FI111892B - Monitoiminen viestinlaite - Google Patents

Description

111892

Monitoiminen viestinlaite - Mängfunktionell kommunikationsapparat

Keksintö koskee yleisesti audiovisuaalisia viestin- ja tiedonkäsittelylaitteita. Erityi-5 sesti keksintö koskee monipuolisten ohjaus-, näyttö- ja viestintätoimintojen toteuttamista pienikokoisessa tällaisessa laitteessa.

Kuvan 1 mukainen matkapuhelin 10 on tarkoitettu ensisijaisesti puheen kaksisuuntaiseen välittämiseen, mitä varten matkapuhelimessa on mikrofoni 11 ja kaiutin 12. 10 Laitteen toiminnan ohjaamista varten siinä on näppäimistö 13 ja tietojen välittämiseksi käyttäjälle laitteessa on näyttö 14. Tavallisessa puhelun aikaisessa käyttöasen-nossa käyttäjä pitää kuvan 1 mukaista matkapuhelinta päänsä vieressä siten, että kaiutin 12 on korvan kohdalla ja mikrofoni 11 mahdollisimman lähellä suuta. Käyttöasennosta johtuen näppäimistön 13 käyttäminen syöttötietojen antamiseksi ja 15 tietojen lukeminen näytöstä 14 on puhelun aikana käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Joissakin tapauksissa käyttäjä haluaisi kuitenkin käyttää näppäimistöä 13 ja/tai näyttöä 14 myös puhelun aikana, jolloin tekniikan tason mukainen matkapuhelin on siirrettävä pois pään viereltä kasvojen eteen. Kaiuttimen 12 loitontuessa käyttäjän korvasta käyttäjä kuulee sen toistaman äänen heikompana ja vastaavasti 20 mikrofonin 11 joutuessa kauemmaksi käyttäjän suusta se äänittää käyttäjän puhetta huonommin.

Tekniikan tasosta tunnetaan myös kuvan 2 havainnollistama kaksitoiminen viestin-;: laite 20, jonka käyttäjä voi nostaa avattuna eteensä kesken puhelun, jolloin laitteessa 25 oleva kytkin (ei esitetty kuvassa) kytkee automaattisesti kaiuttimen 21 äänentoisto-' voimakkuuden suuremmaksi ja mikrofonin 22 äänitysherkkyyden paremmaksi, mikä ·.·*: osittain poistaa edellä esitetyn ongelman. Tällöin kuitenkin käyttäjän yksityisyys ; * ·,. kärsii, koska myös lähistöllä olijat voivat kuulla kaiuttimesta tulevat äänet ja käyttä- jän on yleensä puhuttava kovempaa kuin jos mikrofoni olisi aivan suun vieressä. 30 Lisäksi vaihtaminen puhelukäytöstä näppäimistökäyttöön ja päinvastoin voi tuntua käyttäjästä työläältä.

• · · ·’ Esillä olevan keksinnön tavoitteena on esittää matkapuhelimen tapainen viestin-ja y: ‘ tiedonkäsittelylaite, jonka toiminnan ohjaaminen käytön aikana on helpompaa kuin t ": 35 tekniikan tason mukaisten laitteiden ohjaaminen. Keksinnön tavoitteena on myös . esittää viestin- ja tiedonkäsittelylaite, joka on toiminnaltaan monipuolisempi kuin ; 1 tekniikan tason mukaiset viestinlaitteet.

• · · 111892 2

Keksinnön tavoitteet saavutetaan varustamalla matkapuhelimen tapainen viestinlaite käyttäjän silmän läheisyyteen tulevalla näytöllä ja sopivalla näyttöön vaikuttavalla ohjaimella.

5 Keksinnön mukaiselle viestin- ja tiedonkäsittelylaitteelle on tunnusomaista, että se käsittää näytön, joka on järjestetty sijoittumaan käyttäjän näkökenttään, kun viestin-laite on käyttäjän pään sivulla siten, että sen kaiutin on korvan kohdalla ja sen mikrofoni on käyttäjän suun, posken, leuan tai kaulan kohdalla.

10 Elektronisen laitteen käyttäjä pystyy antamaan laitteelle ohjauskomentoja liikuttamalla ruumiinosiaan hyvinkin erilaisin tavoin, jos hyvän liikekoordinaation edellyttämä palaute liikkeiden vaikutuksesta välittyy käyttäjälle visuaalisesti. Keksinnön mukaisessa viestin- ja tiedonkäsittelylaitteessa on näyttö, jota käyttäjä voi katsella silloinkin, kun laite on nostettuna pään viereen lähelle korvaa. Lisäksi laitteessa on 15 jokin laite, joka muuttaa käyttäjän sormien, käden ja/tai pään liikkeet ja/tai laitteen asennon muutokset näytönohjauskomennoiksi eli komennoiksi, jotka vaikuttavat käsiteltäviin ja näytössä esitettäviin tietoihin. Käyttäjä voi esimerkiksi liikuttaa näytössä olevaa kohdistinta pyörittämällä viestin- ja tiedonkäsittelylaitteeseen sisältyvän pallohiiren ohjauspalloa (engl. tracker ball) viestinlaitetta pitelevän käden 20 sormilla. Vaihtoehtoisesti käyttäjä voi liikuttaa kohdistinta näytössä koskettelemalla sormillaan viestin- ja tiedonkäsittelylaitteessa olevaa laattahiirtä (engl. touch pad). Vaihtoehtoisesti tai lisäksi käyttäjä voi panoroida näytössä näkyvää kuvaa kääntelemällä päätään ja pään sivulla pitämäänsä viestin- ja tiedonkäsittelylaitetta ikään ' · ’ · * kuin katselisi ympärilleen puhuessaan puhelimeen.

'•‘j 25 • ' · Lyhyyden vuoksi keksinnön mukaista laitetta nimitetään seuraavassa viestinlait- •: ’1: teeksi. Käytönaikaisen näytön toteuttamiseksi keksinnön mukainen viestinlaite käsit- : ‘ . tää optisen jäijestelyn, jolla näyttö saadaan näkymään käyttäjän näkökentässä, vaik- ;' j ‘; ka itse viestinlaitetta pidettäisiin pään sivulla. Eräässä keksinnön kehittyneessä 30 suoritusmuodossa viestinlaitteeseen kuuluu myös digitaalinen kamera. Kuvaamisen helpottamiseksi kameran tuottama kuva voidaan ohjata näytön kautta käyttäjän nä-... kökenttään. Jos kamera on kohdistettu siten, että normaalissa käyttöasennossa sen kuvaama suunta on sama kuin käyttäjän katseen suunta, kameran kuvaa voidaan ..‘.E käyttää ns. "lisätty todellisuus" -efektin toteuttamiseen, jolloin kameran kuva kattaa t 35 käyttäjän näkökentästä tietyn sektorin ja näyttää ja/tai viestittää eteenpäin tässä ; sektorissa olevista kohteista jotain sellaista, jota käyttäjä ei muuten paljain silmin ’. ’. näkisi. Kamera voi esimerkiksi kuvata jollakin muulla kuin näkyvän valon aallonpi- * · tuudella. Jos kamera toimii infirapuna-aallonpituudella, viestinlaitteessa voi olla 111892 3 infrapunavalodiodeista koostuva valaisinosa, jolla käyttäjä voi kuvatessaan valaista kuvattavaa kohdetta.

Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitet-5 tyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa kuva 1 esittää tekniikan tason mukaista matkapuhelinta, kuva 2 esittää tekniikan tason mukaista kaksitoimista viestinlaitetta, kuvat 3a - 3d esittävät erästä keksinnön mukaista viestinlaitetta, 10 kuva 4 esittää kuvien 3a - 3d mukaisen vietinlaitteen käyttöä, kuvat 5a ja 5b esittävät eräitä muunnelmia kuvien 3a - 3d esittämästä rakenteesta, kuva 6 esittää halkileikkauksena erästä kuvissa 3a - 3d esitetyn näyttöosan rakennetta, kuvat 7a ja 7b esittävät eräitä vaihtoehtoja kuvissa 3a - 3d esitetylle pallohiirelle, 15 kuva 8 esittää keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisen viestinlaitteen erästä käyttötapaa, kuvat 9a ja 9b esittävät eräitä tapoja kameran liittämiseksi keksinnön mukaiseen viestinlaitteeseen ja kuva 10 esittää keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisen viestinlaitteen 20 lohkokaaviota.

Edellä tekniikan tason selostuksen yhteydessä on viitattu kuviin 1 ja 2, joten seuraavassa keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen selostuksessa viitataan lähinnä kuviin 3a - 10. Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

: J 25 ; * · Kuvat 3a - 3d esittävät erästä keksinnön mukaista viestinlaitetta 30 eri puolilta kat- ·: sottuna. Laitteessa on runko-osa 31, joka muistuttaa tekniikan tason mukaista mat- ;'kapuhelinta ja käsittää kaiuttimen 32, mikrofonin 33, näppäimistön 34 ja ensimmäi-sen näytön 35, joka on edullisimmin sinänsä tunnetulla pistematriisitekniikalla to-30 teutettu nestekidenäyttö. Lisäksi laitteessa on näyttöosa 36, joka on kiinnitetty . runko-osaan 31 kiertonivelellä 37. Näyttöosassa 36 on toinen näyttö 38, jonka tek nistä toteutusta selostetaan tarkemmin jäljempänä. Kuvissa 3a - 3d näyttöosa 36 on esitetty sivulle käännetyssä asennossaan, jota voidaan nimittää käyttöasennoksi. Kiertonivel 37 on toteutettu siten, että näyttöosa 36 voidaan kääntää myös ns. kulje-35 tusasentoon, joka on esitetty kuvissa 3a ja 3c katkoviivalla ja jossa se muodostaa . luonnollisen jatkeen runko-osan 31 muodolle. Kääntämistä kuljetusasentoon on ha- ; 1 vainnollistettu kuvassa 3d nuolella.

111892 4

Kuvan 3c mukaisesti kaiuttimeen 32 nähden runko-osan 31 vastakkaisella puolella on pallohiiri 39, joka käsittää ohjauspallon 39a ja painikkeet 39b ja 39c. Kuva 4 esittää kuvien 3a - 3d mukaisen viestinlaitteen käyttöä ja siitä nähdään näyttöosan 36 ja pallohiiren 39 sijoituksen tarkoitus. Käyttäjä 40 pitää yhdellä kädellä viestin-5 laitetta 30 päänsä sivulla kuten tekniikan tason mukaista matkapuhelinta. Tällöin kaiutin, joka ei näy kuvassa 4, on käyttäjän 40 korvaa vasten. Käyttäjän viestinlaitet-ta pitelevän käden etusormi 41 on pallohiiren 39 kohdalla ja näyttöosa 36 on käyttäjän oikean posken lähellä siten, että toinen näyttö 38 on käyttäjän oikean silmän 42 näkökentässä. Käyttäjä voi viestinlaitteen käytön aikana käyttää pallohiirtä 39 ohja-10 uskomentojen antamiseen ja saada palautetta ohjauskomentojen vaikutuksesta näytön 38 välityksellä. Jos käyttäjä ei halua käyttää puhelun aikana toista näyttöä 38, hän voi yksinkertaisesti kääntää näyttöosan 36 kuljetusasentoon vaikka kesken puhelun ja käyttää viestinlaitetta 30 tavanomaisen matkapuhelimen tapaan. Kuvan 4 käyttöasennossa on se etu, että se on tunnettujen puhelinlaitteiden vakiintuneen 15 käytön ansiosta ns. sosiaalisesti hyväksytty eli viestinlaitteen käyttäjä ei tällaisessa asennossa herätä kiusallista huomiota ympäristössään.

Jotta käyttäjä voisi pitää viestinlaitetta kuvan 4 mukaisessa asennossa, runko-osan on oltava siten muotoiltu, että siitä saa hyvän otteen yhdellä kädellä ja että kun 20 käyttäjän ote on luonteva, kaiutin, mikrofoni ja näyttöosa sijoittuvat käyttäjän päähän nähden oikein. Tämä on yleensä käytännöllisintä toteuttaa siten, että runko-osa on pitkänomainen, jolloin siinä on kaksi päätyä. Kaiutin on runko-osan ensimmäisen päädyn puoleisessa osassa ja mikrofoni ja näyttöosa ovat runko-osan toisen päädyn puoleisessa osassa. Kaiuttimen ja mikrofonin välinen etäisyys on samaa suuruus-: 25 luokkaa kuin ihmisen korvan ja suun välinen etäisyys eli edullisimmin vähintään 5 * . cm mutta enintään 15 cm. Runko-osa voi olla kokoontaittuva, jolloin etäisyysvaati- .·: mus toteutuu vain kun runko-osa on taitettu tiettyyn auki-asentoon. Vastaavasti ·,. kaiuttimen ja näyttöosaan sisältyvän toisen näytön välinen etäisyys on samaa suu- , ‘ . ruusluokkaa kuin etäisyys ihmisen korvasta tätä korvaa lähemmän silmän näkökent- 30 tään eli edullisimmin vähintään 5 cm mutta enintään 15 cm. Runko-osan pitkäno maisessa muotoilussa on päiden välillä riittävästi kiinteää pintaa, jota vasten käyttäjän sormet painuvat hyvän otteen saamiseksi. Lisäksi viestinlaite on osien sijoittelun ·' kannalta edullisimmin litteä, mikä tarkoittaa, että viestinlaitteen pituussuuntaa vas- ;!· taan kohtisuorista ulottuvuuksista ulottuvuus yhdessä suunnassa on oleellisesti suu- »"*: 35 rempi kuin ulottuvuus siitä merkittävästi eroavissa suunnissa. Tällöin viestinlait- . teella on kaksi vastakkaista laajaa sivupintaa, joista toisella laajalla sivupinnalla si- » ♦ · ; jaitsee kaiutin ja toisella pallohiiri tai vastaava ohjauslaite. Kolmiulotteisina kappa- ”· leina nämä sijaitsevat tosin yleensä suurimmaksi osaksi laitteen sisällä, mutta koska 111892 5 käyttäjän näkemät kaiuttimen, pallohiiren jne. osat ovat laitteen ulkokuoren tasalla, voidaan käyttäjän saaman vaikutelman mukaisesti sanoa niiden sijaitsevan "sivupinnalla".

