonnien luonnollista sovitusta pihtejä käsiteltäessä.

Lisäkehitysmuoto voi olla sellainen, että tarttuma-haarojen sivukyljet divergoivat kevyesti pihtien kidan 5 suunnassa. Esimerkiksi kädensijan molemmat sivukyljet voivat muodostaa kädensijan pituusakseliin verrattuna kulman, joka on 4°. Keksinnön mukaisesti tarttumahaaran paksuin kohta voi sijaita välittömästi alkavan syvennyksen edessä. Tällä sivukylkien divergenssillä otetaan huomioon, että 10 pikkusormeen verrattuna pitemmällä etusormella on pitempi kiertopinta.

Keksinnön mukaisesti suoritusmuoto voi olla sellainen, että tarttumahaarojen ulkoääriviiva on syvennyksen ja nivelen välissä ulospäin laajennettu. Tämä sinänsä tunnet-15 tu laajennus ei toimi ainoastaan liukumisen esteenä, vaan sen tarkoituksena on erityisesti pihtien parempi painautuminen peukalon ja etusormen väliselle nivelalueelle. Sen lisäksi laajennus voi toimia sakaramaisena vastepintana, kun pihdeillä on suoritettava kiertoliike niiden pituusak-20 selin ympäri.

Jotta myös vaikeissa olosuhteissa, esimerkiksi kä-sien ollessa likaiset tai työkalun ollessa likaantunut, 111 mahdollistetaan pihtien varma pysyminen oikeassa asennos-sa, voi suoritusmuoto olla keksinnön mukaisesti sellainen, 25 että tarttumahaarojen sivukyljissä on syvennyksen alueella -·.: profiloituja tarttumakenttiä. *-

Työkalu voi olla sellainen, että sivukentät on teh- ."! ty toisiaan kohti suunnattujen sisäreunojensa alueelta viistetyiksi. Tätä poikkileikkaukseltaan edullisesti suo-30 raviivaista viistettä voidaan käyttää helpottamaan työka- ' lun avaamista pikkusormen sormenpäillä. Viisteen muodosta- :.: mat vinopinnat suuntautuvat sivukylkiä kohti edullisesti · kulmassa noin 45°.

Tarttumahaarojen mukauttamiseksi osittain suljetun 35 käden sisäsivuun suoritusmuoto voi olla sellainen, että .

4 87054 tarttumahaarojen ulkoääriviiva seuraa syvennyksen ja sen pään välissä esimerkiksi ellipsin tai vast, soikion muotoa.

Tarttumahaarojen poikkileikkaus on tarttumahaarojen 5 ulkosivulta edullisesti soikeasti tai elliptisestä pyöristetty.

Keksinnön muut tunnusmerkit, yksityiskohdat ja edut käyvät ilmi edullisten suoritusmuotojen seuraavasta selityksestä sekä piirustuksesta. Tällöin esittää 10 kuvio 1 keksinnön mukaisten yhdistelmäpihtien ku- vantoa leveältä sivulta; kuvio 2 kuviossa 1 esitettyjen pihtien kuvantoa kapealta sivulta; kuviot 3-5 kuvioissa 1 ja 2 esitettyjen pihtien 15 tarttumahaaran suurennettuja leikkauksia; kuvio 6 keksinnön mukaisen sivuleikkurin kuviota 1 vastaavaa leveän sivun kuvantoa; kuvio 7 yhdistelmäpihtien sijaintia kädessä.

Keksinnön ehdottaman työkalun suoritusesimerkkinä 20 on kuvioissa 1 ja 2 esitetty yhdistelmäpihdit. Ne käsittävät kaksi haaraa 11, jotka on yhdistetty toisiinsa kään- · tönivelen 12 avulla. Nivelen 12 toisella sivulla molemmat !!!_ haarat 11 muodostavat kitaleuat 13, jotka yhdessä muodos- . tavat yhdistelmäpihtien kidan. Nivelen 12 vastakkaisel-25 la sivulla haarat 11 on tehty tarttumahaaroiksi 14. Tart- * . : tumahaarat 14 sisältävät muovisen käteen mukautetun eristeen 15.

