FI87942B - Foerstaerkt belaeggning foer en vals i en pappersmaskin och foerfarande foer framstaellning av denna - Google Patents

Description

87942

Paperikoneen telan vahvistettu pinnoite ja menetelmä sen valmistamiseksi Förstärkt beläggning för en vals i en pappers-5 maskin och förfarande för framställning av denna

Keksinnön kohteena on paperikoneen tela, varsinkin keski- tai kalante-10 ritela, joka käsittää telan rungon ja sen päällä olevan vahvistetun pinnoitteen, jonka telarungon ympärillä on tartuntakerros ja sitä ympäröivä päällyskerros.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä paperikoneen telan, varsinkin 15 keski- tai kalanteritelan valmistamiseksi, joka tela käsittää telan rungon ja sen päällä olevan vahvistetun pinnoitteen, jossa menetelmässä valurauta- tai teräsvaippa hiotaan muotoonsa, jonka jälkeen tela edullisesti hiekkapuhalletaan.

20 Keksinnön mukainen tela voi olla esim. puristimen keskitela tai kalan-teritela, jonka kanssa raina on suoraan kosketuksessa ja josta raina irrotetaan.

Pinnoitettuja teloja käytetään paperikoneissa ja paperin jälkikäsitte-25 lylaitteissa hyvin erilaisissa käyttökohteissa. Käyttökohteista voidaan mainita esim. puristintelat, imutelat, kalenterien sekä superkalanteri-en pehmeät telat ja vastaavat. Telan pinnoitteelle kohdistuu eri käyt-tökohteissa ja eri prosesseissa erilaisia laatuvaatimuksia. Tavanomai-: ' : siä pinnoitteen laatutekijöitä ovat mm. kovuus tietyssä lämpötilassa, 30 lämpötilan kestävyys, puristuksen kestävyys, kemiallinen kestävyys, : . pinnan sileys, kestävyys mekaanisia vaurioita vastaan, elastisuus, .pintaenergia, paperin irrotusominaisuudet, sähkönjohtavuus ja van-henemattomuus.

, . 35 Tunnetusti paperikoneen puristinosassa käytetään kivitelaa, joka on tehty graniitista. Graniitin suosio perustuu sen pintaominaisuuksiin, jotka saavat aikaan hallitun paperirainan irtoamisen kiven pinnasta. Lisäksi graniitti kestää hyvin kaapimen kuluttavaa vaikutusta. Granii- 2 87942 tiliä on kuitenkin eräitä haittoja, jotka on tehnyt sen, että on kehitetty myös synteettisiä teloja ja siten kevyempiä rakenteita.

Aikaisemmin telan pinnoitteita on yritetty vahvistaa eri tavoilla nii-5 den tekemiseksi kestävimmiksi.

Paperikoneiden telat ja muut vastaavat telat voidaan päällystää esim. elastomeerisilla aineilla, esim. valamalla, ruiskuttamalla tai kiertämällä nauhaa telarungon päälle. Hakijan aikaisemmasta hakemuksesta F1 10 850806 tunnetaan esim. elastomeeripinnoite, joka on vahvistettu pitkit täisillä langoilla tai vastaavilla, jotka säilyttävät esijännityksen telan käytön aikana. Paperikoneen puristimen telana käytettäessä vaaditaan tällaisen pinnoitenauhan vahvikkeelle erittäin suurta esijännitystä.

15

Se tarve, joka kohdistuu pinnoiteaineiden mekaanisten ominaisuuksien parantamiseksi samaan aikaan telan painoa säästäen ovat siis tekijöitä, jotka on suuresti vaikuttanut vahvistettujen aineiden kehitykseen.

20 Tiedetään, että joidenkin kuitumuotoisten aineiden lujuus on kymmenkertainen vastaavaan kiinteään aineeseen verrattuna ja koska ne esiintyvät hyvin hienoina monokiteinä, ne voivat saavuttaa lähes teoreettisen kestävyyden.