5 Kuvat 5a ja 5b esittävät eräitä vaihtoehtoisia rakenteita, joita voidaan käyttää toisen näytön tuomiseksi käyttäjän näkökenttään keksinnön mukaisen matkaviestimen käytön aikana. Kuvan 5a matkaviestimessä 30' näyttöosa 36' on saranoitu runko-osaan 31' samalla tavalla kuin monissa tekniikan tason mukaisissa matkapuhelimissa käytetty näppäimistön päälle kääntyvä suojaläppä. Toinen näyttö 38 tulee näkyviin, 10 kun läppä avataan. Kuvassa 5a on havainnollistettu läpän sulkemista nuolella. Kuvassa 5b viestinlaitteeseen 30" kuuluva näyttöosa 36" kiertyy esiin runko-osan 31" sivusta, jolloin toinen näyttö 38 tulee näkyviin. Näyttöosan 36" kiertymistä kul-jetusasentoon on jälleen havainnollistettu nuolella. Alan ammattimiehelle on selvää, että kuvista 3a - 3d sekä 5a ja 5b ilmenevän ajatuksen perusteella voidaan esittää 15 myös monia muita rakenteita, joilla saadaan suhteellisen pienikokoinen toinen näyttö ulotettua käyttäjän näkökenttään, vaikka tämä pitäisi viestinlaitetta päänsä sivulla.

Toinen näyttö kuluttaa päällekytkettynä jonkin verran sähköä, joten toista näyttöä ei 20 kannata pitää päällekytkettynä silloin, kun käyttäjä ei halua sitä käyttää. Jos toinen näyttö sijaitsee runko-osan suhteen liikkuvassa näyttöosassa, viestinlaitteeseen on helppo asentaa pienikokoinen kytkin, joka kytkee toisen näytön päälle vain silloin, kun näyttöosa on käyttöasennossa. Näyttöosaan tai muualle viestinlaitteeseen voi-.· daan myös helposti sisällyttää kytkin, joka havaitsee, pitääkö käyttäjä viestinlaitetta 25 oikealla vai vasemmalla korvallaan, ja tarvittaessa kiertää sähköisesti toiseen näyt- . töön tulevaa kuvaa 180 astetta kuvan keskipisteen ympäri siten, että käyttäjä näkee i sen oikeinpäin. Toiseen näyttöön tulevan kuvan kiertämiseksi sähköisesti haluttuun asentoon viestinlaite voi luonnollisesti sisältää myös käsikäyttöisen kytkimen. ;·. Kuvan kiertäminen näytössä on sinänsä tunnettua tekniikkaa ja se on digitaalisessa 30 kuvankäsittelyssä helpointa toteuttaa muuttamalla järjestystä, jossa kuvainformaatio . luetaan kuvamuistista, johon se on tallennettu väliaikaisesti ennen sen johtamista näyttöön.

• · •

Kuva 6 esittää halkileikkauksena erästä edullista järjestelyä, jota voidaan käyttää Γ**: 35 kuvan tuottamiseksi toiseen näyttöön kuvien 3a - 3d mukaisessa viestinlaitteessa.

.* . Näyttöosa 36 on kiertonivelellä 37 kiinni viestinlaitteen runko-osassa 31.

; ; Kiertonivelen läheisyydessä näyttöosan 36 sisällä on sinänsä tunnettu pienikokoinen I · t '* “· elektroluminesenssinäytin 61, joka koostuu esimerkiksi 640 x 200 kuvaelementistä 111892 6 eli pikselistä. Kun elektroluminesenssinäyttimen 61 ristikkäisiin kuvaelektrodeihin (ei esitetty kuvassa) johdetaan tietty jännitejakauma, kukin pikseli toimii valoa säteilevänä elementtinä, jonka lähettämän valon aallonpituus ja intensiteetti riippuu ku-vaelektrodien hetkellisestä jännitteestä. Erivärisistä ja -intensiteettisistä pikseleistä 5 muodostuu tietty kaksiulotteinen kuva. Pikselien säteilemä valo heijastuu katkovii-vanuolien osoittamalla tavalla peileistä 62 ja 63 optiikkaan 64, jota kuvassa 6 esittää yksi yksinkertainen kaksoiskupera linssi, mutta joka voi koostua useista erilaisista peräkkäisistä linsseistä. Optiikka voi käsittää linssien ja peilien lisäksi myös muita optisia elementtejä, kuten holografiaoptiikkaa. Optiikkaan kuuluvia linssejä tai 10 muita optisia elementtejä voi olla myös muualla näyttöosan 36 sisällä ja peilit 62 ja 63 voivat olla optisesti hiottuja, jolloin ne toimivat osana valonsäteiden kulkua muuttavaa optiikkaa. Riippumatta sen rakenteesta ja sijoittelusta näyttöosassa 36 optiikan 64 tarkoituksena on ohjata elektroluminesenssinäyttimen 61 muodostama kuva käyttäjän silmään 65 sellaisena, että kun näyttöosa on normaalin käyttöasen-15 non mukaisesti käyttäjän kasvojen edessä, käyttäjän aivoissa sijaitseva näkökeskus tulkitsee kuvainformaatiota ikäänkuin sen muodostava näytin olisi huomattavasti suurempi kuin elektroluminesenssinäytin 61 ja sijaitsisi joidenkin desimetrien etäisyydellä silmästä. Tällaiset optiikat ovat sinänsä tunnettuja esimerkiksi patenttijulkaisusta US5 251 333 (Tsook) ja eräistä siinä mainituista viitejulkaisuista.

20

Alan ammattimiehelle on selvää, että elektroluminesenssinäyttimen asemesta kuvan 6 mukaisessa rakenteessa voidaan käyttää myös muita, sinänsä tunnettuja pienikokoisia näytinlaitteita. Kuvan tuottaminen näytinlaitteella vaatii jonkin verran sähkö-v energiaa, joka on otettava joko näyttöosan 36 sisältämästä omasta akusta tai paris- ’: 25 tosta (ei esitetty kuvassa) tai johdettava näyttöosaan viestinlaitteen runko-osasta 31.

• . Lisäksi näyttöosan ja runko-osan välillä on oltava tiedonsiirtoyhteys. Näyttimen, ,· · peilien ja optiikan likaantumisen estämiseksi näyttöosan 36 on edullista olla tiiviisti suljettu, jolloin eräs vaihtoehto sekä tiedonsiirron toteuttamiseksi runko-osan 31 ja ;·. näyttöosan 36 välillä että sähköenergian siirtämiseksi runko-osasta 31 näyttöosaan 30 36 on sinänsä tunnettu induktiivinen linkki, jonka muodostavat kuvassa 6 kaavamai- , sesti esitetyt lähekkäiset käämitykset 66 ja 67. Sen tilalla voidaan luonnollisesti käyttää johdotusta, jossa näyttöosan 36 kuoren läpäisevä johdon läpivienti on hyvin * tiivistetty.

