[go: up one dir, main page]

FI121810B - Menetelmä kalvon muodostamiseksi - Google Patents

Menetelmä kalvon muodostamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI121810B
FI121810B FI20020998A FI20020998A FI121810B FI 121810 B FI121810 B FI 121810B FI 20020998 A FI20020998 A FI 20020998A FI 20020998 A FI20020998 A FI 20020998A FI 121810 B FI121810 B FI 121810B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
film
electrode
electrodes
granular layer
forming material
Prior art date
Application number
FI20020998A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20020998A0 (fi
FI20020998A7 (fi
Inventor
Juha Maijala
Vilho Nissinen
Pentti Rautiainen
Johan Groen
Kaisa Putkisto
Original Assignee
Metso Paper Inc
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from FI20020479A external-priority patent/FI118542B/fi
Publication of FI20020998A0 publication Critical patent/FI20020998A0/fi
Priority to FI20020998A priority Critical patent/FI121810B/fi
Application filed by Metso Paper Inc filed Critical Metso Paper Inc
Priority to AU2003209795A priority patent/AU2003209795A1/en
Priority to DE60335452T priority patent/DE60335452D1/de
Priority to EP20030743898 priority patent/EP1485210B1/en
Priority to US10/507,437 priority patent/US7288291B2/en
Priority to AT03743898T priority patent/ATE492354T1/de
Priority to PCT/FI2003/000182 priority patent/WO2003076083A1/en
Publication of FI20020998A7 publication Critical patent/FI20020998A7/fi
Publication of FI121810B publication Critical patent/FI121810B/fi
Application granted granted Critical

Links

Classifications

    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05B—SPRAYING APPARATUS; ATOMISING APPARATUS; NOZZLES
    • B05B5/00—Electrostatic spraying apparatus; Spraying apparatus with means for charging the spray electrically; Apparatus for spraying liquids or other fluent materials by other electric means
    • B05B5/08—Plant for applying liquids or other fluent materials to objects
    • B05B5/087—Arrangements of electrodes, e.g. of charging, shielding, collecting electrodes
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05B—SPRAYING APPARATUS; ATOMISING APPARATUS; NOZZLES
    • B05B5/00—Electrostatic spraying apparatus; Spraying apparatus with means for charging the spray electrically; Apparatus for spraying liquids or other fluent materials by other electric means
    • B05B5/08—Plant for applying liquids or other fluent materials to objects
    • B05B5/14—Plant for applying liquids or other fluent materials to objects specially adapted for coating continuously moving elongated bodies, e.g. wires, strips, pipes
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D1/00—Processes for applying liquids or other fluent materials
    • B05D1/02—Processes for applying liquids or other fluent materials performed by spraying
    • B05D1/04—Processes for applying liquids or other fluent materials performed by spraying involving the use of an electrostatic field
    • B05D1/045—Processes for applying liquids or other fluent materials performed by spraying involving the use of an electrostatic field on non-conductive substrates
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D1/00—Processes for applying liquids or other fluent materials
    • B05D1/02—Processes for applying liquids or other fluent materials performed by spraying
    • B05D1/04—Processes for applying liquids or other fluent materials performed by spraying involving the use of an electrostatic field
    • B05D1/06—Applying particulate materials
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D7/00—Processes, other than flocking, specially adapted for applying liquids or other fluent materials to particular surfaces or for applying particular liquids or other fluent materials
    • B05D7/02—Processes, other than flocking, specially adapted for applying liquids or other fluent materials to particular surfaces or for applying particular liquids or other fluent materials to macromolecular substances, e.g. rubber
    • B05D7/04—Processes, other than flocking, specially adapted for applying liquids or other fluent materials to particular surfaces or for applying particular liquids or other fluent materials to macromolecular substances, e.g. rubber to surfaces of films or sheets
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21H—PULP COMPOSITIONS; PREPARATION THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASSES D21C OR D21D; IMPREGNATING OR COATING OF PAPER; TREATMENT OF FINISHED PAPER NOT COVERED BY CLASS B31 OR SUBCLASS D21G; PAPER NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D21H23/00—Processes or apparatus for adding material to the pulp or to the paper
    • D21H23/02—Processes or apparatus for adding material to the pulp or to the paper characterised by the manner in which substances are added
    • D21H23/22—Addition to the formed paper
    • D21H23/50—Spraying or projecting
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21H—PULP COMPOSITIONS; PREPARATION THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASSES D21C OR D21D; IMPREGNATING OR COATING OF PAPER; TREATMENT OF FINISHED PAPER NOT COVERED BY CLASS B31 OR SUBCLASS D21G; PAPER NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D21H23/00—Processes or apparatus for adding material to the pulp or to the paper
    • D21H23/02—Processes or apparatus for adding material to the pulp or to the paper characterised by the manner in which substances are added
    • D21H23/22—Addition to the formed paper
    • D21H23/52—Addition to the formed paper by contacting paper with a device carrying the material
    • D21H23/64—Addition to the formed paper by contacting paper with a device carrying the material the material being non-fluent at the moment of transfer, e.g. in form of preformed, at least partially hardened coating
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21H—PULP COMPOSITIONS; PREPARATION THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASSES D21C OR D21D; IMPREGNATING OR COATING OF PAPER; TREATMENT OF FINISHED PAPER NOT COVERED BY CLASS B31 OR SUBCLASS D21G; PAPER NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D21H25/00—After-treatment of paper not provided for in groups D21H17/00 - D21H23/00
    • D21H25/08—Rearranging applied substances, e.g. metering, smoothing; Removing excess material
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D1/00—Processes for applying liquids or other fluent materials
    • B05D1/007—Processes for applying liquids or other fluent materials using an electrostatic field
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D1/00—Processes for applying liquids or other fluent materials
    • B05D1/40—Distributing applied liquids or other fluent materials by members moving relatively to surface
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D2201/00—Polymeric substrate or laminate
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D2252/00—Sheets
    • B05D2252/02—Sheets of indefinite length
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D2252/00—Sheets
    • B05D2252/10—Applying the material on both sides
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D2401/00—Form of the coating product, e.g. solution, water dispersion, powders or the like
    • B05D2401/30—Form of the coating product, e.g. solution, water dispersion, powders or the like the coating being applied in other forms than involving eliminable solvent, diluent or dispersant
    • B05D2401/32—Form of the coating product, e.g. solution, water dispersion, powders or the like the coating being applied in other forms than involving eliminable solvent, diluent or dispersant applied as powders
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D3/00—Pretreatment of surfaces to which liquids or other fluent materials are to be applied; After-treatment of applied coatings, e.g. intermediate treating of an applied coating preparatory to subsequent applications of liquids or other fluent materials
    • B05D3/02—Pretreatment of surfaces to which liquids or other fluent materials are to be applied; After-treatment of applied coatings, e.g. intermediate treating of an applied coating preparatory to subsequent applications of liquids or other fluent materials by baking
    • B05D3/0254—After-treatment
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D3/00—Pretreatment of surfaces to which liquids or other fluent materials are to be applied; After-treatment of applied coatings, e.g. intermediate treating of an applied coating preparatory to subsequent applications of liquids or other fluent materials
    • B05D3/12—Pretreatment of surfaces to which liquids or other fluent materials are to be applied; After-treatment of applied coatings, e.g. intermediate treating of an applied coating preparatory to subsequent applications of liquids or other fluent materials by mechanical means
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10T—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER US CLASSIFICATION
    • Y10T428/00—Stock material or miscellaneous articles
    • Y10T428/31504—Composite [nonstructural laminate]
    • Y10T428/31678—Of metal

Landscapes

  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Laminated Bodies (AREA)
  • Moulding By Coating Moulds (AREA)
  • Application Of Or Painting With Fluid Materials (AREA)
  • Internal Circuitry In Semiconductor Integrated Circuit Devices (AREA)
  • Magnetic Heads (AREA)
  • Manufacturing Optical Record Carriers (AREA)
  • Shaping Of Tube Ends By Bending Or Straightening (AREA)