25 Yhdistämällä sopivia kuituja ja matriisiaineita on saavutettu ominaisuuksia, jotka eivät olisi mahdollisia tavanomaisia aineita käytettäessä. Tällaisten kuituvahvistettujen komposiittiaineiden valmistamiseksi on olemassa laitteita, kuten kuumaisostaattisen puristuksen laitteet, jotka kuitenkin soveltuvat vain pienten kappaleiden valmistamiseen.

30 Tämän keksinnön tavoitteena on tela, jonka vahvistettu telan pinnoite on osittain aikaansaatu käyttämällä hyväksi edellä olevaa uutta kuitu-lujitus tekniikkaa.

35 3 87942

Keksinnön kohteena on tela, joka täyttää paperikoneen keski* tai kalan-teriteloille asetetut vaatimukset pinnoitteen lujuutta ja irrotus-ominaisuuksia ajatellen entistä paremmin.

5 Tämän saavuttamiseksi keksinnön mukainen tela on pääasiassa tunnettu siitä, että tartuntakerros sekä termisesti ruiskutetun päällyskerroksen sisempi osa sisältää telan ympäri kelattua jatkuvaa kuituvahvistetta.

Keksinnön mukainen menetelmä paperikoneen telan valmistamiseksi on 10 pääasiassa tunnettu siitä, että vaipan pinnalle aloitetaan ruiskuttaa tartuntakerrosmateriaalia ja ruiskutuskertojen välillä kelataan jatkuvaa kuitua telan ympärille, ja näin jatketaan kunnes tartuntakerros saavuttaa lopullisen paksuu-15 tensa, tämän jälkeen ruiskutetaan päällyskerrosmateriaalia termisesti kelaamalla kuitua ruiskutuskertojen välillä, päällyskerroksen uloin kerros ruiskutetaan käyttämällä ainoastaan päällyskerrosmateriaalia 20 - jonka jälkeen telan pinta viimeistellään sinänsä tunnetulla tavalla.

Keksinnön edullisilla suoritusmuodoilla on alivaatimusten mukaiset tunnusmerkit.

25 Keksinnön mukaisen telan pinnoite valmistetaan uudella tavalla ja tela-rungot ennestään tunnetusti esim. valamalla tai levystä taivuttamalla ja hitsaamalla. Hiekkapuhallus suoritetaan kunnon tartunnan aikaansaamiseksi. Hiekkapuhalluksessa telan pinta karhennetaan (ja puhdistetaan) siten, että paineilman avulla pintaan ammutaan hiekkajyviä, jotka muok-30 kaavat pintaa ja poistavat siitä ainetta. Hiekkapuhalluksessa käytetään hiekkajyvän kokoa 16-120 meshiä halutusta karheudesta riippuen.

Tässä keksinnössä on siis esitetty menetelmä, jossa telan pinnoitteessa *·_- käytetään jatkuvia kuituja ja komposiittiaineiden matriisit voidaan 35 tuottaa termisesti ruiskuttamalla.

4 87942

Yleisesti ottaen termisesti ruiskutettujen telapinnoitteiden soveltamisessa on kaksi seikkaa, jotka rajoittavat niiden käyttöä eli pinnoitteeseen syntyvät vetojännitykset ja rajapintojen irtoaminen väsymisen ja/tai korroosion tuloksena. Näitä epäkohtia voidaan minimoida käyttä-5 mällä pinnoitteiden sisällä keksinnön mukaisesti lujitteita, jotka esijännittävät pinnoiteita puristusjännityksen puolelle ja rajapintojen irrotessa estävät suurten pinnoitepalasten irtoamisen pinnasta. Keksinnön mukaista pinnoitetta on ajateltu sovellettavan lähinnä paperikoneen keski- ja kalanteriteloihin.