Ulkoääriviiva 16 kulkee esitetyssä leveän sivun ku-vannossa kuperasti ulospäin likimain ellipsin tai soikion 30 loivan sivun tapaan. Ellipsin suuri akseli kulkee pihtien pituusakselilla. Tarttumahaarojen 14 vapaasta päästä lähtien ulkoääriviiva 16 siis leviää ja kapenee jälleen sen jälkeen. Pienimmän leveyden omaavasta kohdasta 17 ulkoää-riviiva leviää sitten taas, niin että on muodostettu saka-35 ramaiset laajennukset 18. Laajennuksia 18 rajoittavat pih- 5 87054 tien kidan suunnassa päätepinnat 19, jotka suuntautuvat suoraviivaisesti viistoon pituusakselin suhteen kulmassa noin 15-20°. Viisto kulku on valittu siten, että molemmat päätepinnat 19 konvergoivat ulkoa sisäänpäin pihtien kidan 5 suunnassa.

Kitaleuat 13 muodostavat etualueellaan kaksi yhdensuuntaisesti keskenään suuntautuvaa pintaa 20, niin että tälle alueelle muodostuu laakapihdit. Siihen liittyen on sovitettu kaksi uritettua pyöristettyä lovea 21, joiden 10 avulla yhdistelmäpihdit voivat tarttua lieriömäisen osan ympärille ja kiertää sitä, esimerkiksi vesipumpunpihteinä.

Näihin liittyen on sovitettu kolmas alue, jossa molemmat kitaleuat muodostavat leikkuureunat 22, niin että tähän on muodostettu eräänlainen sivuleikkuri.

15 Molempien tarttumahaarojen 14 kuviossa 1 päällysku- vantona nähtävät sivukyljet 23 on viistottu toisiaan kohti olevien pitkittäisreunojensa 24 alueelta, jolloin viisteen leveys on erisuuruinen eri kohdissa tarttumahaarojen 14 pituudella. Viisteen avulla on muodostettu kaltevat pinnat 20 25, joiden kaltevuus tarttumahaarojen 14 tasaisiin sivu- kylkiin 23 verrattuna on noin 45°. Nämä vinopinnat 25 hei- ·--pottavat sormitarttumahaaran avaamista sormenpäillä.

Tarttumahaarojen 14 likimain ellipsimäiseksi muo- . toillun ulkoääriviivan 16 ansiosta on saatu aikaan tarttu-25 mahaarojen muodon mukauttaminen käden luuston luonnolli- · seen kaarevuuteen.

Kuten kuviosta 2 käy ilmi, tarttumahaarojen 14 si- . vukyljissä 23 on pihtien niveleen 12 päin olevalla alueellaan painaumat tai syvennykset 26, jotka on tehty kouru-30 maisiksi, pyöristetyn poikkileikkauksen omaaviksi. Syven-nysten 26 syvin kohta on esitetty kuviossa 1 esitetyllä : viivalla 27. Tämä viiva 27 ja siten syvennysten 26 pitkit- \ ; täissuunta kulkee yhdensuuntaisesti sakaramaisten laajen-nusten 18 rajoituspintojen 19 kanssa. Toisin sanoen syven-35 nysten pitkittäissuunnat kulkevat vinosti pihtien pituus- . .

6 87054 akseliin verrattuna, jolloin molempien tarttumahaarojen 14 syvennykset 26 konvergoivat ulkoa sisäänpäin pihtien kidan suunnassa. Poikkeama pitkittäissuunnasta on noin 15-20° pihtien pituusakseliin kohtisuoraan verrattuna.

5 Kuten kuviosta 1 käy ilmi, leikkaa viiva 27, joka esittää syvennysten 26 syvintä kohtaa, tarttumahaarojen 14 ulkoääriviivan 16 suorassa kulmassa.

Tarttumahaarojen 14 itsessään tasaiset sivukyljet 23 divergoivat tarttumahaarojen 14 päästä 28 pihtien kidan 10 suunnassa ja molemmat sivukyljet muodostavat katkoviivalla esitetyn pitkittäissuunnan 29 kanssa kulman a, joka on noin 4°. Yhdistelmäpihtien kevyellä kiilamuodolla otetaan huomioon, että pikkusormeen verrattuna pitemmillä etusormilla on pitempi kiertopinta. Sivukylkien 23 laajentaminen 15 tapahtuu välittömästi syvennyksen 26 eteen saakka, niin että tarttumahaaroilla 14 on paksuin kohtansa välittömästi syvennyksen 26 edessä. Joka tapauksessa sakaramaisten laajennusten 18 rajoitukset voisivat olla vielä paksummat.