35 Kuvissa 7a ja 7b on esitetty eräitä vaihtoehtoisia ohjainlaitteita, joita voidaan käyttää kuvien 3a - 3d esittämän pallohiiren asemesta. Kuva 7a esittää viestinlaitteen ; runko-osan 31 takapinnassa olevaa laattahiirtä 71, jossa käyttäjä voi siirtää sorme- » * * ’· ”* aan kosketusherkällä alueella 71a, jolloin liike välittyy viestinlaitteelle kohdistimen 111892 7 siirtokäskynä samalla tavalla kuin vastaava ohjauspalloa pyörittävä liike pallohiiren tapauksessa. Kosketusherkän alueen sivuilla on painikkeet 71b ja 71c, jotka vastaavat kuvan 3c painikkeita 39b ja 39c. Kuvassa 7b on esitetty navigointinäppäin 72, jota käyttäjä voi painaa reunoista tai keskeltä. Reunojen painaminen välittää viestin-5 laitteelle kohdistimen siirtokäskyn ja keskeltä painaminen vastaa painikkeen 39b tai 71b painamista. Ohjainlaitteena voidaan kuvien 3c, 7a ja 7b esittämien vaihtoehtojen lisäksi käyttää muita vastaavia, sinänsä tunnettuja ohjainlaitteita, joita käyttäjä voi käyttää yksinkertaisilla sormen tai sormien liikkeillä.

10 Edellä on esitetty, että pallohiiri tai vastaava ohjainlaite sijaitsee viestinlaitteen runko-osan 31 takapinnassa. Tästä määrittelystä on ensinnäkin todettava, että nimitys "takapinta" sekä muut vastaavat suuntiin viittaavat nimitykset eivät ole tässä patenttihakemuksessa rajoittavia, vaan ne liittyvät ainoastaan käyttäjän mieltämään tavalliseen viestinlaitteiden esittämisasentoon teknisissä selostuksissa. Toiseksi kek- 15 sintö ei varsinaisesti rajoita ohjainlaitteen osien sijoittelua viestinlaitteessa, joten ohjainlaite tai jotkin sen osat voivat sijaita myös viestinlaitteen sivuissa, päädyissä tai etupinnalla. Keksinnön kannalta on kuitenkin edullista sijoittaa ohjainlaite tai -laitteet siten, että käyttäjä voi käyttää niitä mahdollisimman helposti muuttamatta kuvan 4 mukaista tavallista ja sosiaalisesti hyväksyttyä käyttöasentoa.

20

Eräässä keksinnön suoritusmuodossa pallohiiren tai vastaavan ohjainlaitteen avulla voidaan ohjata koko viestinlaitteen toimintaa niin kattavasti, että viestinlaitteessa ei tarvita ollenkaan erillistä näppäimistöä (viitenumero 34 kuvassa 3 a) tai että näp-päimistö voi koostua vain muutamasta näppäimestä, joita käytetään pallohiiren tai 25 vastaavan ohjainlaitteen lisänä. Esimerkiksi patenttijulkaisuista numero • . WO 93/14589 (Motorola Inc.) ja EP 294 518 (The Laitram Corporation) tunnetaan . t menetelmiä, joilla puhelinta voidaan ohjata hiiren tai ohjauskytkimen tapaisella laitteella ilman näppäimistöä.

1 i » I · » · 30 Näyttö, jota edellä on nimitetty toiseksi näytöksi ja joka on esitetty kuvissa 3d, 4, 5a ja 5b viitenumerolla 38, voi olla myös viestinlaitteen ainoa näyttö eli kuvassa 3a esitettyä tekniikan tason mukaista näyttöä 35 ei välttämättä tarvita. Näytössä 38 • : * esitettävät tiedot voivat vaihdella suuresti sen mukaan, minkälaista toimintaa kek- ;· sinnön mukaiselta viestinlaitteelta halutaan. Eräässä yksinkertaisessa suoritusmuo- , ·. 35 dossa siinä näkyvät kokonaan tai osittain samat tiedot kuin tekniikan tason mukai- , · , sessa matkapuhelimen näytössä eli akun varaustila, mitattu tukiasemasignaalin voi- • * · ’· ’· makkuus, käytössä oleva operaattori, puhelinnumeron tai muun merkkijonon muo- : · * i dostusvaiheessa kyseinen merkkijono, puhelun saapuessa soittajan puhelinnumero ja 111892 8 niin edelleen. Viestinlaite voi myös esittää näytössä 38 valikkoja, joiden avulla käyttäjä voi ohjata laitteen toimintaa. Tietokoneiden, matkapuhelimien ja digitaalisten televisioiden tekniikasta tunnetaan lukuisia menetelmiä valikko-ohjattujen käyttöliittymien toteuttamiseksi, joten jokin näistä menetelmistä on varmasti sovelletta-5 vissa keksinnön mukaiseen viestinlaitteeseen.

Eräs edullinen tapa keksinnön mukaiseen viestinlaitteeseen liittyvän näytön hyödyntämiseksi on esitetty kuvassa 8. Viestinlaitteessa 80 on edellä esitetyllä tavalla näyttöosa 36, joka kuvan mukaisessa käyttöasennossa tuo näytön 38 käyttäjän 40 10 näkökenttään. Viestinlaitteessa on myös sinänsä tunnettu inertia-anturi 81 tai muu absoluuttisen ja/tai suhteellisen asentotiedon antava anturi. Inertia-anturi on oleellisesti kiihtyvyyttä mittaava laite, joka havaitsee viestinlaitteen 80 asennon ja liiketilan muutokset, erityisesti kiertymisen kolmiulotteisessa avaruudessa eri kiertoakse-leiden ympäri. Käyttäjän edessä esitetty ruutu 82 kuvaa kohtaa, jossa näytön 38 15 esittämä kuva näyttää käyttäjästä katsoen olevan (näyttöosaan 36 sisältyvän optiikan ja käyttäjän 40 aivojen näkökeskuksen toiminnan ansiosta käyttäjä havaitsee ns. valekuvan). Voidaan ajatella, että kyseinen valekuva on tietty osa suuremmasta vale-kuvasta, joka kuvassa 8 on esitetty viitenumerolla 83. Suurempi valekuva 83 on olemassa vain laskennallisina arvoina viestinlaitteeseen 80 sisältyvässä kuvamuis-20 tissa (ei erikseen esitetty kuvassa).