Description

Menetelmä kalvon muodostamiseksi
Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään kalvon muodostamiseksi jatkuvana kulkevan paperirainan tasomaiselle pinnalle, jolloin pa-5 perirainalle levitetään rakeinen kerros sähköstaattisia voimia käyttäen, ja rakeinen kerros viimeistellään kalvon muodostamiseksi, jolloin rainan vastakkaisilla puolilla on elektrodeja, jotka ovat jännitteeltään erilaisia, jolloin partikkelit, joista rakeinen kerros muodostuu, varataan ja levitetään rainalle käyttämällä elektrodien aikaansaamaa sähkökenttää.
10 Keksintö kohdistuu myös laitteistoon kalvon muodostamiseksi jatkuvana kulkevan paperirainan tasomaiselle pinnalle, jossa on välineet jauhemaisen kalvonmuodostusmateriaalin varaamiseksi ja levittämiseksi pinnalle sekä välineet rakeisen kerroksen viimeistelemiseksi.
15 Tunnettuja menetelmiä kalvon muodostamiseksi ovat jatkuvan kalvo-rainan muodostamiseen käytetyt menetelmät, kuten ekstruusioproses-si, tai prosessit joita käytetään kalvon muodostamiseen arkkimaiselle alustalle, kuten suspensiopäällystys, liuotinpohjainen päällystys ja ekstruusiopäällystys (ja laminointi). Suspensiopäällystystä voidaan 20 käyttää sulkupinnoitteiden sekä märkä- ja kuivalaminoinnin välikerrosten valmistamisessa. Kaavintapäällystyksessä päällystemäärää (tai levitettävää määrää) säädellään kaavinnan avulla ja tela-applikoinnin avulla päällystemäärää voidaan säätää ennen levitystä (esim. syväpai-noapplikaattori). Raina vaatii tämän jälkeen kuivatuksen.
25 Märkälaminointia, jossa käytetään yleensä kuiva-ainepitoisuudeltaan g 40-50 % vesipohjaisia suspensioita, voidaan hyödyntää laminaattien, ™ kuten alumiinikalvon/sideaineen/paperin tai muovikalvon/side- 9 aineen/paperin valmistuksessa. Tyypillisiä sideaineita ovat kaseiini, c3 30 natriumsilikaatti, tärkkelys ja lateksi (PVAc+EVAc, SB, PE tai g akrylaatit).
CL
00 § Kuivalaminoinnissa vesipohjainen sideainesuspensio esikuivatetaan
O
g rainalla, minkä jälkeen se kuumalaminoidaan. Tyypillisesti käytössä ° 35 olevat polymeerit ovat kovetettavia polyuretaaneja, polyvinylideeniklo- rideja (PVDC), modifioitua styreenibutadieenia ja akryylikopolymeerejä.
2
Polymeeridispersiokalvojen tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluvat sulku-ominaisuudet, kalvon ei tule esimerkiksi päästää läpi vettä tai höyryä, hajua, makua, rasvaa, öljyä, kaasuja, kuten happea, valoa tai säteilyä kuten UV-säteilyä. Muita vaadittavia ominaisuuksia voivat olla mm. 5 painettavuus, hankaus-, läpäisy- ja kemikaalien kestävyys ja kuuma-saumattavuus. Polymeeridispersiokalvoja käytetään erilaisissa pakkauksissa (elintarvikkeille/ei elintarvikkeille) ja kääreissä (paperikääreet, -kassit ja sulfaattiselluloosasta valmistetut säkit).
10 Liuotinpohjaista päällystystä voidaan myös käyttää märkä- ja kuivala-minoitujen rainojen päällystyksessä. Prosessi vaatii liuottimien haihduttamisen, sekä haihtuvien liuottimien talteenoton ja kierrättämisen.
Liuotin toimii polymeerissä plastisoijana kuivauksen aikana, mikä 15 muuttaa polymeerin kiderakennetta, heikentäen usein sen sulku-ominaisuuksia. Lisäksi on olemassa riski, että tuotteeseen jää liuotin-jäämiä. Liuotinpohjaista päällystystä käytetään erityisesti PVDC-poh-jaisten kopolymeerien yhteydessä ja rajoitetusti muovikalvojen, kuten polyeteenitereftalaatin (PET) päällystyksessä.
20
Ekstruusioprosessiin sisältyy sulattaminen ja ohuen polymeerikalvon levitys alustalle tai rainojen väliin. Monikerroksinen levitys ja kaksipuolinen päällystys on mahdollista. Kerralla tuotettava kerrospaksuus on n.
5-100 μιτΊ.
25
Yleisimmin päällysteinä käytetään LD-polyeteeniä, happomuunneltuja g kopolymeerejä tai polyetyleeniseoksia, jotka sisältävät kertamuovia tai g ionomeerejä. lonomeerejä käytetään erityisesti metallipinnoilla.
CM
O
cm 30 Ekstruusiopäällystettyjen tuotteiden tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluvat g kiinnittyminen alustoihin, haju ja maku, huokoseton rakenne, käpristy- mättömyys, sulkuominaisuudet, kuumasaumattavuus sekä kitkakerroin.
g Ekstruusiopäällystettyjä kalvoja käytetään nestepakkauksissa, muissa o g lujissa pakkauksissa (taivekartonkikoteloissa, kuppikartongeissa, ° 35 uuninkestävissä kartongeissa), teollisissa sovelluksissa (paperirullien ja sahatavaran kääreissä, rullien päätykiekoissa, papeririisin pakkauksissa, paperisäkeissä, rakennusmateriaaleissa), joustavissa pakkauk 3 sissa (elintarvikkeet sekä eläinten ruuat), valokuvauspapereissa (valo-ladonta, grafiikka ja yksivärivalokuvaus).
Tunnetussa tekniikassa on useita epäkohtia. Tunnetun tekniikan epä-5 kohdat tulevat esiin nyt esillä olevan keksinnön etuja kuvattaessa.
Nyt esillä oleva keksintö korvaa tunnetut kalvonmuodostustekniikat. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että tasaisen sähkökentän aikaansaamiseksi elektrostaattiset voimat muodos-10 tetaan esivarauseletrodeilla, jotka toimivat koronavarauselektrodeina, jolloin ensimmäinen elektrodi, joka käsittää syöttösuuttimen, on samassa rivissä kuin esivarauselektrodit, jolloin ensimmäisellä elektrodilla ja esivarauselektrodilla on sama jännite ja jolloin toinen elektrodi on käsiteltävän paperirainan taustapuolella. Nyt esillä olevan keksinnön 15 mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, että välineet jauhemaisen kalvonmuodostusmateriaalin varaamiseksi ja levittämiseksi paperi-rahalle rakeisena kerroksena käsittävät esivarauselektrodeja, jotka toimivat koronavarauselektroneina, jolloin ensimmäinen elektrodi, joka käsittää syöttösuuttimen, on samassa rivissä kuin esivarauselektrodit, 20 jolloin ensimmäisellä elektrodilla ja esivarauselektrodeilla on sama po-laarisuus ja jolloin toinen elektrodi on käsiteltävän paperirainan tausta-puolella.
Tässä yhteydessä rakeisella kerroksella tarkoitetaan jauhemaisen kal-25 vonmuodostusmateriaalin jauhemaisista partikkeleista muodostuvaa kerrosta. Termillä jälkikäsittely viitataan siihen prosessin vaiheeseen, g jossa rakeinen kerros muutetaan kalvoksi. Toisin sanoen mainitussa ^ prosessin vaiheessa huokoinen rakeinen kerros muuttuu huokosetto- o maksi kalvoksi.
c3 30 g Nyt esillä olevan keksinnön yleiset edut ovat seuraavat:
CL
00 § - koska jauhe levitetään kuivana, kuivausta ei tarvita, o g - polymeeriominaisuudet eivät kärsi voimakkaasta lämpökäsitte- ° 35 lystä, koska pitkiä esisulatusvaiheita ei tarvita ja prosessi on no pea, kalvon tiheyttä ja koostumusta voidaan muunnella, 4 läpäisemätön rakenne ja kalvon hyvä peittävyys saavutetaan myös pienillä materiaalimäärillä, jätteen vähäinen määrä, käsittelylinjan, alustojen ja kalvomateriaalien joustavuus, 5 - modifioitujen pintaominaisuuksien helppo saavutettavuus, samaa järjestelmää voidaan käyttää erilaisille materiaaleille siten, että laadun vaihtoaika on lyhyt, ei odotus- tai kovetusaikaa ennen valmistetun materiaalin käyttöä kuten liuottimettomassa laminointiprosessissa, 10 - polymeerikiteytymisen nopeutta ja astetta voidaan muunnella, ja kuivapintakäsittelyprosessin tuotantoteho on jopa 1200 m/min (tunnetun tekniikan mukaisten menetelmien maksiminopeus: erillisessä ekstruusioprosessissa 600 - 800 m/min, kaavintapäällys-tyksessä 800 m/min) 15
Kuivapintakäsittely on edullinen tavanomaiseen ekstruusioprosessiin verrattuna sekä teknisten ratkaisujen että materiaalikäsittelyn kannalta. Sama jauheenlevitysyksikkö soveltuu käytettäväksi erilaisten, eri lähteistä saatavien jauheiden levitykseen sekä erilaisten tuotteiden val-20 mistukseen. Syöttöjärjestelmiin ja levitysgeometrioihin on mahdollisesti tehtävä joitakin muutoksia, mutta ekstruusioprosessin vaatimia materiaalikohtaisia suulakkeita tai ruuveja ei tarvita. Ilman avulla tapahtuvan jauhesyötön avulla mukaan on mahdollista lisätä kovia ja karkeita partikkeleita, jotka voisivat ekstruusioprosessissa aiheuttaa syöttöruuvi-25 osion kulumista, ja joita käytetään vain rajoitettuja määriä. Tällöin tarvitaan myös erityisesti optimoituja tuotantomuuttujia (esim. linja-g nopeus). Huoltotyön tarve on pieni, koska jauhemaiset materiaalit voi- ™ daan vaihtaa suhteellisen nopeasti ilman merkittäviä säätötoimenpiteitä 9 muutostöiden yhteydessä. Ekstruusiossa syöttöruuvi on puhdistettava c3 30 eli tyhjennettävä matalaviskoosisen polymeerin avulla jäähdytyksen tai g materiaalin vaihdon yhteydessä.
CL
00 § Ekstruusioon verrattuna etuihin kuuluu sulakäsittelyn lyhyt kesto. Moni- o g mutkaisia virtauskanavia ei myöskään tarvita. Pidemmän sulatusjakson ° 35 johdosta materiaali voi ekstruusiossa kärsiä lämpötilaeroista, jotka ai heuttavat muutoksia sulamateriaalin juoksevuuteen sekä mahdollisesti materiaalin jäykistymistä tai polymeerien hajoamista, mikä puolestaan 5 aiheuttaa ongelmia pumpattavuudessa. Lämpötilaerot voivat myös huonontaa kerrosten välistä tartuntaa koekstruusiossa. Nopeassa termomekaanisessa käsittelyssä muokkautuvaa polymeeriä ei vedetä tai venytetä yhtä voimakkaasti kuin ekstruusiossa (nipissä matalampi leik-5 kausnopeus), joten jälkeenpäin esiintyvät jännityksen laukeamiseen liittyvät ongelmat vähenevät. Sintratuissa tuotteissa matala jäännös-jännitys rajoittaa käsittelyn jälkeistä kutistumista. Näin saatu polymeeri-kalvo, jota vedetään ekstruuderin suulakkeessa on erittäin riippuvainen materiaalista, ja siinä voi näin ollen esiintyä epäsäännöllisyyksiä, kuten 10 epätasainen paksuusprofiili (neck-in), sulamurtumia (sula materiaali tarttuu suulakkeeseen) ja ongelmia tarttuvuudessa (hapettumisen säätö ilma-aukossa). Koekstruusiossa kerrosten eri viskositeetit voivat aiheuttaa ongelmia kuten sekoittumista, epätasaisuutta ja paksuuden vaihtelua.
15
Etuna liuotinpohjaisiin päällysteisiin verrattuna on se, että tuotteeseen ei jää liuotinjäämiä erityisesti silloin kun materiaalit on valittu niin, että lämmittämisen aikana vapautuvia haihtuvia pehmentimiä ei käytetä tai niiden määrä on vähäinen. Prosessin suuri teho johtuu prosessin 20 käynnistyksen ja muunnostöiden yhteydessä syntyvien jätteiden määrän vähyydestä sekä reunaleikkauksen vähyydestä. Materiaalien talteenotto ja kierrätys on mahdollista, sillä ylimääräinen jauhe voidaan poistaa ennen kiinnittämistä. Ilmasulkeumien riski laminaatissa on myös alhainen kiinnitysnippien jälkeen.