Syvennyksien 26 tarkoituksena on muodostaa haaran 20 etusivulle uoma peukaloa varten, kun taas ne takahaaran takasivulla toimivat uomana etusormea varten. Täten saavu- ... tetaan se, että pihtejä voidaan otteen vaihdon yhteydessä, siis neljän sormen avaustapahtuman yhteydessä, pitää kiinni kahden sormen tarttumaotteella etusormen tyvinivelen ja · 25 peukalon päätynivelen välissä, niin että pihdit voidaan ·. avaus- ja sulkemistoimenpiteen yhteydessä pitää kädessä jatkuvasti samassa asennossa. Näiden edullisten kytkentä- ; edellytysten takaamiseksi myös häiriötekijöiden kuten lian, kosteuden, rasvan ja sentapaisten yhteydessä, on 30 syvennysten 26 alueelle sovitettu profiloituja tarttuma-kenttiä 30, katso kuvio 1. Nämä tarttumakentät 30 sijaitsevat ainoastaan etu- ja takasivulla, toisin sanoen siis haarojen sivukyljissä 23, ei kuitenkaan ulkoääriviivalla : 16.

35 Kuvion 2 mukaisen haaran kokonaispitoisuuden L ei 7 87054 tule oleellisesti ylittää 110 mm. Täten saavutetaan se, että pihtien pituusakselin suhteellinen suuntaus käden pituusakseliin on mahdollinen. Pitemmät tarttumahaarat voisivat estää tämän haaranpään estyessä pikkusormen vas-5 tapäkiään.

Kuvio 3 esittää tarttumahaaran 14 suurennettua poikkileikkausta kuvion 2 viivaa III-III pitkin. Metallia oleva pihtien haara on täysin muovieristeen 15 ympäröimä, niin että käyttäjällä on miellyttävä lämmin tunne. Poik-10 kileikkauksen ulkoääriviiva 31 kulkee poikkileikkauksessa suoraviivaisista sivukyljistä 23 voimakkaasti pyöristettynä tarttumahaaran 14 samoin jälleen suoraviivaisesti suuntautuvan ulkoääriviivan 16 välityksellä jälleen pyöristettynä toiseen sivukylkeen 23. Poikkileikkauksessa suoravii-15 vaisesti suuntautuvat vinopinnat 25 on tehty vielä suh teellisen kapeiksi. Sisäsivu 32 kulkee jälleen samoin suoraviivaisesti ja yhdensuuntaisesti ulkoääriviivaan 16 nähden.

Kuvio 4 esittää kuviota 3 vastaavaa poikkileikkaus-20 ta suunnilleen viivan IV-IV korkeudelta kuviossa 2. Tässä kohdassa tarttumahaaran ja vast, eristeen 15 paksuus on jo ... jonkin verran pienempi, joten siis sivukylkien 23 välimat- ;; ka on pienempi. Vinopinnoilla 25 on tällä alueella suurin' leveytensä. Sen johdosta tarttumahaaran 14 sisäsivu 32 on : 25 kapeimmillaan.

Kuvio 5 esittää tarttumahaaran 14 poikkileikkausta pään 28 alueelta kuvion 2 viivaa V-V pitkin. Vinopinnat 25 pienenevät jälleen tällä alueella, niin että sivukyljet 23 suurenevat jälleen. Tarttumahaaran paksuus on jälleen pie-30 nempi.

Kuvio 6 esittää sivuleikkurin kuviota 1 vastaavaa :/ leveän sivun kuvantoa. Kädensijan muoto on kuvioiden 1-4 : mukaisiin suoritusmuotoihin verrattuna muuttumaton, ainoa muutos on haarojen 11 muodossa tarttumahaarojen 14 uiko- . 35 puolella ja pihtien kidan laadussa. Pihtien kita on tehty β 87054 tavanomaiseksi sivuleikkuriksi. Toisen tarttumahaaran loveen on ruuvattu sisäpuolisen kuusikannan omaava ruuvi 33, joka pihtien avaamisen yhteydessä pääsee painautumaan vas-tepintaa 34 vasten. Täten on annettu vaste pihtien avaus-5 liikkeelle, jota vastetta voidaan säätää myös kuusikulma-avaimen avulla.