Kun käyttäjä liikuttaa päätään, hän liikuttaa samalla viestinlaitetta 80, koska hänelle on luonnollista pitää viestinlaite koko ajan samassa asennossa korvansa ja silmänsä > suhteen. Inertia-anturi 81 havaitsee viestinlaitteen asennon ja/tai liiketilan muutok- '': 25 sen ja muuttaa sen näytönohjauskomennoiksi, jotka tuovat näyttöön uuden osan suu remmasta valekuvasta 83. Näytössä olevan kuvan liputtamista nimitetään pano- | roinniksi (engl. panning). Jos siis käyttäjä kääntää päätään esimerkiksi vasemmalle, näytössä 38 olevaa kuvaa panoroidaan vasemmalle, ja niin edelleen. Näkö-, tasa- • » . # paino- ja liikeaistien yhteistoiminnan ansiosta käyttäjän saama näkövaikutelma on * » 1 30 sama kuin jos hänen edessään olisi pääosin näkymätön valekuva 83, josta hän näkee kerrallaan vain pienen osan 82. Hän voi kuitenkin panoroida näkemäänsä osaa eri suuntiin liikuttamalla päätään (itse asiassa kääntämällä/kiertämällä viestinlaitetta ‘ 80), jolloin hän näkee aina haluamansa kohdan valekuvasta 83. Kuvassa 8 on erik- > ·· seen esitetty ruutu 83a, jonka käyttäjä näkee, jos hän kääntää päätään näytössä ker- : * % 9 , ··. 35 rallaan näkyvän sektorin leveyden verran vasemmalle. Voidaan myös esittää suori- f » * t ’ , tusmuoto, jossa käyttäjälle annetaan mahdollisuus muuttaa näkemänsä kuvan mitta- > * * ’ · * kaavaa eli zoomata kuvaa, jolloin hän voi esimerkiksi halutessaan joko nähdä ruu- !. i dim 82 kokoisena koko valekuvan 83 tai tarkastella jotain sen yksityiskohtaa kuvan 111892 9 8 mukaisesti. Zoomaus voi tapahtua vasteena viestinlaitteelle annettavaan ohjaus-komentoon tai se voidaan liittää inertia-anturin käyttöön, jolloin kun käyttäjä siirtää päätään eteenpäin ("lähemmäs valekuvaa 83"), hän näkee pienemmän osan kuvasta tarkemmin, ja kun käyttäjä vetää päätään taaksepäin ("kauemmas valekuvasta 83"), 5 hän näkee suuremman osan kuvasta, mutta epätarkemmin.

Kuvan 8 mukaisesta näytönohjausjärjestelystä on hyötyä, koska sillä saadaan tavallaan moninkertaistettua "näytön" pinta-ala ja siihen mahtuvan informaation määrä. Käyttäjän on helppo säilyttää orientaationsa lukiessaan suurikokoiseen näkymättö-10 mään valekuvaan sisältyvää informaatiota pieni näkyvä osa kerrallaan, koska pienen näkyvän osan siirtäminen eri kohtiin näkymätöntä valekuvaa tapahtuu fyysisesti samalla tavalla ja samat aistimukset aiheuttaen kuin silloin, kun ihminen kohdistaa katseensa eri kohtiin hänen edessään olevaa todellista suurikokoista kuvaa muodostaakseen siitä kokonaiskäsityksen. Näkymätön valekuva voidaan laskennallisesti 15 muodostaa jopa käyttäjää ympäröiväksi palloksi, josta käyttäjä näkee aina määrätyn, oikealla paikallaan olevan osan riippumatta siitä, mihin suuntaan hän kääntää päänsä. Tällainen tekniikka on sinänsä tunnettua ns. virtuaalikypäristä, joissa käyttäjän koko fyysinen näkökenttä on peitetty sähköisillä näytöillä. Keksinnön mukaisessa käytössä eräs edullinen suoritusmuoto on muodostaa korkeussuunnassa hyvin 20 matala ja vaakasuunnassa hyvin leveä näkymätön valekuva, jonka käyttäjä voi käydä kokonaisuudessaan läpi kiertämällä päätään vaakatasossa. Näkymättömässä valekuvassa voidaan tällöin esittää esimerkiksi pitkä tekstiviesti, jonka lukemista varten käyttäjä siirtää kuvan näkyvää osaa näkymättömään valekuvaan nähden vasemmalta •. oikealle kääntämällä päätään.

25 Näytön ohjaamista inertia-anturilla voidaan sinänsä soveltaa myös tekniikan tason mukaisiin matkapuhelimiin. Matkapuhelimen näyttö toimii tällöin kuvan näkyvänä osana. Panoroidakseen kuvaa eri suuntiin käyttäjä pitää matkapuhelinta edessään siten, että matkapuhelimen näyttö on hänen kasvojaan kohti, ja siirtelee matkapuhe-v : 30 linta edestakaisin pitkin kuvitteellista pallonkuorta, jonka keskipiste on käyttäjän silmässä. Matkapuhelimen sisällä oleva inertia-anturi mittaa matkapuhelimen liik-keitä ja muuttaa mittaustulokset näytönohjauskomennoiksi. Näkymätön valekuva kattaa kyseisen kuvitteellisen pallonkuoren tai ainakin osan siitä, jolloin käyttäjä nä-*. kee matkapuhelimen näytössä aina sen osan kuvasta, joka on matkapuhelimen näy- ;;; 35 tön kohdalla.

Ajatusta näkymättömästä valekuvasta ja siitä näkyvän pienen osan panoroinnista • * :*·.· voidaan soveltaa myös ilman inertia-anturia, jos viestinlaitteessa on aiemmin kuva- 111892 10 tulla tavalla pallohiiri tai muu ohjainlaite. Panorointimoodissa pallohiiren ohjauspallon tai muun ohjainlaitteen tuottamat näytönohjauskomennot tulkitaan tällöin siten, että ne eivät siirrä näytössä olevaa kohdistinta vaan panoroivat koko kuvaa. Tällöin kuitenkin menetetään edellä mainittu hyöty käyttäjän orientaation säilymisestä, 5 koska tasapaino- ja liikeaistin antamat havainnot käyttäjän pään asennosta eivät tue silmien välittämää viestiä kuvan näkyvän kohdan sijoittumisesta eri suuntiin.

Eräs edullinen sovellus, jossa voidaan käyttää hyväksi suurikokoisen kuvan esittämistä käyttäjälle edellä selostetulla valekuvatekniikalla, on sähköisten karttojen re-10 aaliaikainen tilaaminen ja käyttö. Oletetaan, että viestinlaitteen käyttäjä on hänelle oudossa kaupungissa eikä hänellä ole hallussaan kaupungin karttaa. Hän voi soittaa viestinlaitteellaan datapuhelun paikallisen karttapalvelun puhelinnumeroon tai käyttää muita viestinlaitteen ja tiedonsiirtoverkon tarjoamia datasiirtopalveluja ottaakseen yhteyden karttapalveluun, jolloin vasteena yhteydenottoon karttapalvelu 15 lähettää viestinlaitteelle kaupungin kartan digitaalimuodossa. Kartta tallentuu viestinlaitteen muistiin ja siitä voidaan muodostaa sopivien kuvankäsittelyoperaatioiden ja näytön 38 avulla näkymätön valekuva, jota käyttäjä voi tutkia pieni näkyvä osa kerrallaan kuvan 8 esittämällä tavalla.

