FI119975B - Menetelmä separaattorin käyttämiseksi ja separaattori - Google Patents

Description

MENETELMÄ SEPARAATTORIN KÄYTTÄMISEKSI JA SEPARAATTORI

Keksinnön kohteena on menetelmä keskipakoseparaattorin käyttämiseksi.

5

Keksinnön kohteena on myös keskipakoseparaattori.

Keskipakoseparaattorilla voidaan erottaa kaksi eri tiheyden omaavaa nestettä toisistaan. Lisäksi keskipakoseparaattorilla voidaan erottaa nesteestä kuonaa ja muu-10 ta kiintoainetta. Separaattori käsittää pyöritettävän kuulan eli roottorin, jossa on le-vypakka ja kuonatila separoitavalle nesteelle. Kuulan pyöriessä kiintoaine ja/tai raskaampi eli suuremman tiheyden omaava neste kulkeutuvat keskipakovoiman vaikutuksesta kuulan ulompaan osaan, ns. kuonatilaan, josta niitä poistetaan. Separoitu, kevyempi eli pienemmän tiheyden omaava neste kulkeutuu levypakan läpi 15 kuulan sisempään osaan, josta se johdetaan separaattorista pois.

Esimerkiksi laiva-ja voimalaitoskäytössä olevien mäntämoottoreiden yhteydessä keskipakoseparaattoreita käytetään kuonan ja veden erottamiseen voiteluöljystä ja polttoöljystä. Öljystä erotettua kuonaa poistetaan kuulasta poistoaukkojen kautta 20 jaksoittain tyhjennysjaksojen aikana. Ennen tyhjennysjakson alkamista kuulaan syötetään raskaampaa nestettä eli ns. syrjäytysvettä, jolla täytetään kuula ja syrjäytetään kevyempi neste eli öljyjä estetään siten öljyn poistuminen kuulasta kuonan mukana. Tyhjennysjakson jälkeen separoinnin taas alkaessa separaattorista poistettavan separoidun nesteen painetta mitataan. Mikäli paine ei nouse 25 hälytysviiveen aikana ennaltamäärättyyn arvoon, saattaa separaattorissa olla toimintahäiriö ja separaattorin ohjausjärjestelmä käynnistää hälytyksen. Mikäli separoitavaa nesteen tilavuusvirta on pieni, saattaa separaattorin täyttyminen ja paineen nousu riittävälle tasolle tyhjennysjakson jälkeen viedä hälytysviivettä pidemmän ajan, jolloin ohjausjärjestelmä käynnistää turhaan hälytyksen.

30 2 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan ratkaisu, jolla separaattorin hälytysviiveen pituutta voidaan optimoida.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan patenttivaatimuksissa 1 ja 4 esitetyillä tavoilla. 5 Keksinnössä määritetään kuulaan syötettävän separoitavan nesteen tilavuusvirta, ja säädetään hälytysviiveen pituutta separoitavan nesteen tilavuusvirran perusteella.

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

10 Keksinnön mukaisen ratkaisun avulla hälytysviiveen pituus voidaan optimoida separoitavan nesteen tilavuusvirran mukaan, mikä vähentää väärien hälytysten määrää separoitavan nesteen tilavuusvirran ollessa pieni. Vastaavasti häiriötilanteessa hälytys voidaan käynnistää aikaisemmin, kun separoitavan nesteen tilavuusvirta on suuri.

15

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin omaisesti viitaten oheiseen piirustukseen, joka esittää periaatteellisena poikkileikkauskuvana yhtä keksinnön mukaista keskipakoseparaattoria.