10

Keksinnössä telapinnoite valmistetaan esim. niin, että valurauta- tai teräsvaippa hiotaan muotoonsa ja tela hiekkapuhalletaan, jonka jälkeen vaipan pinnalle aloitetaan ruiskuttaa tartuntakerrosmateriaalia. Edullisesti muutaman ylipyyhkäisykerran (tällöin paksuus on noin 20-40 pm) 15 jälkeen aloitetaan ruiskutuskertojen välillä kelaa jatkuvaa kuitua telan ympärille. Tartutakerros ruiskutetaan lopulliseen paksuutensa 0,05-1,5 mm, edullisesti 0,8 mm kelaamalla kuitua ruiskutuspyyhkäisyjen välillä. Tämän jälkeen ruiskutetaan päällyskerrosmateriaalia 0,1-0,5 mm, edullisesti 0,2 mm kelaamalla kuitua ruiskutuskertojen 20 välillä. Uloin kerros, joka on noin 0,05-5 mm, edullisesti 0,5 mm, ruiskutetaan käyttämällä ainoastaan pintakerrosmateriaalia.

Tartuntakerrosmateriaali voi olla esim. NiCr, jossa Cr:n osuus on 20-50 %, loput Ni; FeCrNi-seos, jossa 16-35 % Cr, 10-32 % Ni, loput Fe; 25 NiCrBSi, jossa 7-28 % Cr, 0-4 % B, 0-3 % Si, loput Ni; CoCrSiB, jossa 7-28 % Cr, 0-3 % B, 0-2,5 % Si, loput Co; tai FeCrSiB, jossa 12-24 * ____ Cr, 0-2,5 % B, 0-3 % Si, loput Fe. Näistä kolme viimeksi mainittua ovat itsesulavia seoksia. Muita tämän keksinnön mukaiseen tartuntaker-rososaan soveltuvia koostumuksia ovat: Mo; NiTi, jossa Ti:n osuus on 30 5-45 %; NiAl, jossa alumiinin osuus on 20 %; rautapohjaiset superseok- set (20-35 % Cr, 10-30 % Ni, loput Fe); ruostumaton teräs; CrAl, jossa alumiinin osuus on 40-60 %; sekä nk. MeCrAlY-seokset, esim. NiCrAlY (15-30 % Cr, 3-12 % AI, < 1 % Y, loput Ni), FeCrAlY (14-27 % Cr, 4-17 % AI, < 1 % Y, loput Fe), CoCrAlY (10-24 « Cr, 6-14 % Ai, < 1,5 % Y, 35 loput Co), CoNiCrAlY (13-27 % Cr, 5-14 % Ai, z 1,5 « Y, loput Co). Edullisin tartuntakerros valitaan kahden kriteerin avulla, jotka on 5 87942 paperitehtaan korroosio-olosuhteet ja päällyskerroksen ja telarungon lämpölaajenemiskertoimet. Lämpölaajenemiskertoimet valitaan taas siten, että tartuntakerros tasaa alustan ja päällyspinnoitteen lämpöjännityksiä.

5

Tartuntakerroksen kuitupitoisuus on 15-50 % ja päällyskerroksen sisemmän osan kuitupitoisuus on 8-30 %.

Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään ns. jatkuvaa kuitua. 10 Tässä tarkoitetaan kuidulla joko pyöreän muotoista "lankaa" tai eri korkeus/leveyssuhteen omaavia nauhoja. Kuitujen materiaali voi olla volframi (ilman tai Th02-seostuksen kanssa), ruostumaton teräs, NiCr, lasi, hiili, aramidi tai alumiinioksidi, sekä taulukoissa 1 ja 2 mainitut seokset (varsinkin nauha).

15

Sovellettavien kuitujen tyypillisiä halkaisijoita on esitetty seuraa-vassa taulukossa 1 ja näiden lujuusarvojen suhteen viitataan taulukkoon 3: 20 TAULUKKO 1

KUITU HALKAISIJA

Wolframi 10-50 μιη 25

Metallikuidut > 50 μη» AL2O3-kuidut 20 μιη 30 Aramidi 20 μιη

Hiilikuitu 10 μπι .·:·. 35

Sovellettavien kuitunauhojen tyypillisiä lujuusarvoja on esitetty seu-raavassa taulukossa 2.