Kuvio 7 esittää, kuinka keksinnön ehdottamat yhdis-telmäpihdit ovat käyttäjän kädessä. Tällöin on nähtävissä, että peukalo sijaitsee toisen tarttumahaaran etusivulla 10 olevassa syvennyksessä 26, kun taas etusormi 36 painautuu tyvinivelellään saman tarttumahaaran 14 vastakkaisella sivulla olevaan syvennykseen 26. Tässä otteessa pihdit voidaan avata ja sulkea tarvitsematta laskea niitä irti.

Esitetyt yhdistelmäpihdit ovat erilaisiin käyttö-15 tarkoituksiin käytettävä yleistyökalu. Tätä yleisluontoisuutta laimentaa erikoiskäyttöjä ajatellen leukojen toisenlainen muoto. Keksinnön ehdottama tarttumahaarojen muoto pätee myös seuraavia leukojen poikkileikkauksia varten, jolloin luettelo ei ole tyhjentävä: tasainen, pyöristetty 20 litteä, pyöreä, puolisoikea, kovera, terävä sekä näiden leukojen poikkileikkausten yhdistelmien osalta.

Claims (12)

1. 9 87054
2. 1. Pihtimäinen käsityökalu, joka käsittää kaksi nivelellä (12) yhdistettyä haaraa (11), jotka toisella 5 päätyalueellaan toimivat yhdessä kitaleukojen (13) kanssa tai muodostavat ne ja jotka nivelen toisella puolella on muodostettu tarttumahaaroiksi (14), tunnettu siitä, että tarttumahaarojen (14) sivukyljissä (23) on etusormen ja peukalon alueella kourumaiset, oleellisesti 10 poikittain pihtien pituusakseliin nähden suuntautuvat syvennykset (26), jotka muodostavat paikan peukalolle vast, etusormelle.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käsityökalu, tunnettu siitä, että syvennyksien (26) pitkittäis- 15 suunta (27) kulkee työkalun ulkosivulta viistoon sisäänpäin ja työkalun kidan suuntaan.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen käsityökalu, tunnettu siitä, että tarttumahaarojen (14) sivukyljet (23) divergoivat kevyesti käsityökalun kidan 20 suunnassa.
5. 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ... käsityökalu, tunnettu siitä, että tarttumahaarojen (14) paksuin kohta on vähän ennen syvennyksen (26) alkamista . .25 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen käsityökalu, tunnettu siitä, että tarttumahaarojen (14) ulkoääriviiva (16) on syvennyksen (26) ja nivelen (12) välissä ulospäin laajennettu.
6. 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 30 käsityökalu, tunnettu siitä, että tarttumahaarojen ‘ (14) sivukyljissä (23) on syvennyksen (26) alueella profiloidut tarttumakentät (30).
7. 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen käsityökalu, tunnettu siitä, että sivukyljet (23) 35 on tehty sisäreunojensa alueelta viistetyiksi. 10 87054
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen käsityökalu, tunnettu siitä, että viisteiden avulla muodostetut vinopinnat (25) suuntautuvat kulmassa, joka on noin 45°.
9. 9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen käsityöka- 5 lu, tunnettu siitä, että vinopintojen (25) leveys kasvaa niiden päistä keskustaa kohti.
10. 10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen käsityökalu, tunnettu siitä, että tarttumahaarojen (14) ulkoääriviiva (16) seuraa tarttumahaaran (14) syven- 10 nyksen (26) ja pään (28) välissä likimain ellipsin tai vast, soikion muotoa.
11. 11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen käsityökalu, tunnettu siitä, että tarttumahaarojen (14) poikkileikkaus on ulkosivulta tehty soikeasti pyöris- 15 tetyksi.
12. 12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen käsityökalu, tunnettu siitä, että tarttumahaarois-sa on eristävää muovia olevat kädensijaosat. n 87054