20 Piirustuksessa on kuvattu keskipakoseparaattori 1, jota käytetään kahden eri tiheyden omaavan nesteen erottamiseksi toisistaan ja/tai kuonan ja muun kiintoaineen erottamiseksi nesteestä. Keskipakoseparaattoreita 1 on kahta päätyyppiä. Toinen on näistä ns. clarifier-separaattori, jolla erotetaan kiintoainetta ja kuonaa nesteestä. Toinen on ns. purifier-separaattori, jolla erotetaan raskaampaa nestettä 25 ja kiintoainetta/kuonaa kevyemmästä nesteestä. Esimerkiksi suurissa mäntämoot-toreissa, joita käytetään laivojen päämoottoreina ja voimalaitoksissa, keksinnön mukaista keskipakoseparaattoria 1 voidaan käyttää polttoöljyn ja voiteluöljyn joukossa olevan veden ja/tai kuonan ja muun kiintoaineen erottamiseen pienemmän tiheyden omaavasta öljystä. Keskipakoseparaattori 1 voi olla kumpaa tahansa 30 edellä mainittua tyyppiä.

3

Separaattori 1 käsittää pyörimisakselin 3 ympäri pyöritettävissä olevan roottorin eli kuulan 2. Kuula 2 käsittää rungon 4, joka sisällä on levypakka 13 ja kuonatila 6. Runko 4 käsittää kaksi vastakkain sovitettua puolikasta, alapuolikkaan 27 ja ylä-5 puolikkaan 26. Alapuolikasta painetaan vasten yläpuolikasta sulkukammioon 24 linjaa 25 pitkin syötettävän sulkunesteen paineen aiheuttaman voiman avulla. Levypakka 13 ja kuonatila 6 ympäröivät pyörimisakselia 3, jolloin kuona ja muu kiintoaine ja/tai suuremman tiheyden omaava neste kulkeutuvat kuulan 2 pyöriessä keskipakovoiman vaikutuksesta radiaalisuunnassa kuulan ulompaan osaan eli ns. 10 kuonatilaan 6. Vastaavasti pienemmän tiheyden omaava neste kulkeutuu erotus-kammion sisempään osaan 7. Kuula 2 on ympäröity stationaarisella kotelolla (ei näytetty).

Separaattorissa 1 on syöttöyhde eli stationaarinen syöttöputki 8 separoitavan nes-15 teen johtamiseksi kuulaan 2. Syöttöputkessa 8 on pumppu 9, jonka avulla separoitavaa nestettä pumpataan kuulaan 2. Pumpun 9 pyörimisnopeutta säädetään taajuusmuuttajalla 10. Kuula 2 käsittää levypakan 13, jonka levyjen välissä raskaampi neste ja/tai kuona ja muu kiintoaine erotetaan kevyemmästä nesteestä. Syöttöputki 8 on sijoitettu kuulan 2 keskiosaan pyörimisakselin 3 suuntaisesti ja sen suuaukko 20 on pyörimisakselilla 3, jolloin separoitavaa nestettä johdetaan kuulan 2 alaosaan levypakan 13 alla olevan jakelijan 28 alapuolelle. Separaattorissa 1 on myös pois-toyhde eli stationaarinen poistoputki 11 separoidun eli kevyemmän eli pienemmän tiheyden omaavan nesteen poistamiseksi kuulasta 2. Poistoputken 11 suuaukko on sijoitettu erotuskammion kuulan sisempään osaan 7. Poistoputki 11 on varustettu 25 paineanturilla 12, jolla separaattorista poistetun separoidun eli kevyemmän nesteen painetta mitataan.

Kuulan 2 ulkokehällä on avattavissa ja suljettavissa olevia poistoaukkoja 14, joiden kautta kuonaa ja muuta kiintoainetta poistetaan kuulasta tyhjennysjakson aikana. 30 Poistoaukot 14 avataan liuottamalla alapuolikasta 27 alaspäin. Alapuolikkaan 27 liike saadaan aikaan ohjausnestekanavaa 16 pitkin ohjauskammioon 17 syötettä- 4 vän ohjausnesteen avulla. Ohjauskammiossa 17 on poistomekanismi, joka ohjaus-nesteen paineen vaikutuksesta saa sulkukammiossa 24 olevan paineen purkautumaan ohjauskammion 17 suuttimien 23 kautta. Tällöin alapuolikas 27 liukuu kuulassa 5 vallitsevan paineen vaikutuksesta alaspäin ja poistoaukot 14 avautuvat.