25
Koska prosessi koostuu levitys-, kiinnitys- ja pintamuokkausvaiheista ^ ilman niiden välissä tapahtuvaa kuivatusta tai esisulatusta, jalostus- ™ yksikkö on hyvin kompakti. Lisäksi monikerroksisten rakenteiden val- 9 mistus yksinkertaistuu, koska mitään erityisiä laitteistoja (koekstruu- c3 30 siosuulakkeita) tai ylimääräisiä ekstruudereita tai levitysyksikköjä ei tar- i vita. Päinvastoin kuin kuivapintakäsittelyssä, kuivatusteho ja talteen-
CL
ottojärjestelmät ovat energiaintensiivisiä ja vaativat suuren luokan in-§ vestointeja tunnetun tekniikan mukaisissa prosesseissa.
o
(M
o ° 35 Kuivapintakäsittelyprosessi on ympäristöystävällinen. Pääasiallisena ympäristöetuina on se, että veden tai liuotteiden käyttö on eliminoitu pintakäsittelyprosessissa, sekä se, että sulakäsittely on hienovarai- 6 sempi. Myös energiankulutusta voidaan pienentää koska haihdutus-vaihe poistuu eikä jälkikuivatusosiota tarvita.
Erilaisten alustojen kuivapintakäsittelyprosessi käsittää kuivajauheen 5 levityksen, jota seuraa termomekaaninen kiinnitys ainakin yhdessä lämmitettävässä telanipissä. Päällystetyt ja laminoidut tuotteet voivat koostua paperi- tai kartonkikerroksista, muovikalvoista, metallikalvoista tai metalloiduista kalvoista, jotka käsitellään joko toiselta tai molemmilta puolilta kuivapintakäsittelyprosessissa. Jauhemaisen kalvonmuodos-10 tusmateriaalin levityksen yhteydessä käytetään sähkökenttää partikkelien kuljettamiseksi alustapinnalle rakeisen kerroksen muodostamiseksi ja elektrostaattisen kiinnittymisen mahdollistamiseksi ennen lämpökäsittelyä. Sekä loppukiinnitys ja pinnan tasoittami-nen/kuviointi tai laminointi kahden alustan sisällä suoritetaan saman-15 aikaisesti termomekaanisen käsittelyn avulla lämmitetyssä telanipissä sulattamalla jauhemaisesta kalvonmuodostusmateriaalista muodostettu rakeinen kerros.
Jatkuva yhtenäisempään pintakäsittelyyn tähtäävä kehitys johtaa 20 alustan molempien puolien samanaikaiseen käsittelyyn ja täydelliseen on-line tapahtuvaan pintakäsittelyyn. Kuivapintakäsittelyprosessi tarjoaa lisämahdollisuuksia jalostusprosessin tehostamiseksi siten, että tavanomaisissa prosesseissa käytetyt kostutus-kuivaus -jaksot, liuottimien haihduttaminen tai sulakäsittely jäävät pois. Levitys- ja tasoitus-25 tai laminointivaiheet on yhdistetty yhteen prosessiin. Tällainen muutos mahdollistaa sekä investointi- että tuotantokulujen supistamisen (esim. g yleinen tehokkuus, raaka-aineet ja energia). Se vaatii myös muutoksia ™ päällystys- ja sideaineiden raaka-aineiden valmistukseen ja käsittelyyn.
(M
O
c3 30 Kuivapintakäsittely myös lisää mahdollisuuksia uusien jalostustuote- ϊ ominaisuuksien kokeilemiseksi. Tämä saadaan aikaan suspensio- päällystyssovelluksiin liittyvän pohjapaperin pinnan uudelleenkostutuk-§ sen eliminoinnilla ja lyhennetyillä sulakäsittelyajoilla verrattuna ekst- o g ruusiosovelluksiin liittyviin sulakäsittelyaikoihin. Päällystysjauhe myös ° 35 pysyy alustapinnalla ja esimerkiksi pienemmissä päällystemäärissä (2 - 8 g/m2) peittää pinnan lähes täydellisesti ilman että tunkeutuminen tai imeytyminen rakenteeseen on mahdollista. Kalvokerroksen ja alustan 7 välillä voidaan havaita selvä rajapinta kuivamuodostetun tuotteen poikkileikkauksessa.
Käytettävä polymeeri voidaan myös käsitellä huokoisen epäyhtenäisen 5 kerroksen muodostamiseksi, jota suositaan esimerkiksi joissakin pai-natussovelluksissa. Materiaaleina voidaan käyttää esim. epäorgaanisia tai muovipigmenttejä tai korkean imukyvyn omaavia polymeerejä. On mahdollista valmistaa mattapintaisia, kiiltäviä, läpinäkyviä, värillisiä ja pigmentoituja polymeeripohjaisia pintoja ja yhdistäviä kerroksia. Epä-10 orgaanisia pigmenttejä voidaan käyttää seosaineina tai lisäarvoa antamaan esimerkiksi silloin kun huokoisempaa pintaa pidetään edullisempana.
Valmistettaessa jauhemaista kalvonmuodostusmateriaalia kuivapinta-15 käsittelyprosessia varten voidaan materiaalit valmistaa suoraan poly-merisointiprosessin tai saostamalla suspensiosta ja mahdollisesti hienontamalla esim. jauhamalla. Monikomponenttisia jauheita valmistettaessa komponentit yhdistetään tai valmistetaan erikseen joko dispersioina nestefaasissa (esim. vesi jne.) ennen haihduttamis- tai kuivatus-20 prosessia, dispersioina kaasufaasissa (esim. ilma jne.), tai sulasekoi-tustilassa ennen rakeistusta ja jauhamista, kuten taulukossa 1 on esitetty. Näin ollen käytettävissä on useita menetelmiä päällystyskompo-nenttien valmistamiseksi, jauhamiseksi ja yhdistämiseksi.
25 Jauhemuodossa levitettävissä oleviin polymeerimateriaaleihin kuuluvat kestomuovit kuten polyamidit (PA: Nylon-11 ja Nylon-12, sopivimmin g pitkälle kiteytyneet laadut), polyolefiinit kuten polyeteeni (PE-LD, PE- ^ LLD, PE-HD, PE-MD), polypropyleeni (PP), ja niiden kopolymeerit, 9 polyesterit kuten polyeteenitereftalaatti (PET) ja polybuteenitereftalaatti c3 30 (PBT), ja lisäksi voidaan käyttää polyvinyylideenikloridia PVDC, pölyin tetrafluorieteeniä (PTFE), polyasetaalia (POM), eteeni/vinyylialkoholia (EVOH), polyvinyylialkoholia (PVOH), eteeni/vinyyliasetaattia (EVA), § polyvinyylibutyraalia (PVB), happokopolymeereja, tärkkelystä, iono- g meereja, joitakin biohajoavia polymeerejä ja amorfisia polymeerejä oj 35 kuten polystyreeni (PS), akryylinitriili/butadieeni/styreeni (ABS), poly- vinyyliasetaatti (PVAc), polykarbonaatti (PC), polymetyylimetakrylaatti (PMMA) ja polyvinyylikloridi (PVC). Käytettävissä oleviin lämpökovettu- 8 viin polymeereihin kuuluvat mm. epoksit ja niiden seokset, formaldehydit ja jotkut polyesterit. Tahmeiden (matala Tg) muovien jauhaminen voi vaatia kryogeenisia olosuhteita.
5 Epäorgaanisiin pigmentteihin kuuluvat jauhettu kalsiumkarbonaatti, sa-ostettu kalsiumkarbonaatti, kaoliini, kalsinoitu savi, talkki, titaniumdiok-sidi, kipsi, alumiinitrihydraatti ja piidoiksidipigmentit. Epäorgaanisen materiaalin määrä jauhemaisessa kalvonmuodostusmateriaalissa on korkeintaan 40 p-%, sopivasti korkeintaan 20 p-%, ja sopivimmin kor-10 keintaan 12 p-%. On mahdollista että jauhemainen kalvonmuodostus-materiaali ei sisällä epäorgaanista materiaalia, ja joissakin keksinnön mukaisen menetelmän mukaan valmistetuissa kalvoissa on edullista, että rakeinen kerros ei sisällä epäorgaanista materiaalia. Mainitut mahdollisuudet jauhemaisen kalvonmuodostusmateriaalin valmistami-15 seksi on esitetty yhteenvetona taulukossa 1.
δ
CM
CM
O
CO
CM
X
cc
CL
00 05 05
O
CM
O
O
CM
9
Taulukko 1. Jauhemaisen kalvonmuodostusmateriaalin komponenttien valmistus- ja sekoitusmahdollisuudet
Polymeerisaatio- Dispersio- prosessi__aine__Fyysinen tila_
Erillisten epäorgaanisten pigmentti- ja poly-meeripartikkelien mekaaninen seos
Korkeapaineinen
Kaasu Toisiinsa sekoitettujen epäorgaanisten pig- polymerisaatio menttipartikkelien ja polymeeripartikkelien ___seos, joka on jauhettu jauheeksi_
Erilliset epäorgaaninen pigmentti ia poly-
Polymerisaatio meeri(t) ylikriittisissä olo- Kaasu
Epäorgaanisen pigmentin ja polymee- suhteissa ___rin/polymeerien yhdistelmä_
Erilliset epäorgaanisen pigmentin ja poly-
Suspensiopolvme- meerin partikkelit
Neste risaatio Epäorgaanisen pigmentin ja polymee- __ rin/polymeerien partikkelien yhdistelmä 5
Yhtenäisen kalvokerroksen muodostaminen vaatii jauheen sulattamista, levittämistä ja kiinnittämistä alustapinnalle. Näihin vaikuttavat mm. lämpö- ja paineolosuhteet, alkuperäinen partikkelikoko, sulan 10 materiaalin reologiset ominaisuudet, alustan karheus ja kemialliset koostumukset (esim. pintaenergiat, sidoskohdat, monikomponenttiset ^ materiaalit). Kun materiaalit vaativat jonkinasteista hienontamista, val- o ^ mistusprosessin parametrejä on optimoitava hienojakoisen ja tasalaa- 9 tuisen jauhemaisen kalvonmuodostusmateriaalin muodostamiseksi il- oj 15 man että kuivattuun tai jauhettuun jauheeseen muodostuu suuria ainein kokoumia. Nämä ainekokoumat voivat suuren kokonsa vuoksi muo- dostaa epätasaisen ja liian huokoisen kalvokerroksen, joka vaikuttaa g läpäisyominaisuuksiin. Polymeerin lämpömuovautuvuus termomekaa- g nisen käsittelyn aikana määrittelee kerrosominaisuudet kuten tiheyden, ™ 20 avoimuuden, sileyden, vahvuuden ja optiset ominaisuudet.
10
Partikkeliominaisuudet vaikuttavat suoraan olosuhteisiin jauheen levityksen alkuvaiheessa, johon liittyy leijukerros jauheen kuljetuksen aikana, sekä elektrostaattinen pinnoitus muodostaen partikkelien alku-tartunnan. Millimetriluokan rakeisia polymeeripartikkeleita jauhettaessa 5 on saatu aikaan 50 -250 μηι:η kokoluokkaa olevia partikkeleita. Myös materiaaliseosten kuivatusolosuhteiden on suspensioissa havaittu suuresti vaikuttavan päällystysjauheen partikkelikoon jakaumaan. On muodostunut ainekokoumia, jotka ovat sumutuskuivauksen jälkeen kooltaan 5 - 500 μπι ja jäädytyskuivauksen jälkeen 1 - 100 μιη. Keski-10 määräistä ainekokoumien ja partikkelien kokoa voidaan lisäksi pienentää tietynlaisella jälkihienontamisella. Sopiva partikkelikoko ei ylitä 100 μιτι:ΐ3, mutta vain muutaman nm:n kokoisia partikkeleita voidaan käyttää. Voidaan sanoa, että n. 10 μηι:η partikkelikoko olisi sopivin varausominaisuuksien kannalta, mutta tämä riippuu jauhemaisesta kal-15 vonmuodostusmateriaalista. Jauhemaisen kalvonmuodostusmateriaa-lin ainesosilla voi olla erilaiset sähköiset ominaisuudet, kuten partikkelien pinnan varautumis- ja purkautumisnopeus.
Merkittävä käytettävien polymeerimäärien vähentäminen on mahdolli-20 nen edelleen optimoiduilla kiinnitysolosuhteilla (kuten viipymäaika, pinnan lämpötila ja viivakuormitus). Kuivapintakäsittelyprosessin avulla valmistetuissa sulkupinnoitteissa ja sideainekerroksissa voi olla hyötyä alhaisimmista mahdollisista kalvojen painoista. Käyttökelpoinen kalvon paino yhdellä applikoinnilla on 3 - 60 g/m2, joka vastaa muovilla n. 3 -25 100 μηπ:η kerrospaksuutta. Jauheen hieno rakenne mahdollistaa ohuiden kalvokerrosten levittämisen sekä muodostetun kerroksen ho-^ mogenoitumisen suhteellisen alhaisella energiamäärällä termomekaa- ^ nisessa käsittelyssä ekstruuderin seostusyksikköön verrattuna.