20 Inertia-anturin antama tieto on suhteellista eli se mittaa vain asennon muutosta jostakin alkuasennosta lähtien. Sen lisäksi tai asemesta viestinlaite voi sisältää jonkin toisen anturin, joka antaa jonkinlaista absoluuttista paikka-, asento- ja/tai liiketietoa. Esimerkiksi edellä selostettua karttasovellusta varten viestinlaitteessa voi olla pienikokoinen magneettikentän mittari tai muu absoluuttisen suunnan mittari, joka toimii .! § 25 kompassina eli kertoo viestinlaitteelle, missä asennossa se on ilmansuuntiin nähden.

Karttasovelluksessa viestinlaite voi tällöin kääntää näytössä näkyvän kartan automaattisesti oikein päin: jos magneettikentän mittalaitteen antama tieto osoittaa, että käyttäjä katsoo pohjoiseen, hänen näkemässään kartassa käännetään karttapohjoinen ** kohti hänen katseensa suuntaa ja niin edelleen.

30

Kuvat 9a ja 9b esittävät erästä keksinnön pitemmälle kehitettyä suoritusmuotoa, jossa viestinlaite 90 sisältää myös sähköisen kameran 91. Viestinlaite on esitetty : ’ ·‘; kuvissa 9a ja 9b oleellisesti samassa asennossa kuin käyttöä havainnollistavissa ku- vissa 4 ja 8. Kuvan 9a suoritusmuodossa kamera 91 on sijoitettu kiinteästi osaksi ;;; 35 runko-osaa 92 runko-osan samaan päähän kuin näyttöosa 36 ja kameran katkovii- ’·;·* voilla rajatun kuvaussektorin suunta on oleellisesti pitkänomaisen runko-osan pi- tuusakselin suuntainen osoittaen kuvassa 9a alaviistoon. Kun viestinlaite on käyttä-jän pään vieressä ja käyttäjä katsoo näytön 38 esittämää kuvaa, kameran 91 kuvaus- 111892 11 suunta on oleellisesti samansuuntainen kuin käyttäjän katseen suunta. Kuvan 9b suoritusmuodossa kamera 91 on sijoitettu erilliseen kameraosaan 93, joka voidaan tarvittaessa kiinnittää runko-osassa 92' olevaan kiinnityskohtaan 95 irrotettavalla liitoksella, joka voi olla jokin sinänsä tunnettu mekaaninen ja/tai magneettinen pika-5 lukitus. Kameraosaa 93 ja runko-osaa 92' yhdistää tiedonsiirtokaapeli 94, jolle on varattu tila runko-osan 92' sisältä: kun kameraosa 93 on kiinnitettynä runko-osaan 92', tiedonsiirtokaapeli 94 on piilossa runko-osan 92' sisällä. Tiedonsiirtokaapelin asemesta tai lisäksi voidaan käyttää mitä tahansa sinänsä tunnettua tiedonsiirtoyhteyttä, mukaanlukien infrapunalinkit ja muut lyhyen kantaman langattomat linkit.

10

Kuvan 9b mukainen tulos saavutetaan myös järjestelyllä, jossa keksinnön mukaiseen viestinlaitteeseen ei sinänsä kuulu kameraa, mutta siihen voidaan liittää sinänsä tunnettu digitaalinen still-kamera, videokamera tai muu elektroninen kuvalähde erillisellä kaapelilla tai muulla tiedonsiirtolinkillä. Tällöin käyttäjä voisi katsella ulko-15 puolisen kameran tai muun elektronisen kuvalähteen tuottamia kuvia näytössä ja/tai lähettää ne vastaanottajalle hyödyntäen viestinlaitteen ja tiedonsiirtoverkon datasiirto-ominaisuuksia.

Kameran käyttö voidaan yhdistää keksinnön mukaisen viestinlaitteen muuhun käyt-20 töön monin tavoin. Eräs vaihtoehto on käyttää kameraa ja viestinlaitetta still-kuvien eli "sähköisten postikorttien" lähettämiseen. Käyttäjä kohdistaa kameran 91 haluamaansa kohteeseen ja antaa esimerkiksi pallohiiren 39 painikkeita painamalla komennon, jolloin kuva kohteesta tallentuu kameran ja siihen liittyvien kuvankäsitte-lypiirien välityksellä viestinlaitteen muistiin. Tämä voi tapahtua kesken puhelun tai 25 ennen puhelun aloittamista; käyttäjä soittaa haluamaansa numeroon ja käyttää viestinlaitteen ja tiedonsiirtoverkon datasiirto-ominaisuuksia siirtääkseen tallennetun digitaalisen valokuvan haluamansa vastaanottajan viestinlaitteeseen, telekopiokoneeseen tai tietokoneeseen. Viestinlaite voi siirtää kuvan yhteydessä vastaanottajalle automaattisesti tiedot kuvan lähettäjästä, ja/tai käyttäjä voi kirjoittaa viestinlaitteel-v · 30 laan merkkijonomuotoisen viestin, joka lähetetään vastaanottajalle kuvan yhtey dessä. Jos viestinlaitteen ja tiedonsiirtoverkon tiedonsiirtokapasiteetti on riittävän :' ·.. suuri, vastaanottajalle voidaan välittää useiden peräkkäisten kuvien muodostama ku- vavirta samaan tapaan kuin tunnetuissa videoneuvottelujärjestelmissä. Järjestelynä ·. tämä eroaa still-kuvan välittämisestä vain siten, että kun kuvavirtamoodi on aloi- * · · ··; 35 tettu, viestinlaite tallentaa ja lähettää yhden kuvan sijasta peräkkäisiä kuvia auto- 1...· maattisesti aina siihen asti, kunnes käyttäjä lopettaa kuvavirtamoodin käytön, yhteys : * ·.: tiedonsiirtoverkkoon katkeaa tai laitteen käyttöjännitelähde ehtyy.

• · 111892 12

Kuvan 9a mukaisessa viestinlaitteessa kameran 91 kuvaussuunta on normaalissa käyttöasennossa käyttäjästä poispäin, joten käyttäjän ottamat still-kuvat tai videoneuvottelun tapainen kuvavirta esittävät yleensä jotakin muuta kuin käyttäjää itseään. Tämä järjestely poikkeaa monista tunnetuista videoneuvottelusovelluksista, 5 joissa pyritään nimenomaan välittämään kuvaa puhujasta tai puhujista. Käyttäjä voi kuitenkin luonnollisesti asettua peilin eteen, jolloin hän kuvaa peilin avulla itseään. Viestinlaitteen varusteena voidaan jopa toimittaa käyttäjälle erillinen peili tätä tarkoitusta varten. Kuvan 9b suoritusmuodossa käyttäjä voi valita kuvattavan kohteen vapaasti. Kuvan 9a suoritusmuoto on viestinlaitteen kunnossapidon kannalta edulli-10 nen, koska kun näyttöosa 36 on käännetty kuljetusasentoon, se peittää kameran 91 linssin ja suojaa sitä kolhuilta ja kulumiselta.