5 Kuula suljetaan lopettamalla ohjausnesteen syöttö ohjauskammioon 17 ja lisäämällä sulkunestettä sulkukammioon 24. Sulkunesteen paine alkaa taas vaikuttamaan sulkukammiossa 24 ja alapuolikas 27 liukuu takaisin vasten yläpuolikasta 26 ja peittää poistoaukot 14.

10 Separaattori 1 on varustettu syrjäytysnesteen syöttöputkella 19, joka on kytketty syöttöputkeen 8 syrjäytysnesteen syöttämiseksi kuulaan 2 syöttöputken 8 kautta. Syijäytysnesteen syöttö täyttää kuulan raskaammalla nesteellä ja täten estää kevyemmän nesteen kulkeutumisen ulos kuulasta poistoaukkojen 14 kautta tyhjen-nysjakson aikana. Syrjäytysnesteen syöttöputki 19 on varustettu sulkuventtiilillä 20, 15 esimerkiksi sähköisellä solenoidiventtiilillä, jolla syrjäytysnesteen virtaus kuulaan 2 voidaan estää tai sallia. Syrjäytysnesteen syöttöputki 19 on varustettu paineanturilla 21 syrjäytysnesteen paineen mittaamiseksi. Anturi 21 on syrjäytysnesteen vir-taussuunnassa ennen sulkuventtiiliä 20 olevassa kohdassa syrjäytysnesteen syöt-töputkessa 19.

20

Lisäksi separaattori 1 käsittää sähköisen ohjausjärjestelmän 22, joka on järjestetty keräämään tietoa eri mittauskohteista eli syrjäytysnesteen paineanturin 21 ja pois-toputken paineanturin 12 mittaussignaalit. Ohjausjärjestelmä 22 ohjaa sulkuventtiiliä 20 syrjäytysnesteen painemittauksen 21 perusteella. Paineanturilta 21 tulevan 25 mittaustiedon perusteella ohjausjärjestelmä 22 säätää sulkuventtiilin 20 aukioloaikaa eli syrjäytysnesteen syöttöaikaa kuulaan 2. Syrjäytysnesteen syöttömäärä syöttöjakson aikana pidetään siten vakiona tai likimain vakiona.

Lisäksi ohjausjärjestelmälle 22 johdetaan tieto taajuusmuuttajan 10 ohjaustaajuu-30 desta tai ulostulotaajuudesta, jotka ovat ainakin likimain verrannollisia pumpun 9 pyörimisnopeuteen, ja poistoputken paineanturin 12 mittaussignaali. Pumpun 9 5 pyörimisnopeuden perusteella ohjausjärjestelmä 22 säätää tyhjennysjakson jälkeisen hälytysviiveen pituutta. Hälytys käynnistetään, jos tyhjennysjakson jälkeen, se-paroinnin alettua, hälytysviiveen aikana poistoputken paineanturilta 12 ei tule riittävän suurta painetta indikoivaa signaalia eli poistoputkessa 11 ei virtaa nestettä 5 lainkaan tai nesteen paine on liian alhainen.

Keskipakoseparaattorin 1 käytön aikana kuulaa 2 pyöritetään pyörimisakselin 3 ympäri. Separoitavaa nestettä pumpataan pumpulla 9 syöttöputkea 8 pitkin kuulaan 2. Kuulaan 2 syötettävän nesteen virtausmäärä säädetään halutuksi rnuutta-10 maila pumpun 9 pyörimisnopeutta taajuusmuuttajalla 10. Ohjausjärjestelmä 22 muuttaa taajuusmuuttajan 10 ulostulotaajuutta eli käytännössä pumpun 9 pyörimisnopeutta separoidun nesteen käyttökohteessa vallitsevan tarpeen perusteella. Kuulassa 2 raskaampi eli suuremman tiheyden omaava neste ja/tai kuona ja muu kiintoaine kulkeutuvat kuulan ulompaan osaan eli kuonatilaan 6. Kevyempi eli pie-15 nemmän tiheyden omaava neste kulkeutuu levypakan 13 läpi sisempään osaan 7. Purifier-tyyppisessä separaattorissa raskaampaa nestettä poistetaan ulommasta osasta 6 jatkuvatoimisesti ns. gravity discin (ei kuvattu) kautta.