dj o c3 30 Edullista on se, että kaikki valmistusprosessin vaiheet suoritetaan kui- vissa olosuhteissa. Esimerkiksi jauhekomponentit tulisi valmistaa kui-
CL
viksi tai valmistus on tehtävä jossakin muussa kantoaineessa kuin ve-§ dessä (esim. ilma, jokin muu kaasu tai haihtuva neste). Tämä on teh-
O
g tävä aiheutuvien kustannusten ja mahdollisten jauheessa esiintyvien ° 35 vikojen kuten vahvan paakkuuntumisen ja suuren partikkelikoon vält tämiseksi.
11
Edullisin tapa olisi kuivien jauheainesosien valmistaminen ilman kuivattamisen tarvetta, jolloin partikkelimorfologiaa säädetään valmistusprosessissa. Hienojakoiset polymeeripartikkelit voidaan myös muodostaa synteesin avulla kaasufaasissa, esimerkiksi ylikriittisessä hiilidi-5 oksidissa (sc-C02). Liuoksen erottaminen tuotteesta yksinkertaistuu, koska C02 palaa kaasumaiseen tilaan paineen poiston yhteydessä, jolloin energiaintensiiviset kuivatusvaiheet jäävät pois. Sopivien mono-meerien joukko on suhteellisen suuri, ja siihen kuuluvat styreenin, butadieenin, vinyylien, akrylaattien ja olefiinisten monomeerien yhdis-10 telmät (tyypillisesti emulsio-, suspensio- tai massapolymeroidut laadut). Lopputuote on kuiva jauhe, jonka partikkelikoko asettuu 0,2 ja 10 μηι:η välille ja joka voidaan helposti ottaa talteen C02:n poiston avulla.
Erilaisten jalostuspintojen kuivapintakäsittelyprosesseissa rakeisen ker-15 roksen muodostamisessa käytettävä jauhemainen kalvonmuodostus-materiaali ruiskutetaan vahvan sähkökenttäalueen ja korkean vapaa-ionikonsentraation läpi alustan pinnalle. Jauhemainen kalvonmuo-dostusmateriaali sijoitetaan syöttökammioon ja siirretään jauheen levi-tysyksikköön paineilman avulla. Paineilmaa käytetään moniin tarkoituk-20 siin kuten jauheen juoksevaksi tekemiseen, kuljetukseen ja ilmastukseen. Koska levityslaitteisto on rakenteeltaan monimutkainen ja va-rausyksikön sekä jauhemaisen kalvonmuodostusmateriaalin ominaisuudet vaihtelevat, myös jatkuvan puhtaan ja kuivan ilman syötön merkitys kasvaa. Ilman laatu (esim. lämpötila ja kosteusvaihtelut) sekä 25 jauheen putkitus voi saada aikaan epäpuhtauksia paineilmaan, jotka voivat aiheuttaa sekä prosessinaikaisia ongelmia että laatuongelmia, g Paineilman epäpuhtaudet voivat myös koostua höyrystä, nesteistä tai ™ kiinteistä aineista.
(M
O
c3 30 Jauhemainen kalvonmuodostusmateriaali varataan jauheen levitysyk- ϊ sikössä. Elektrostaattisen jauheen levityksen tärkein vaatimus on se,
CL
että aerosolipartikkelien varaamista varten muodostetaan suuria mää-§ riä kaasuioneita. Tämä saadaan aikaan kaasupurkauksen tai korona- o g käsittelyn avulla. Koronan muodostamiseen sisältyy elektronien kiih- ° 35 dyttäminen korkeaan nopeuteen sähkökentän avulla. Näissä elektro neissa on riittävästi energiaa elektronin vapauttamiseksi ulommaisesta elektronikuoresta silloin kun ne osuvat neutraaleihin kaasumolekyyle- 12 hin, jolloin muodostuu positiivinen ioni ja elektroni. Tämä lumivyöry-reaktio syntyy purkaus- tai koronaelektrodin ympärille.
Sähkökenttä syntyy kun elektrodipariin kohdistetaan jännite. Elektro-5 dien välisessä tilassa vallitsevalla sähkökentällä on kolme päätarkoitusta: (1) vahva sähkökenttä pienen kaarevuussäteen omaavan elektrodin lähellä johtaa varausionien muodostumiseen sähköisessä koronassa, (2) kenttä saa aikaan voiman, joka saa ionit törmäämään ja siirtämään varauksensa jauhemaisessa kalvonmuodostusmateriaalissa 10 oleviin partikkeleihin, ja (3) kenttä saa aikaan tarvittavan voiman jauhemaisen kalvonmuodostusmateriaalin varauksellisten partikkelien kiinnittämiseksi paperiin. Jos pienisäteinen elektrodi on negatiivisesti varautunut (esim. negatiivinen korona), korona-alueen elektronit liikkuvat kohti maadoitettua (esim. positiivista) elektrodia, ja positiiviset ionit liik-15 kuvat kohti negatiivista elektrodia. Vastanapaisuuden (positiivinen korona) saavuttamiseksi positiiviset ionit liikkuvat kohti maadoitettua elektrodia, ja elektronit liikkuvat kohti pienisäteistä elektrodia.
Jauhemaisen kalvonmuodostusaineen yksipuolisen levittämisen sijaan 20 myös kaksipuolinen levitys on mahdollista. Kaksipuolinen levitys käsittää samaan aikaan käytettävän negatiivisen ja positiivisen koronan. Kun elektrodi on negatiivinen, (negatiivinen korona-alue), negatiivisen korona-alueen elektronit liikkuvat kohti positiivista elektrodia (positiivinen korona) ja positiiviset ionit kohti negatiivista elektrodia. Alustan 25 vastakkaisella puolella (positiivinen korona-alue) positiiviset ionit liikkuvat kohti negatiivista elektrodia, ja elektronit kohti positiivista elektrodia.
δ ™ Jos jauhemaista kalvonmuodostusmateriaalia on liikaa, voidaan elekt- 9 rostaattista päällystystä hyödyntää sen poistamiseksi. Varaukseton ja c3 30 varauksellinen ylijäämäjauhe, joka ajelehtii levitysyksikössä, voidaan g varata toisioelektrodeilla. Tällöin jauheen kerääminen voidaan suorittaa esimerkiksi elektrostaattisen saostuksen tai ilmanimun avulla.
00 σ> σ> o g Jauhemainen kalvonmuodostusaine voidaan esivarata hankaussähköön 35 tai koronavarauksen avulla, tai se voidaan varata paikan päällä. Esi- varaus vahvistaa sähköisen kentän vaikutusta jauheeseen.
13
Jauhemainen kalvonmuodostusaine syötetään levitysyksikköön paineilman avulla, tai jonkin muun kuljetinaineen avulla, joka edistää partikkelien varautumista. Kuljetusaine voidaan lisätä syöttöilmaan esimerkiksi happea lisäämällä tai korvaamalla syöttöilma kokonaan toi-5 sella kaasulla. Myös syöttöilman kosteuspitoisuutta ja lämpötilaa voidaan vaihdella korona-alueen varausvaikutuksen parantamiseksi. Tämä voi edelleen parantaa jauheen siirtoa sähkökentässä alustapin-nalle. Syöttöilman korkeampi lämpötila nostaa ionisaatiokerrointa. Syöttöilman lämpötilan ei tulisi vaikuttaa jauhemaisen kalvonmuodos-10 tusmateriaalin ominaisuuksiin, sen ei tulisi ylittää polymeerin lasittumista! sulamislämpötilaa (Tair < polymeerin Tg, Tm) eikä saada aikaan jauheen paakkuuntumista. Syöttöaineen kosteuspitoisuus on pidettävä alle 50%:n suhteellisessa kosteudessa (RH) purkauksien estämiseksi ja aineessa vallitsevan paineen nostamiseksi yli 0,1 barin. Tämä vä-15 hentää vahingollisten vuotojen määrää. Jauhevirtaus voi olla samansuuntainen rainan kanssa tai suunnattu kohtisuoraan sitä kohti. Samansuuntaista jauhevirtausta voidaan myös hyödyntää ilmarajakerrok-sen ylittämiseksi. Koska jauhe kiihdytetään samaan nopeuteen rainan kanssa, elektrostaattisia voimia voidaan käyttää vetämään rainaa ja 20 partikkeleita yhteen. Jauheen levittäminen voidaan myös suorittaa eristävää hihnaa ja sähkökenttää käyttäen. Monikerroksisessa päällystyksessä jauhekomponentit levitetään yksitellen tai jauheseoksina. Maadoituselektrodin geometria voi näin ollen muodostua kiinteästä levymäisestä elektrodista tai pyöreästä pyörivästä elektrodista (joka toi-25 mii esim. hihnana tai telana).
g Jännitettä ja virtaa vaihdellaan vaaditun varaus- ja maadoituselektro- ^ dien välisen matkan, elektrodien materiaaliominaisuuksien (esim. di- o elektrisyysvakiot), jauheen koostumuksen (resistiivisyys, jauheen di- c3 30 elektrisyysvakiot, jne.), jauhemäärän, syöttöilman kosteuspitoisuuden £ ja paineen mukaan. Jännite vaihtelee 5 kV:sta 1000 kV:iin ja virta 30 μΑ^ 1000 A:iin. Jauheominaisuudet ja levityskonsepti (yksipuolinen § tai kaksipuolinen) ohjaa varauselektrodien rakennetta. Varauselektrodit g ovat kuitenkin joko positiivisia tai negatiivisia.
° 35
Toinen mahdollinen tapa, jolla jauhemaisen kalvonmuodostusmate-riaalin partikkeleita voidaan varata, on käyttää hankaussähköön pe- 14 rustuvia varauksia tuottavaa järjestelmää. Partikkelit varataan kontaktissa toisen materiaalin kanssa, ja varauksen voimakkuutta säädetään esim. toisiaan koskettavien materiaalien avulla, tai sen ajan avulla, jonka materiaalit ovat kontaktissa toistensa kanssa. Hankaussähköinen 5 varaus riippuu suurelta osin kosketuksissa olevien materiaalien ominaisuuksista, ja sitä voidaan arvioida esimerkiksi suuntaa-antavia tri-bosähköisiä sarjoja hyödyntämällä. Jauhemaisen kalvonmuodostus-materiaalin pintaominaisuuksia voidaan kuitenkin muuttaa eri tavoin, esimerkiksi muodostamalla kalvonmuodostusmateriaalien päälle ohut 10 pintakerros. Tätä voidaan tehokkaasti käyttää materiaalin hankaussäh-köistymisominaisuuksien muuttamiseen.
On myös mahdollista yhdistää molemmat koronavarauselektrodit ja hankaussähkövarauksia tuottava järjestelmä samaan laitteeseen.
15
Kun alustan pintaan on muodostettu rakeinen kerros, rakeinen kerros viimeistellään kalvon muodostamiseksi. Valmis kalvo on oleellisesti huokoseton. Jauheen sulaminen ja kiinnittyminen saadaan aikaan termomekaanisen käsittelyn optimaalisella lämpötilan (80 - 350 °C), vii-20 vakuorman (15 - 450 kN/m) ja viipymäajan (0,1 - 1000 ms; nopeus 150 - 1200 m/min; nipin pituus 3 - 1000 mm) yhdistelmällä. Lujitettua kiinnitystä voidaan käyttää eri tavoin haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Termomekaaninen käsittely voidaan suorittaa tavanomaisilla kalanterointimenetelmillä tai kalanteroinnin kaltaisilla menetelmillä. 25 Tavanomaisiin kalanterointimenetelmiin kuuluu kovanippi-, pehmeä nippi, pitkänippi- (esim. kenkäpuristin), condebelt-ja superkalanterointi. ^ Yksi keskeisimmistä asioista termomekaanisessa kiinnityksessä on ™ kontaktissa olevien telapintojen tarttumaton luonne, jolla estetään poly- 9 meeripohjaisten kerrostumien toisiinsa takertuminen, liimautuminen tai c3 30 muunlainen kasaantuminen. Käytettäessä polymeeripitoisuudeltaan g alhaisia (< 20 pph) jauheita, sopivia ovat kovat metallit tai PTFE-poh- jäiset materiaalit. Käytettäessä polymeeripitoisuudeltaan korkeita (> 20 § pph) jauheita, tulee telan pinnan tarttumattomuusominaisuuksien olla o g paremmat, ja esim. PTFE-pohjaisten päällysten käyttö on suositelta- O ol- cm 35 vaa.