6 87942 TAULUKKO 2 5 Koostumus Lujuus [N/mm2]

Fe 80 B 20 3500

Fe 90 Zr 10 2200

Fe 80 Z 13 C 7 3100 10 Fe 78 B 10 Si 12 3400

Fe 62 Mo 20 C 18 3900

Fe 62 Cr 12 Mo 8 C 18 3300

Fe 46 Cr 16 Mo 12 C 18 4000 15 Co 90 Zr 10 1900

Co 78 Si 15 B 12 3060

Co 56 Cr 26 C 18 3300

Co 44 Mo 36 C 20 3900

Co 34 Cr 28 Mo 20 C 18 4100 20

Ni 90 Zr 10 1800

Ni 78 Si 10 B 12 2500

Ni 34 Cr 24 Mo 24 C 18 3500 25 Cu 80 Zr 20 1900

Taulukossa 2 mainituista seoksista voidaan valmistaa ns. amorfisia 30 metalleja, minkä johdosta lujuusarvot ovat erinomaisia. Amorfisten materiaalien käytössä paperikoneolosuhteissa on se etu, että niiden korroosion kestävyys on erinomainen.

• Tästä syystä amorfisten pinnoitteiden valmistamista termisellä ruisku- 35 tuksella paperikonetelojen pintaan tutkitaan erittäin voimakkaasti.

Nauhojen leveydet ovat 1 mm:in asti ja paksuudet muutamasta kymmenestä mikrometristä ylöspäin.

40 Jatkuvan kuidun käyttö on edullisempaa kuin katkokuidun (esim. SiC-,

Al203-whiskerssit), koska jatkuva kuitu paitsi lujittaa rakennetta niin se myös mahdollistaa pinnoitteen esijännittämisen. Katkokuituja käytettäessä rakenne ainoastaan lujittuu.

7 B7942 Päällyspinnoitemateriaaliksi soveltuu mikä tahansa termisesti ruiskutettavissa oleva pinnoitemateriaali, kuten Al203, Cr203f Zr02, ZrSiO*, WC, itsesulavat B-Si-seosteiset Fe-, Ni- tai Co-seokset tai edellä mainittujen seokset.

5 Päällyspinnoitteen valinta tapahtuu vaadittavien pintaominaisuuksien perusteella. Keraamisten pinnoitteiden karheudet ovat tyypillisesti suurempia kuin Ra 0,3 pm. Sen sijaan metallisilla tai metalli-matriisipäällyspinnoitteilla (itsesulavat B- ja Si-seosteiset pinnoit-10 teet tai W- tai Cr-karbidit Co- tai Ni-pohjaisessa matriisissa) voidaan kiilloittaa aina Ra arvoon 0,01 pm asti.

Varsinkin kalanteritela asettaa suuria vaatimuksia pinnan sileydelle kun taas keskiteloissa on hallitulla pintakarheuden säädöllä etua sää-15 dettäessä pinnoitteen pintaenergiakomponentteja poinnoitteelle oikeaksi .

Päällyspinnoitteella on lähes aina erisuuri lämpölaajenemiskerroin kuin telavaipan valuraudalla tai teräksellä. Ero lämpölaajenemiskertoimissa 20 aiheuttaa jännityksiä rajapinnalle telan lämmitessä.

Jännityksiä voidaan pienentää siten, että tartuntakerrokseksl valitaan pinnoite, jonka lämpölaajenemiskerroin on päällyspinnoitteen ja tela-vaipan lämpölaajenemiskertoimen väliltä.

: 25 Päällyskerrosmateriaalin ruiskuttamisen jälkeen tela viimeistellään sinänsä tunnetusti esim. tiivistämällä polymeerimateriaalilla (ruiskutus, .. . maalaus tai elektrokemiallisesti metallilla). Lopuksi päällyspinnoite hiotaan haluttuun pinnankarheuteen, jolloin tela saa samalla oikean 30 muodon.