Näyttöä 38 on edullista käyttää apuna kuvattaessa kameralla 91. Viestinlaite voi johtaa kameran 91 tuottaman kuvan reaaliajassa näyttöön 38, jolloin näyttö 38 15 toimii kameran 91 etsimenä ja käyttäjän on helppo kohdistaa kuva haluamaansa kohteeseen. Jos viestinlaitetta käytetään videoneuvotteluun, jossa välitetään kuvaa molempiin suuntiin, näyttöä 38 voidaan luonnollisesti käyttää myös tietoliikenneverkosta viestinlaitteeseen saapuneen "paluusuuntaisen" kuvan esittämiseksi käyttäjälle. Näyttö voi olla jopa jaettu niin, että se näyttää sekä lähtevän että tulevan ku-20 van samanaikaisesti tai lähtevä ja tuleva kuva voivat vuorotella näytössä.

Muuta kohdetta kuin käyttäjää esittävän kuvan välittäminen samanaikaisesti tavallisen puhelun kanssa on erityisen hyödyllistä esimerkiksi huoltomiehille, jotka joutuvat toimimaan yksin ja kaukana teknisistä erityisasiantuntijoista. Oletetaan, että ,; 25 keksinnön mukaisen viestinlaitteen käyttäjä on huoltomies, joka on lähetetty kor- ··’ jaamaan asiakkaan tiloissa olevaan koneeseen tullut vika. Jos huoltomies ei tunnista ' vian aiheuttajaa itse, hän voi soittaa tekniselle erityisasiantuntijalle, jolla on käytös- ' * sään samanlainen viestinlaite tai muunlainen järjestely äänen ja kuvan samanaikasta : ’·· vastaanottoa varten. Huoltomies kohdistaa kameran korjattavaan kohteeseen ja se- :· 30 lostaa samalla suullisesti näkemäänsä. Ääni ja kuva välittyvät asiantuntijalle käytän nöllisesti katsoen reaaliajassa, jolloin tämä voi pyytää huoltomiestä suuntaamaan | . kameran toisin tai kuvaamaan kameralla ja/tai suullisesti jotain erityistä yksityiskoh- taa. Jos asiantuntija tunnistaa vian aiheuttajan, hän voi antaa suulliset ohjeet vian korjaamiseksi ja/tai lähettää korjausohjeet teksti- tai kuvatiedostona huoltomiehen ···· 35 viestinlaitteelle, joka tallentaa tiedoston ja esittää sen huoltomiehelle esimerkiksi ai- 1 ·. · ‘ emmin selostetulla valekuvatekniikalla.

111892 13

Viestinlaitteen sisältämä tai siihen lisälaitteena liitettävä digitaalinen kamera voi toimia myös jollain muulla kuin näkyvän valon aallonpituusalueella. Esimerkiksi in-frapunakamera voi tuottaa kuvan kohteesta myös pimeässä. Eri aallonpituuden lisäksi kamera ja siihen liittyvät sinänsä tunnetut kuvankäsittelypiirit voivat sisältää 5 muita piirteitä, jotka tekevät kuvasta erilaisen kuin paljaalla silmällä nähtävä kuva. Tällaista piirrettä voidaan käyttää ns. lisätyn todellisuuden (engl. augmented reality) tyyppisen sovelluksen luomiseksi. Lisätty todellisuus tarkoittaa, että käyttäjän havaitsema kuva esittää täsmälleen samaa kohdetta, jonka käyttäjä näkisi muutenkin näkökenttänsä kyseisessä kohdassa, mutta kuva sisältää sellaisia kohdetta kuvaavia 10 piirteitä, joita paljaalla silmällä olisi vaikea tai mahdoton havaita. Jos esimerkiksi kuvaa tuottava kamera on herkempi valolle kuin ihmisen silmä, järjestely toimii va-lonvahvistimena eli käyttäjä havaitsee kuvan esittämän osan näkökentästään paremmin valaistuna kuin paljain silmin katsoessaan. Toisessa esimerkissä viestinlait-teeseen voi olla tallennettuna jonkin mekaanisen kohteen sisäinen rakenne, jolloin 15 kun käyttäjä katsoo kyseistä kohdetta viestinlaitteeseen kuuluvien kameran ja näytön avulla, hän näkee kohteen ulkomuodon lisäksi sen sisällä olevien osien ääriviivat, jotka viestinlaite esittää näytössä.

Kuva 10 on lohkokaavio, joka havainnollistaa keksinnön mukaisen viestinlaitteen 20 erään suoritusmuodon toiminnallista rakennetta. Tässä tapauksessa viestinlaite sisältää kuvan 3c mukaisen pallohiiren, käyttöasennossa käyttäjän näkökenttään tulevan näytön sekä kameran. Lohko 100 vastaa toiminnallisesti tunnettua matkapuhelinta, jossa on kantataajuuslohko 101 ja sen kanssa suorassa tiedonsiirtoyhteydessä oleva • t radiotaajuuslohko 102. Kantataajuuslohko 101 sisältää mm. mikrofonin 101a, kaiut- ; 25 timen 101b ja näytön 101c, joka on tyypillisesti pistematriisityyppinen nestekide- ’’ näyttö merkkijonojen ja laitteen käyttöön liittyvien symbolien esittämiseksi käyttä jälle. Lisäksi kantataajuuslohko 101 sisältää kaikki ne signaalinkäsittelyosat, joita ' tarvitaan mikrofonin 101a äänittämän puheen muuttamiseksi sähköiseen muotoon ja syöttämiseksi lähettämistä varten radiotaajuuslohkoon 102, sekä ne signaalinkäsitte-v : 30 lyosat, joita tarvitaan radiotaajuusosan 102 vastaanottamien lähetysten käsittelemi seksi ja muuttamiseksi kaiuttimen 101b avulla akustiseksi signaaliksi tai näytön 101c avulla visuaalisiksi viesteiksi. Graafisen selvyyden vuoksi näitä osia ei ole :·; esitetty kuvassa 10. Lisäksi kantataajuusosa 101 sisältää ainakin yhden mikroproses sorin viestinlaitteen toiminnan ohjaamiseksi; myöskään mikroprosessoria ei selvyy-···; 35 den vuoksi ole esitetty kuvassa 10. Radiotaajuuslohko 102 sisältää lähinnä erilaisia vahvistimia, suodattimia ja sekoittimia haluttujen radiotaajuisten signaalien tuotta-miseksi ja vahvistamiseksi sekä ei-toivottujen signaalien vaimentamiseksi.

: Radiotaajuuslohko 102 on välittömässä yhteydessä viestinlaitteen antenniin 103.

111892 14

Lohko 100 sisältää myös muistin, akun tai muun teholähteen, mekaaniset tukirakenteet sekä kaikki muut sinänsä tunnetut osat, joita tarvitaan tavallisessa matkapuhelimessa.