15
Kalvo voidaan jäähdyttää termomekaanisen viimeistelyvaiheen jälkeen. Kuivapintakäsitellyn tuotteen jäähdytysnopeutta voidaan säädellä siten, että polymeerikiteytymisen nopeus ja aste on muunneltavissa. Tämä vaikuttaa mm. sulkuominaisuuksiin.
5
Joissakin tapauksissa lisääntynyt pinnan kosteuspitoisuus parantaa jauheen levittymistä ja kiinnittymistä pinnalle. Sisään tulevaa kosteuspitoisuutta (esim. hydrofiilista kalvomassan kosteutta) voidaan säädellä kerroksen lujuuden ja muiden tuoteominaisuuksien optimoimiseksi. 10 Esimerkiksi tärkkelys vaatii korkeamman kosteuspitoisuuden kuin hydrofobiset polymeerit vastaavien sidoslujuuksien saavuttamiseksi. Tämä selittyy tärkkelyksen liuottamistarpeella muokkautuvuuden parantamiseksi ja sidosominaisuuksien saavuttamiseksi, mutta tällöin tarvitaan ylimääräistä energiaa veden haihdutusta varten. Pintakosteutta voi-15 daan myös säätää suutinlevityksellä alustan pintaan. Tällöin vain kiin-nitysprosessissa haihtuva vesi levitetään, ja kiinnitysvaiheen kosteus-tasapaino säilyy stabiilina. Suutinlevitys voidaan suorittaa ennen jauheen levittämistä tai termomekaanista kiinnittämistä.
20 Useita levitettyjä kerroksia ja kaksipuolisia päällystyksiä voidaan tuottaa samalla linjalla. Monikerroksisessa jauheen levityksessä kerrokset pidetään erillään toisistaan sähköisten hylkivien voimien ansiosta. Edellinen kerros voidaan kiinnittää ennen seuraavan kerroksen levitystä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Levitettyjen kerrosten välisen 25 kiinnittymisen varmistamiseksi kiinnityksen aikana tulisi esiintyä jonkinasteista kerrosten välistä diffuusiota.
δ ™ Matalat käsittelylämpötilat ovat mahdollisia nipin/nippien mekaanisen o kuormituksen ansiosta Näin ollen mahdollisten käsiteltävien materiaali 30 lien joukkoon mahtuvat myös lämpotilaherkemmät laadut ja korkean g molekyylipainon omaavat polymeerit. Korkean molekyylipainon omaa- vien polymeerien mekaaniset ominaisuudet ovat parantuneet, mutta § niiden käsiteltävyydessä esiintyy usein ongelmia niiden reologisen o g luonteen johdosta. Lyhyempi sulakäsittely pienentää ylihapettumisen ° 35 riskiä, jonka on todettu olevan vahingollista esim. kuumasaumauk- sessa.
16
Tavanomaisessa ekstruusioprosessissa kerrospaksuutta säädellään syöttöruuvin nopeuden (antoteho), suulakkeen aukon, vetosuhteen ja jäähdytysnipin viivakuormituksen avulla. Kuivapintakäsittelyn profiilin-säätöä (sekä konesuunnassa että poikkisuunnassa) voidaan yksinker-5 taistaa ja mahdollisesti nopeuttaa elektrostaattisella levityksellä. Monikerroksisessa sovelluksessa kaikkien kerrosten ei tarvitse olla saman-levyisiä. On mahdollista muodostaa jauhemaisesta kalvonmuodostus-materiaalista nauhoja, jotka ovat edullisia saumattavia tuotteita jalostettaessa. Toinen mahdollisuus osittaisen kalvokerroksen hyödyntämi-10 seksi on muodostaa nauhoja materiaalista, joka reagoi erilaisiin kaasumaisiin aineisiin esimerkiksi väriään muuttamalla. Kun tällainen kerros muodostaa pakkausmateriaalin sisäkerroksen, se reagoi esimerkiksi pakkauksen sisään tunkeutuvaan happeen paketin vahingoiduttua, tai kerros voi reagoida päällä olevan painovärin kanssa ja ilmaista rikkou-15 tuneen rakenteen kun nämä kaksi materiaalia ovat kosketuksissa keskenään. Edellä mainittu kerros voi myös sijoittua pakkausmateriaalin muodostavien kerrosten väliin, mutta tällöin on edullista, jos kalvo on oleellisesti jatkuva.
20 Kuivapintakäsittelyprosessilla valmistettuja kalvoja voidaan käyttää moneen tarkoitukseen. Polymeeripohjaisilla kalvokerroksilla on useita erilaisia funktioita. Läpäisemättömät rakenteet muodostetaan ns. sulku-pinnoitteiden ja sulkutiivistekerrosten avulla. Erilaiset materiaalit toimivat sulkukerroksina nesteille, höyryille, kaasuille ja valolle (esim. vesi, 25 höyry, happi, hajut ja öljyt). Tyypillisesti eri materiaalien yhdistelmä antaa parhaan tuloksen, ja usein yhdellä materiaalilla on useita funkti-^ oita. Peräkkäiset kerrokset tulee valita niin, että yleinen rakenne toimii ^ kaksisuuntaisena sulkukerroksena (estää vuotoja ja imeytymistä uiko-
C\J
o puolelta sisäpuolelle tai päinvastoin). Kerroksen tulee olla huokoseton, cm 30 siinä ei tule olla koostumuksellisia tai fyysisiä epätasaisuuksia, ja sen g tulee kiinnittyä hyvin alustakerrokseen. Yhdistäviä kerroksia käytetään sidoskerroksen muodostamiseen rainojen väliin ekstruusiolaminoin- § nissa tai erillisessä prosessissa (esim. kuivalaminointi).
o
CM
O
^ 35 Erityisiä lämpösaumausmateriaaleja käytetään jalostettaessa taitettavia ja/tai saumattavia tuotteita eri muotoihin. Joissakin sovelluksissa sauman tulee olla kuorittava. Sideaineen matala saumauslämpötila ja kor- 17 kea kuumatarttuvuus (vahva tarttuvuus sulassa tilassa) ovat edullisia vähemmän energiaa kuluttavan ja nopean saumausprosessin kannalta. Polymeeripohjaisia pinnoitteita käytetään mekaanisesti parannelluissa suojapinnoissa, painatuslakkauksissa ja pintavahauksissa. Esimerkiksi 5 polyeteenipohjaiset vahat ovat sopivia käytettäviksi keksinnön mukaisessa prosessissa. Ne antavat suojaa mekaanisia kuormituksia vastaan, ja tarjoavat paremman voitelun ja ulkoasun. Lisäksi metallipinnat voivat vaatia saumakerroksen hapettumisen estämiseksi.
10 Jalostusprosessiin sisältyy usein myös painatus. Painomenetelmästä riippuen alusta vastaa absorptio- (huokoisuus) ja hankauksen-, kosteus-, liuos- ja lämmönkestävyysvaatimuksia. Joissakin sovelluksissa pinta vaatii painatuksen peittävän suojapinnoitteen.
15 Pinnoitetun tai laminoidun tuotteen vaadittuihin mekaanisiin ominaisuuksiin kuuluu mm. taipumakestävyys (ei laminoinnin aukeamista tai halkeilua), kulumis- ja iskunkestävyys sekä sulkuominaisuuksien kestävyys mekaanisessa ja ympäristöstä johtuvassa kuormituksessa ajan kuluessa. Joissakin sovelluksissa tuotteiden optisten ja sähköisten 20 ominaisuuksien tulisi olla muokattavissa.
Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu mm. elintarvikepakkaus-tuotteiden muodostamiseen. Pakkaustuotteiden tunnusomaisia ominaisuuksia ovat matala hapenläpäisevyys sekä matala vesihöyryn-25 läpäisevyys. Standardin DIN 3985:n mukaan hapenläpäisevyys on yleensä korkeintaan 180 ml/m2/24 h (23°C, RH 0%), ja vesihöyryn-^ läpäisevyys yleensä korkeintaan 2,5 g/m2/24 h.
(M
9 Useat nyt esillä olevan keksinnön mukaan valmistetut tuotteet käsittäen 30 vät seuraavat kerrokset: Muovikerroksen taustapuolella oleva painoin kerros, sideainekerros peräkkäisten kerrosten kiinnittämiseksi toisiinsa ja metallikalvosta koostuva metallikerros tai muovi- tai paperikerroksen § päällä oleva metallipinnoite.
o
(M
O
c3 35 Jauhemaisesta kalvonmuodostusmateriaalista muodostettavan rakei sen kerroksen muodostamisen edellytyksenä on jatkuva alusta, jonka pinnalle rakeinen kerros voidaan muodostaa. Yksi lopputuotteen muo- 18 dostavista kerroksista toimii perusmateriaalina ja muut kerrokset voidaan muodostaa sen päälle. Perusmateriaalin ei välttämättä tarvitse olla pakkausmateriaalin uloimmainen tai sisimmäinen kerros, vaan se voi olla jokin sisäkerroksista. Kaksipuolinen prosessi on edullinen silloin 5 kun perusmateriaalin kummallekin pinnalle muodostetaan kalvoja. On mahdollista, että myös perusmateriaali on valmistettu edeltävässä prosessin vaiheessa kuivapintakäsittelyprosessin avulla.
Seuraavassa kuivapintakäsittelyprosessia kuvataan esimerkkien sekä 10 kuvan avulla, jossa on esitetty yksipuolisen kuivapintakäsittelyn periaatteita.
Arkkimainen alusta rullataan auki rullalta 1. Syöttösuuttimen 3 käsittävän negatiivisen elektrodin ja maadoituselektrodin 8 välille muodoste-15 taan sähkökenttä 4. Tasaisen sähkökentän aikaansaamiseksi ylimääräisiä negatiivisia elektrodeja 2 on sijoitettu syöttösuuttimen 3 vieressä olevan elektrodin kanssa samaan riviin elektrodin 3 toiminnan vahvistamiseksi.
20 Maadoituselektrodi 8 on käsiteltävän alustan vastakkaisella puolella (negatiivisiin elektrodeihin nähden). Alusta on sopivimmin jatkuva. Maadoituselektrodi 8 voi olla kiinteä levy tai pyörivä tela. Pyörivä tela on edullinen, koska kiinteä levy saa helposti aikaan epätasaisia rakeisia kerroksia.
25
Prosessiin johdetaan ilmaa kompressorin 7 avulla. Jauhemainen kal-^ vonmuodostusmateriaali johdetaan syöttösuuttimen 3 käsittävään ne- ™ gatiiviseen elektrodiin leijupedin 6 ja venttiilin 5 kautta. Jauhemaisen o kalvonmuodostusmateriaalin varautuneet partikkelit puhalletaan syöttöni 30 suuttimesta kohti alustaa. Partikkelit muodostavat alustalle rakeisen g kerroksen, joka viimeistellään seuraavassa prosessin vaiheessa.
CL
00 § Alusta johdetaan kahden vastintelan 9, 10 väliin muodostettuun nippiin.
§ Tela 10 voi olla joustava tela ja tela 10 voi olla kova lämmitettävä tela.
° 35 Rakeinen kerros sulatetaan nipissä tasaisen oleellisesti läpäisemättö män kalvon muodostamiseksi. Valmis tuote rullataan rullalle 11.
19
Esimerkki.
Alla on lueteltu useita pakkausmateriaalivaihtoehtoja. Vaihtoehdot on esitetty sellaisina kuin ne ovat tavanomaisilla tekniikoilla valmistettuna 5 ja kerrokset, jotka voidaan valmistaa kuivapintakäsittelyllä on merkitty tähdellä *. Valitusta perusmateriaalista riippuen voi olla myös muita mahdollisuuksia kerroksen muodostamiseksi kuivapintakäsittely-prosessin avulla.
10 1. Keksien pakkausmateriaali koostuu seuraavista kerroksista: - naarmuuntumaan pinnoitekerros* - painokerros - paperikerros (kalanteroitu) 15 - metallipinnoite tai metallikerros - orientoitu koekstrudoitu polypropyleenikerros* 2. Korkealaatuisten keksien pakkausmateriaali koostuu seuraavista kerroksista: 20 - polyesterikerros - painokerros - sideainekerros* - paperikerros (kalanteroitu) 25 - sideainekerros* - metallipinnoite tai metallikerros ^ - orientoitu koekstrudoitu polypropyleenikerros*
(M
(M
O
S 30
X
en
CL
00 σ> σ> o
(M
o o
(M