Termiseksi ruiskutusmenetelmäksi soveltuu esim. plasmaruiskutus, de-tonaatioruiskutus, hypersooninen llekkiruiskutus, plasmaruiskutus, liekkiruiskutus, kaariruiskutus.

35 8 87942

Termisessä ruiskutuksessa käytettävät aineet voivat olla joko pulverin tai langan muodossa.

Pulverimuotoista ainetta käytettäessä pulvereiden kokojakauma vaihtelee 5 välillä 5-300 μιη. Tarkempi kokoalue riippuu käytetystä pinnoitusmenetelmästä ja halutusta tiiviysasteesta. Yleisesti voidaan todeta, että mitä suurempaa partikkelinopeutta käytetään, sitä pienempää pulve-rihiukkaskokoa tarvitaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty sopivia pulverikokojakautumia erilaisille keksinnössä käytettäville pinnoitus-10 menetelmille, kun tavoitteena on mahdollisimman tiivis pinnoite.

TAULUKKO 1

15 MENETELMÄ HIUKKASKOKO

Detonaatioruiskutus 5 - 20 μπι

Hypersooninen liekkiruiskutus 5 - 40 μπι 20

Plasmaruiskutus 10 - 50 μιη

Liekkiruiskutus 50 - 120 μιη 25 --

Vastaavasti huokoiseen pinnoitteeseen pyrittäessä kokojakautumien tulee olla noin 2-2,5 kertaiset näihin arvoihin verrattuna.

: 30

Myös jauheen valmistustapa vaikuttaa lopputulokseen, koska partikkelin muoto määräytyy valmistustavan mukaan. Murskatut pulverit ovat muodoltaan särmikkäitä ja agglomeroidut ja atomisoidut pulverit ovat pyöreitä. Lisäksi agglomeroidut pulverit ovat huokoisia. Tiiviiseen rakentee-35 seen pyrittäessä on optimaalista käyttää pyöreitä hiukkasia, koska niiden juoksevuus on hyvä. Tehokkaan sulamisen kannalta on edullista käyttää huokoisia pulvereita, joiden ominaispinta-ala on mahdollisimman suuri.

40 Lankamainen lisäaine on tarkoitettu kaariruiskutukseen. Lankojen halkaisijat vaihtelevat välillä 1-3 mm. Koostumus voi olla ruostumaton 9 87942 teräs, NiCr, rautpohjainen superseos tai alumiinibronssi. Kuhunkin sovellutukseen valinta tapahtuu samojen kriteerien perusteella kuin pulverien tapauksessa.

5 Keksinnön mukaisessa pinnoitteen lujittamisessa on erityisesti hyödynnetty sitä, että kuitujen lujuus on huomattavasti suurempi kuin vastaavan kappaleen lujuus perinteisesti valmistettuna. Tämä johtuu siitä, että sulasammutuksella valmistetuissa kuiduissa on amorfinen tai osittain amorfinen rakenne, joka on huomattavasti lujempi kuin kiteisten 10 aineiden. Metalliset kuidut, jotka on tehty vetämällä, ovat erittäin voimakkaasti muokkautuneita ja kiteet ovat voimakkaasti orientoituneita. Myös hiili- ja aramidi-kuiduilla on voimakkaasti orientoitunut rakenne. Valmistusmenetelmistä johtuen rakennetta heikentävien säröjen ja huokosten määrä on olematon.

15

Seuraavassa taulukossa 3 on vertailtu kuitujen lujuuksia ja pinnoitteiden sisäisiä lujuuksia.

TAULUKKO 3 20 -

KUIDUT PINNOITTEET

KUITU LUJUUS PINNOITE LUJUUS

25 [MPa] [MPa] - - Teräs 2000-300 Huokoinen oksidi 5-20

Volframi 2000-4500 Tiivis oksidi 40-80 ; 30

Molibdeeni 1000-3000 Tiivis volframikarbidi 100-400 : V Lasi 2000-5000 ::: 35 ai2o3 1500

Boori 3500

Hiili 2000-3000

Aramidi 3000 40 10 37942

Edellä olevasta taulukosta 3 käy ilmi, että kuitujen lujuus on kertaluokkaa tai kertaluokkia suurempi, joten on helppo ymmärtää, että kuidut tehokkaasti lujittavat pinnoitteita. Kuitujen hinta kasvaa jyrkästi halkaisijan kasvaessa, joten muullaiseen sovellutukseen on valittava 5 niin paksu kuitu kuin mahdollista.