5 Pallohiirilohko 104 sisältää kuvan 10 suoritusmuodossa ohjauspallon 106, painikkeet 107 ja tiedonkokoomisosan 105, joka muuttaa ohjauspallon 106 liikkeet ja painikkeiden 107 painallukset sähköisiksi signaaleiksi, jotka ohjataan kantataajuusloh-koon 101. Keksinnön kannalta lohkon 104 sisäinen rakenne ei ole oleellinen, mikä tarkoittaa, että pallohiiri voidaan korvata millä tahansa muulla ohjauslaitteella, joka 10 tuottaa oleellisesti samanlaisia sähköisiä signaaleja ja joka voidaan integroida suhteellisen pienikokoiseen matkaviestimeen. Kantataajuuslohko tuottaa kuvan, joka on tarkoitettu esitettäväksi käyttäjän näkökentässä, ja ohjaa sen tiedonsiirtoyhteyttä pitkin näyttöön 108. Kamera tai vastaava kuvantuottoyksikkö muodostaa oman lohkonsa 109, josta on suhteellisen suurikapasiteettinen tiedonsiirtoyhteys 15 kantataajuuslohkoon 101. Tavalliset CCD-elementit (Charge Coupled Device) ja vastaavat nopeasti luettavat kuvaa tuottavat komponentit voivat tuottaa hyvin paljon kuvainformaatiota, jota on kapasiteetin säästämiseksi kompressoitava lohkossa 110. Se on tässä esitetty erillisenä lohkona, mutta se voi olla myös kiinteä osa joko kame-ralohkoa 109 tai kantataajuuslohkoa 101.

20

Alan ammattimiehelle on selvää, että edellä esitetyt suoritusmuodot ovat esimerkinomaisia eivätkä ne rajoita keksintöä. Selityksessä esitettyjä viestinlaitteen osia voidaan yhdistellä eri tavoin tai joitakin niistä voidaan jättää pois poikkeamatta silti jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten suojapiiristä.

» · · i : • i i

Claims (18)

111892 15

1. Viestinlaite (30) kuten matkapuhelin, joka on muodoltaan pitkänomainen, käsittäen ensimmäisen päädyn ja toisen päädyn, kaiuttimen (32) ja mikrofonin (33), 5 jolloin mainittu kaiutin (32) on viestinlaitteen ensimmäisen päädyn puoleisessa osassa matkapuhelimen käyttäjän korvan kohdalla, ja mainittu mikrofoni (33) on viestinlaitteen toisen päädyn puoleisessa osassa käyttäjän suun, posken, leuan tai kaulan kohdalla, kun viestinlaittetta pidetään normaalissa käyttöasennossa käyttäjän pään sivulla toisella kädellä, ja joka viestinlaite käsittää lisäksi kameran (91), tun-10 nettu siitä, että viestinlaitteessa on näyttö (38), joka on jäljestetty sijoittumaan käyttäjän näkökenttään, kun viestinlaite on käyttäjän pään sivulla, ja että kamera (91) on liitetty viestinlaitteeseen (30) siten, että kameran kuvaussuunta on olennaisesti viestinlaitteen käyttäjän katselusuunnan mukainen, kun viestinlaitetta (30) pidetään mainitussa normaalissa käyttöasennossaan. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että kamera sisältyy kiinteästi viestinlaitteeseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että kamera sijait- * I ···. 20 see kameraosassa (93), joka on mekaanisesti liitettävissä irrotettavalla liitoksella t viestinlaitteeseen. IMI

' ’ 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että se kä- " sittää välineet (101) mainitun kameran muodostaman kuvan ohjaamiseksi mainit- • : : 25 tuun näyttöön (108).

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää toistensa suhteen liikutettavat runko-osan (31) ja näyttöosan (36), .!. jolloin mainittu näyttö (38) sijaitsee mainitussa näyttöosassa (36) ja mainittu kaiutin ;30 (32) sijaitsee mainitussa runko-osassa (31).

: ’ \: 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että mainittu näyt- toosa (36) liittyy mainittuun runko-osaan (31) kiertonivelellä (37), jonka suhteen näyttöosa on kierrettävissä kahden ääriasennon välillä, joista ensimmäisessä ääri-35 asennossa se on runko-osan jatkeena niin, että näyttöosan ulkopintojen suunta ei merkittävästi poikkea runko-osan ulkopintojen suunnasta, ja toisessa ääriasennossa näyttöosa suuntautuu runko-osan suurimman ulottuvuuden suunnasta oleellisesti kohtisuoraan sivullepäin. 111892 16

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että näyttöosa (36) sisältää näyttöelementin (61) kuvan muodostamiseksi ja optiikan (64) kuvan ohjaamiseksi käyttäjän näkökenttään siten, että käyttäjä mieltää kuvan todellista suurempana ja todellista kauempana olevana. 5

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää välineet mainitussa näytössä esitettävän kuvan kiertämiseksi 180 astetta kuvan keskipisteen ympäri vasteena tietoon viestinlaitteen asennosta käyttäjän päähän nähden sekä välineet mainitun tiedon muodostamiseksi kytkimellä, joka 10 on yksi seuraavista: automaattinen kytkin, manuaalinen kytkin.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että mainittu kamera on järjestetty toimimaan muulla kuin näkyvän valon aallonpituusalueella. 15

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi välineet kuvattavan kohteen valaisemiseksi kyseisellä muulla kuin näkyvän valon aallonpituusalueella. • · § • *

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, « Γ’ että se käsittää välineet (101) muiden graafisten tietojen kuin mainitun kameran * · muodostaman kuvan esittämiseksi mainitussa näytössä (38,108) samanaikaisesti ja 11 · · | ’ päällekkäin mainitun kameran muodostaman kuvan kanssa. • · < · · : 25

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (110, 101, 102, 103) mainitun kameran muodostaman kuvan V: lähettämiseksi sähköisessä muodossa tiedonsiirtoverkon kautta vastaanottajalle, joka :' · *: sähköinen muoto on yksi seuraavista: still-kuvatiedosto, jatkuva kuvavirta. *

13. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, ' ; · ‘ että se käsittää lisäksi magneettikentän mittauslaitteen tiedon toimittamiseksi käyttä- jälle mainitun näytön välityksellä koskien viestinlaitteen asentoa ilmansuuntiin nähden. • · ·

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että viestinlaite käsittää lisäksi ohjainlaitteen (39, 71, 72, 81) näytönohjauskomentojen muodostamiseksi käyttäjän suorittaman mekaanisen liikkeen perusteella. 111892 17

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että näytönoh-jauskomentojen muodostamiseksi sellaisen liikkeen perusteella, jossa käyttäjä liikuttaa tiettyä kätensä osaa viestinlaitteen suhteen, mainittu ohjainlaite on yksi seuraa-vista: pallohiiri (39), laattahiiri (71), navigointinäppäin (72). 5

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että mainittu ohjainlaite (39, 71, 72) sijaitsee viestinlaitteen toisella sivupinnalla mainitun ensimmäisen päädyn puoleisessa osassa.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että näytönohjaus- komentojen muodostamiseksi sellaisen liikkeen perusteella, jossa käyttäjä liikuttaa koko viestinlaitetta, mainittu ohjainlaite on inertia-anturi (81) tai vastaava kiertymää kolmen kohtisuoran akselin ympäri mittaava laite.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen viestinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää välineet näkymättömän valekuvan (83) laskennalliseksi muodostamiseksi ja tietyn osan (82, 83a) kyseisestä näkymättömästä valekuvasta esittämiseksi mainitussa näytössä mainitun inertia-anturin (81) antamien, viestinlaitteen asentoa ja liiketilaa kuvaavien mittaustulosten perusteella. 20