Claims (9)

1. Menetelmä kalvon muodostamiseksi jatkuvana kulkevan paperirai-nan tasomaiselle pinnalle, jolloin paperirainalle levitetään rakeinen ker- 5 ros sähköstaattisia voimia käyttäen, ja rakeinen kerros viimeistellään kalvon muodostamiseksi, jolloin rainan vastakkaisilla puolilla on elektrodeja, jotka ovat jännitteeltään erilaisia, jolloin partikkelit, joista rakeinen kerros muodostuu, varataan ja levitetään rainalle käyttämällä elektrodien aikaansaamaa sähkökenttää (4), tunnettu siitä, että tasai-10 sen sähkökentän aikaansaamiseksi elektrostaattiset voimat muodostetaan esivarauselektrodeilla (2), jotka toimivat koronavarauselektro-deina, jolloin ensimmäinen elektrodi, joka käsittää syöttösuuttimen (3), on samassa rivissä kuin esivarauselektrodit (2), jolloin ensimmäisellä elektrodilla ja esivarauselektrodeilla (2) on sama jännite ja jolloin toinen 15 elektrodi (8) on käsiteltävän paperirainan taustapuolella.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rainan vastakkaisilla puolilla olevat elektrodit (2, 8) muodostavat parin, joka käsittää joko positiivisen elektrodin ja negatiivisen elektrodin tai 20 negatiivisen tai positiivisen elektrodin ja maadoituselektrodin.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rakeinen kerros viimeistellään kalanterissa.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että _ partikkelit kuljetetaan rainalle kaasuvirtauksessa. δ (M cvi
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että O ή mainittuja elektrostaattisia voimia muodostetaan koronavarauselektro- ™ 30 dien lisäksi myös hankaussähkövarauksia tuottavan järjestelmän £ avulla, jota mainittua hankaussähkövarauksia tuottavaa järjestelmää § käytetään mainitun jauhemaisen kalvonmuodostusaineen esivaraami- 05 o seen. CM o o CM
6. Laitteisto kalvon muodostamiseksi jatkuvana kulkevan paperirainan tasomaiselle pinnalle, jossa on välineet jauhemaisen kalvonmuo- dostusmateriaalin varaamiseksi ja levittämiseksi pinnalle sekä välineet rakeisen kerroksen viimeistelemiseksi, tunnettu siitä, että välineet jauhemaisen kalvonmuodostusmateriaalin varaamiseksi ja levittämiseksi paperirainalle rakeisena kerroksena käsittävät esivarauselektrodeja (2), 5 jotka toimivat koronavarauselektroneina (2), jolloin ensimmäinen elektrodi, joka käsittää syöttösuuttimen (3), on samassa rivissä kuin esivarauselektrodit (2), jolloin ensimmäisellä elektrodilla ja esivaraus-elektrodeilla (2) on sama polaarisuus ja jolloin toinen elektrodi (8) on käsiteltävän paperirainan taustapuolella. 10
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että välineet jauhemaisen kalvonmuodostusmateriaalin varaamiseksi ja levittämiseksi tasomaiselle pinnalle rakeisena kerroksena käsittävät lisäksi hankaussähköisiä varauksia tuottavan järjestelmän, joka mainittu han- 15 kaussähköisiä varauksia tuottava järjestelmä on tarkoitettu mainitun jauhemaisen kalvonmuodostusaineen esivaraamiseen.
8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että välineet jauhemaisen kalvonmuodostusmateriaalin varaamiseksi ja le- 20 vittämiseksi tasomaiselle pinnalle rakeisena kerroksena käsittävät kaasumaisen aineen lähteen.
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 6—8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että välineet rakeisen kerroksen viimeistelemiseksi käsittä- 25 vät ainakin yhden lämmitettävän telan käsittävän kalanterin. δ (M (M O oo (M X en CL 00 σ> σ> o (M o o (M
FI20020998A 2002-03-14 2002-05-28 Menetelmä kalvon muodostamiseksi FI121810B (fi)