Seuraavassa keksintöä esitetään yksityiskohtaisesti oheisiin kuvioihin viittaamalla, joihin keksintöä kuitenkaan ei ole tarkoitus ahtaasti rajoittaa.

10

Kuvio 1 esittää laitetta, jolla kuituja kiedotaan telan ympärille.

Kuvio 2 on kaaviollinen kuva laitteesta, jolla pinnoitteen matriisima-teriaali ruiskutetaan telan ympärille.

15

Kuvio 3 on kaaviollinen poikkileikkauskuva keksinnön mukaisesta telasta.

Keksinnössä kuitujen kietomiseen käytetään erityistä kuvion 1 mukaista 20 tietokoneohjattua käärintäyksikköä, joka sallii eri tyyppisten jatkuvien kuitujen käytön. Kuviossa 1 telaa, jota päällystetään kuiduilla, on merkitty viitenumerolla 1, ohjausyksikköä viitenumerolla 2 ja laitteen käyttölaitteita viitenumerolla 3. Kuitua 4 syötetään telan 1 ympärille traversoivan kelkkalaitteen 5 avulla.

; 25

Kuitua käärivän laitteen lisäksi keksinnön mukaisessa menetelmässä ____: tarvitaan lisäksi termistä ruiskutuslaitetta vahvistettujen pinnoitteiden matriisimateriaalin ruiskuttamiseksi telan ympärille, jota ruiskutuslaitetta on esitetty kuviossa 2, esim. JET-KOTE hypersonista liekki -30 ruiskua tai plasmatechnik A 3000 plasmaruiskua. Kahden akselin yksikkö, joka on tarkoitettu laitteen polttimen kärkeä 7 varten sallii kaikkien systeemin merkittävien parametrien ohjauksen ja pitämisen halutuissa rajoissa ja tekee näin toistuvan korkealaatuisesti ruiskutetun matrii-: sin mahdolliseksi. Kuviossa 2 telan runkoa on merkitty viitenumerolla 6 35 ja sen ympäri kiedottuja kuituja viitenumerolla 4. Telarungon mat- riisimateriaalia on merkitty viitenumerolla 8 ja plasmaruiskutuspäätä n 87942 viitenumerolla 7. Kuviossa on myös esitetty telan pyöriminen. Kuviossa 2 kuidut 4 ja matriisimateriaali 8 on esitetty kuvion tekemiseksi havainnolliseksi erikseen, vaikka todellisuudessa keksinnön mukaisesti vaipan pinnalle ruiskutetaan ensin tartuntakerrosmateriaalia muutaman 5 ylipyyhkäisykerran kuvion 2 mukaisella laitteella. Kun paksuus on noin 20-40 /im aloitetaan ruiskutuskertojen välillä kelata jatkuvaa kuitua 4 telan 1 ympärille kuvion 1 mukaisella laitteella. Näin tartuntakerros ruiskutetaan vähitellen lopulliseen vahvuuteensa kelaamalla kuitua 4 ruiskutuspyyhkäisyjen välillä. Tämän jälkeen ruiskutetaan päällysker-10 rosmateriaalia 8 kuvion 2 mukaisella laitteella kelaamalla halutun väliajoin kuitua 4 ruiskutuskertojen välillä kuvion 1 mukaisella laitteella. Uloin kerros ruiskutetaan kuvion 2 mukaisella laitteella käyttämällä ainoastaan pintakerrosmateriaalia. Kuitua kiedottiin halutuilla keskinäisillä väleillä.

15

Kuviossa 3 on esitetty poikkileikkaus keksinnön mukaisesta telasta 1. Siinä näkyy telan runko 6, tartuntakerros 9, päällyskerros 8 sekä pääl-lyskerroksen sisempään osaan ja tartuntakerrokseen sisällytetyt kuitu-vahvisteet 4.

20

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan tehdä minkälaisia vain moni-kerrosrakenteita, jolloin kuituja kiedotaan ja päällystysmateriaalia ruiskutetaan halutulla tavalla toistaen, kunnes haluttu paksuus on saavutettu kullekin kerrokselle.

: 25

Keksinnön mukaisella menetelmällä kuidut saadaan homogeenisesti jakau-— tuneeksi matriisiin halutulla tavalla. Yksittäisten kuitujen väliset f.·. välimatkat voivat olla välillä n. 50-100 μιη , joka johtaa noin -- 20-50 %:n kuitutilavuuteen.

30

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan tehdä myös keraamisia ja metallisia komposiittipinnoiteita, jotka on vahvistettu erilaisilla kuiduilla ja näiden materiaalien vahvuus on useita kertoja suurempi kuin perinteisesti valmistettujen vastaavien pinnoitteiden.

.·:·. 35 12 87942

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen idean puitteissa yksityiskohdat voivat vaihdella.

Claims (15)

13 87942

1. Paperikoneen tela, varsinkin keski· tai kalanteritela, joka käsittää telan rungon ja sen päällä olevan vahvistetun pinnoitteen, jonka tela-5 rungon ympärillä on tartuntakerros ja sitä ympäröivä päällyskerros, tunnettu siitä, että tartuntakerros sekä termisesti ruiskutetun päällyskerroksen sisempi osa sisältää telan ympäri kelattua jatkuvaa kuituvahvistetta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunne ttu siitä, että tartuntakerroksen paksuus on alueella 0,05-1,5 mm, edullisesti 0,8 mm ja päällyskerroksen kuitua sisältävän sisemmän osan paksuus on alueella 0,1-0,5 mm, edullisesti 0,2 mm ja päällystyksen ulomman osan paksuus on alueella 0,05-5 mm, edullisesti 0,5 mm. 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tela, tunnettu siitä, että tartuntakerrosmateriaali voi olla esim. NiCr, jossa Cr:n osuus on 20-50 %, loput Ni; FeCrNi-seos, jossa 16-35 % Cr, 10-32 % Ni, loput Fe; NiCrBSi, jossa 7-28 % Cr, 0-4 « B, 0-3 % Si, loput Ni; CoCrSiB, jossa 20 7-28 « Cr, 0-3 % B, 0-2,5 % Si, loput Co; tai FeCrSiB, jossa 12-24 % Cr, 0-2,5 % B, 0-3 % Si, loput Fe, sekä Mo; NiTi, Jossa Ti:n osuus on 5-45 %; NiAl, jossa alumiinin osuus on 20 %; rautapohjaiset superseok- set (20-35 % Cr, 10-30 % Ni, loput Fe); ruostumaton teräs; CrAl, jossa *;·*! alumiinin osuus on 40-60 %; sekä nk. HCerAlY-seokset, esim. NiCrAlY :·.·. 25 (15-30 % Cr, 3-12 % Ai, < 1 % Y, loput Ni), FeCrAlY (14-27 % Cr, 4-17 % !··". AI, < 1 % Y, loput Fe), CoCrAlY (10-24 % Cr, 6-14 % Ai, < 1,5 % Y, loput Co), CoNiCrAlY (13-27 % Cr, 5-14 % Ai, < 1,5 % Y, loput Co), kuitumateriaali on edullisesti ruostumaton teräs tai volframi, NiCr, lasi, hiili, aramidi tai alumiinoksidi, tai metallin ja muun aineen 30 seos tai metalliseos, esim. FeB, FeZn, FeZrC, FeBSi, FeMoC, FeCrMoC, CoZr, CoSiB, CoCrC, CoMoC, CoCrMoC, NiZr, NiSiB, NiCrMoC, CuZr, pääl-lyskerroksen materiaali on mikä tahansa termisesti ruiskutettava pin-noitemateriaali, kuten Al}0,, ZrO,, ZrSi04 tai WC, itsesulavat B-Si-seok-set, Fe-, Ni- tai Co-seoksat tai edellä mainittujen seokset. : '· 35 “ 37942

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen tela, tunnettu siitä, että pinnoitteessa käytettävä jatkuva kuitu on pyöreänmuotoista lankaa tai eri korkeus/leveyssuhteen omaavia nauhoja.