Priority Applications (7)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20020998A FI121810B (fi) 2002-03-14 2002-05-28 Menetelmä kalvon muodostamiseksi
AU2003209795A AU2003209795A1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A method for forming a film, by using electrostatic forces
PCT/FI2003/000182 WO2003076083A1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A method for forming a film, by using electrostatic forces
DE60335452T DE60335452D1 (de) 2002-03-14 2003-03-11 Verfahren zur erzeugung eines films unter verwendung von elektrostatischen kräften
EP20030743898 EP1485210B1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A method for forming a film, by using electrostatic forces
US10/507,437 US7288291B2 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Method for forming a film, by using electrostatic forces
AT03743898T ATE492354T1 (de) 2002-03-14 2003-03-11 Verfahren zur erzeugung eines films unter verwendung von elektrostatischen kräften

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20020479A FI118542B (fi) 2002-03-14 2002-03-14 Pintakäsittelyprosessi
FI20020479 2002-03-14
FI20020998A FI121810B (fi) 2002-03-14 2002-05-28 Menetelmä kalvon muodostamiseksi
FI20020998 2002-05-28

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20020998A0 FI20020998A0 (fi) 2002-05-28
FI20020998A7 FI20020998A7 (fi) 2003-09-15
FI121810B true FI121810B (fi) 2011-04-29

Family

ID=27806667

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20020998A FI121810B (fi) 2002-03-14 2002-05-28 Menetelmä kalvon muodostamiseksi

Country Status (7)

Country Link
US (1) US7288291B2 (fi)
EP (1) EP1485210B1 (fi)
AT (1) ATE492354T1 (fi)
AU (1) AU2003209795A1 (fi)
DE (1) DE60335452D1 (fi)
FI (1) FI121810B (fi)
WO (1) WO2003076083A1 (fi)

Families Citing this family (25)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI121810B (fi) 2002-03-14 2011-04-29 Metso Paper Inc Menetelmä kalvon muodostamiseksi
EP1407831A3 (de) * 2002-10-07 2005-08-31 Alcan Technology &amp; Management Ltd. Verfahren zur Herstellung eines folienförmigen Verpackungsmaterials
US20040265504A1 (en) * 2003-06-27 2004-12-30 Christophe Magnin Non-metalic substrate having an electostatically applied activatable powder adhesive
FI115547B (fi) * 2003-12-22 2005-05-31 Metso Paper Inc Ilmarajakerroksen hallinta
FI116629B (fi) * 2004-07-02 2006-01-13 Metso Paper Inc Menetelmä kuiturainan päällystämiseksi kuivapäällystystekniikalla
FI118973B (fi) * 2006-08-24 2008-05-30 Stora Enso Oyj Menetelmä adheesion hallitsemiseksi paperi- tai pahvisubstraatissa
US7964243B2 (en) 2007-04-30 2011-06-21 S.D. Warren Company Materials having a textured surface and methods for producing same
US7771795B2 (en) 2007-08-15 2010-08-10 S.D. Warren Company Powder coatings and methods of forming powder coatings
ES2405548T3 (es) 2007-11-26 2013-05-31 S.D. Warren Company Métodos para fabricar dispositivos electrónicos mediante impresión de realces y revestimiento por raspado
DE102009003473A1 (de) 2009-02-12 2010-09-23 Fsd Folienservice Deutschland Gmbh Kaschierverfahren sowie Kaschiervorrichtung
US8551386B2 (en) 2009-08-03 2013-10-08 S.D. Warren Company Imparting texture to cured powder coatings
US9118213B2 (en) 2010-11-24 2015-08-25 Kohler Co. Portal for harvesting energy from distributed electrical power sources
CN102806161A (zh) * 2011-05-30 2012-12-05 张家港市佳龙真空浸漆设备制造厂 非导电卷材连续静电喷漆设备
ITFI20130132A1 (it) * 2013-06-03 2014-12-04 Eurosider Sas Di Milli Ottavio & C Metodo e apparato per la verniciatura elettrostatica mediante fluido vettore arricchito in ossigeno
CN106182720A (zh) * 2016-07-14 2016-12-07 安徽东瑞塑业有限责任公司 一种利用平膜双向拉伸的预涂膜的生产方法
CN106182721A (zh) * 2016-07-14 2016-12-07 安徽东瑞塑业有限责任公司 一种预涂膜基膜的生产方法
CN106118530A (zh) * 2016-07-14 2016-11-16 安徽东瑞塑业有限责任公司 一种利用平膜双向拉伸的含底涂工序的预涂膜的生产方法
CN106182550A (zh) * 2016-07-14 2016-12-07 安徽东瑞塑业有限责任公司 一种预涂膜的生产方法
US10981193B2 (en) * 2017-04-05 2021-04-20 Nova Engineering Films, Inc. Depositing of material by spraying precursor using supercritical fluid
US11117161B2 (en) * 2017-04-05 2021-09-14 Nova Engineering Films, Inc. Producing thin films of nanoscale thickness by spraying precursor and supercritical fluid
DE102017213371A1 (de) * 2017-08-02 2019-02-07 Sms Group Gmbh Vorrichtung und Verfahren zum einseitigen und/oder beidseitigen Beschichten eines metallischen Bandsubstrats
CN110282482B (zh) * 2019-06-03 2020-10-16 武汉鑫亚泰科技有限公司 Pla淋膜纸用淋膜系统以及淋膜工艺
CN111054564B (zh) * 2019-12-14 2022-07-26 重庆材料研究院有限公司 一种线材表面喷涂装置
JP7505472B2 (ja) * 2021-10-28 2024-06-25 トヨタ自動車株式会社 電極の製造方法および電極の製造装置
KR20250172602A (ko) * 2023-04-01 2025-12-09 픽시온 배터리즈 아이엔씨. 2차 이온 배터리 제조 공정에서 기판에 전극 재료를 코팅하기 위한 하드웨어 및 제조 방법

Family Cites Families (19)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3549403A (en) * 1968-02-19 1970-12-22 Eastman Kodak Co Method of coating paper with thermoplastic resins
US3521558A (en) * 1968-08-26 1970-07-21 Purex Corp Ltd Electrostatic printing with potential control
GB1285551A (en) 1969-05-28 1972-08-16 British Industrial Plastics Production of foils
BE758595A (fr) 1969-11-07 1971-04-16 Tunzini Sames Procede et installation de fabrication d'une bande de papier type "tapisserie"
US3680779A (en) * 1970-10-05 1972-08-01 Oxy Dry Sprayer Corp Method and apparatus for electrostatic spraying
FR2243740B1 (fi) 1973-09-14 1978-10-27 Voith Gmbh
DE2646798C2 (de) 1976-10-16 1982-12-16 Haug & Co KG, 7022 Leinfelden-Echterdingen Vorrichtung zur elektrischen Aufladung von flüssigen oder festen Teilchen in einem Gas-, insbesondere Luftstrom und Aufbringung der geladenen Teilchen auf Oberflächen
US4296142A (en) 1978-06-26 1981-10-20 Union Carbide Corporation Method for coating a tubular food casing
JPS58190457U (ja) * 1982-06-10 1983-12-17 富士写真フイルム株式会社 静電塗装装置
US4826703A (en) * 1987-06-01 1989-05-02 Polaroid Corporation Method and apparatus for electrically controlling coating layer dimensions
US5731043A (en) 1992-02-14 1998-03-24 Morton International, Inc. Triboelectric coating powder and procees for coating wood substrates
US5344082A (en) 1992-10-05 1994-09-06 Nordson Corporation Tribo-electric powder spray gun
WO1997036049A1 (en) 1996-03-26 1997-10-02 Dsm N.V. Process for coating a board- or paper-like substrate with a powder paint composition
DE69609152T2 (de) 1995-07-20 2001-03-15 Bando Chemical Industries Ltd., Kobe Übertragungsblatt zum sublimationsübertragungsdruckverfahren und verfahren zur herstellung desselben
DE19632899A1 (de) 1996-08-16 1998-02-19 Weitmann & Konrad Fa Vorrichtung zum Bestäuben bewegter Gegenstände, insbesondere bedruckter Papierbögen
FI105052B (fi) 1998-07-08 2000-05-31 Valmet Corp Menetelmä paperin valmistamiseksi, sovitelma menetelmän toteuttamiseksi ja menetelmän avulla valmistettu paperituote
FI20002678A0 (fi) 2000-12-07 2000-12-07 Neste Chemicals Oy Menetelmä sulku- ja liimamateriaalien kuiva-applikoimiseksi rainoille
FI112685B (fi) * 2002-03-14 2003-12-31 Metso Paper Inc Menetelmä jauhemaisten partikkelien käsittelemiseksi
FI121810B (fi) 2002-03-14 2011-04-29 Metso Paper Inc Menetelmä kalvon muodostamiseksi

Also Published As

Publication number Publication date
AU2003209795A1 (en) 2003-09-22
EP1485210A1 (en) 2004-12-15
ATE492354T1 (de) 2011-01-15
WO2003076083A1 (en) 2003-09-18
EP1485210B1 (en) 2010-12-22
DE60335452D1 (de) 2011-02-03
FI20020998A0 (fi) 2002-05-28
US7288291B2 (en) 2007-10-30
FI20020998A7 (fi) 2003-09-15
US20050123777A1 (en) 2005-06-09

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI121810B (fi) Menetelmä kalvon muodostamiseksi
US20200291579A1 (en) Composite structures for packaging articles and related methods
CN104968493B (zh) 金属化取向聚丙烯涂覆薄膜
KR0175682B1 (ko) 중합체 필름
JP5571093B2 (ja) リサイクル可能な塗工紙または塗工板紙の製造方法
US5324572A (en) Multilayer laminated film having an improved gas barrier action
FI118542B (fi) Pintakäsittelyprosessi
JP6681891B2 (ja) 熱封止性バリア紙の製造方法
WO1999059813A1 (en) Stretched film of thermoplastic resin
JPH08267683A (ja) 中空粒子を含むシール可能な多層ポリオレフィンフィルム、その製造方法及び使用
EP3998160A1 (en) Printing sheet and method for manufacturing printing sheet
TWI404628B (zh) 帶有功用在於防止卷結塊之塗層的表面處理彈性體膜
Bollström et al. Top layer coatability on barrier coatings
EP1336473B1 (en) Multilayered stretched resin film
FI118973B (fi) Menetelmä adheesion hallitsemiseksi paperi- tai pahvisubstraatissa
US20130081770A1 (en) Method for manufacturing eco-friendly inorganic paper
JP2968773B2 (ja) 高光沢度と印刷速乾性を有する二軸延伸ポリプロピレン合成紙の製造方法
US20230365283A1 (en) Paper-based multilayer packaging materials and methods
JP4268130B2 (ja) ウェブ状包装積層材の製造方法および製造装置
EP1409152B1 (en) Method and use of a method for the dry application of barrier and adhesive materiels on webs
CN109968753A (zh) 万向易撕薄膜及其加工方法和生产线
JP3716006B2 (ja) 積層フィルムの製造方法
WO1993013264A1 (en) Lining material, method for coating a material for producing a lining, and apparatus
US20250026117A1 (en) Recyclable high barrier paper-based composite packaging structures
JP2000052336A (ja) 非互着性ゴムペレットの製造方法

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 121810

Country of ref document: FI

MM Patent lapsed