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen tela, tunnettu siitä, että kuidunhalkaisijaksi sopii seuraavat arvot: W 10-30 Mm, hiilikuitu 10 Mm, metallikuidut > 50 μηι, Al203-kuidut 20 μια, Aramidi 20 μτα ja kuitunauhan tai langan leveys on S 1 mm ja paksuus 20-300 μια.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tela, tunnettu siitä, että tartuntakerroksen kuitupitoisuus on 15-50 % ja päällysker-roksen sisemmän osan kuitupitoisuus on 8-30 %.

7. Menetelmä paperikoneen telan, varsinkin keski- tai kalanteritelan 15 valmistamiseksi, joka tela käsittää telan rungon ja sen päällä olevan vahvistetun pinnoitteen, jossa menetelmässä valurauta- tai teräsvaippa hiotaan muotoonsa, jonka jälkeen tela edullisesti hiekkapuhalletaan, tunnettu siitä, että vaipan pinnalle aloitetaan ruiskuttaa tartuntakerrosmateriaalia ja 20 ruiskutuskertojen välillä kelataan jatkuvaa kuitua telan ympärille, Ja näin jatketaan kunnes tartuntakerros saavuttaa lopullisen paksuu-: tensa, tämän jälkeen ruiskutetaan päällyskerrosmateriaalia termisesti ke-:··: laamalla kuitua ruiskutuskertojen välillä, 25. päällyskerroksen uloin kerros ruiskutetaan käyttämällä ainoastaan päällyskerrosmateriaalia jonka jälkeen telan pinta viimeistellään sinänsä tunnetulla tavalla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että ruiskutusmenetelmä on terminen ruiskutus esim. plasmaruiskutus, detonaatiorusikutus, hypersooninen liekkiruiskutus tai liekkiruiskutus, kaariruiskutus.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että termisesti ruiskutettavat piimoitemateriaalit on pulverin tai langan muodossa. is 87942

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pulverin kokojakautuma vaihtelee välillä 5-300 μιη riippuen käytetystä pinnoitusmenetelmästä ja halutusta tiiviysasteesta. 5

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mahdollisimman tiiviin pinnoitteen saamiseksi pulverikoko on de-tonaatioruiskutuksessa alueella 5-20 μιη , hypersonisessa liekkiruisku-tuksessa alueella 5-45 μπι, plasmaruiskutuksessa alueella 10-50 Mm ja 10 liekkiruiskutuksessa alueella 50-120 μπι, ja huokoisen pinnoitteen saamiseksi pulverin kokojakautumat on 2-2,5 kertaiset edellä oleviin arvoihin verrattuna.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen menetelmä, tunnet-15 t u siitä, että tiiviin pinnoitteen valmistuksessa käytetään pyöreän partikkelimuodon omaavaa pulveria, edullisesti agglomeroitua tai ato-misoitua pulveria ja huokoisen pinnoitteen valmistuksessa käytetään särmikkään partikkelimuodon omaavaa pulveria esim. murskattua pulveria.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-12 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että eri kerrosten materiaalit valitaan niin, että niiden lämpölaajenemiskertoimet tasaa alustan ja päällyspinnoitteen lämpöjännityksiä.

14. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lankamaista ainetta käytetään kaariruiskutuksessa ja langan hal- kaisi ja on 1-3 mm. . 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • ... 30 että langan koostumus on ruostumaton teräs, NiCr, rautapohjainen super- seos, alumiinibronssi. * * a i6 3 7 9 42