Separoitua eli kevyempää nestettä poistetaan kuulasta 2 poistoputkea 11 pitkin. 20 Raskaampaa nestettä ja/tai kuonaa ja kiintoainetta poistetaan kuulan kuonatilasta 6 jaksoittain poistoaukkojen 14 kautta. Ennen tyhjennysjakoson alkamista separoitavan nesteen syöttö syöttökanavan 8 kautta kuulaan 2 lopetetaan. Tämän jälkeen sulkuventtiili 20 avataan ja syrjäytysnesteen syöttö kuulaan 2 aloitetaan. Syrjäytys-nesteen tiheys on suurempi kuin separoidun nesteen. Syrjäytysneste on tavallisesti 25 samaa kuin kuulan kuonatilassa 6 oleva raskaampi neste, tyypillisesti vettä. Syrjäytysnesteen syötön vaikutuksesta raskaamman nesteen määrä kuulassa 2 lisääntyy, jolloin kevyemmän ja raskaamman nesteen rajapinta 29 siirtyy kohti erotus-kammion sisäosaa 7.

30 Jos syrjäytysnestettä syötetään syöttöjakson aikana kuulaan 2 liian vähän, separoitua nestettä poistuu kuulasta poistoaukkojen 14 kautta tyhjennysjakson aikana.

6

Toisaalta, jos syrjäytysnestettä syötetään kuulaan 2 liian paljon, kulkeutuu syrjäy-tysnestettä separoidun nesteen joukkoon. Sopiva syrjäytysnesteen syöttömäärä voidaan määrittää esimerkiksi kokeellisesti tai separoitavan nesteen ominaisuuksien perusteella. Syrjäytysnesteen syöttömäärän optimoimiseksi syöttöjakson pituut-5 ta säädetään syrjäytysnesteen paineen perusteella. Syrjäytysnesteen painetta mitataan syrjäytysnesteen syöttöputkessa mittalaitteella 21 ja mittaussignaali johdetaan ohjausjärjestelmälle 22. Ohjausjärjestelmä 22 määrittää syrjäytysnesteen syöttöjakson pituuden syrjäytysnesteen mitatun paineen perusteella ja ohjaa sul-kuventtiiliä 20 vastaavasti. Tavoitteena on saada syöttöjakson aikana kuulaan 2 10 syötettävän syrjäytysnesteen määrä pidettyä vakiona tai oleellisesti vakiona. Esimerkiksi, jos syrjäytysnesteen paine on 6 bar, syöttöjakson pituudeksi asetetaan 4 s. Vastaavasti, jos syrjäytysnesteen paine on 2 bar, syöttöjakson pituus on 7 s.

Tyhjennysjakson alkaessa tai ennen tyhjennysjakson aloittamista syrjäytysnesteen 15 syöttö lopetetaan sulkemalla sulkuventtiili 20. Ohjausnestettä syötetään ohjauska-navaa 16 pitkin ohjauskammioon 17. Ohjauskammiossa 17 vallitsevan hydraulisen paineen vaikutuksesta kuulan alapuolikas siirtyy paikaltaan ja paljastaa poistoaukot 14. Raskaampi neste ja kuona poistuvat kuulasta poistoaukkojen 14 kautta kuulaa ympäröivään koteloon. Tavoitteena on mahdollisimman vähäinen kevyemmän, se-20 paroidun nesteen, tavallisesti öljyn, hävikki kuulan tyhjennyksen aikana. Tyhjennysjakson päättyessä ohjausnesteen syöttö lopetetaan ja ohjauskammiossa 17 vallitseva hydraulinen paine purkautuu suuttimien 23 kautta. Sen jälkeen syötetään sulkunestettä kuulan alapuolikkaan 26 alapuolelle sulkukammioon 24, jolloin ala-puolikas 27 siirtyy ylöspäin ja peittää jälleen poistoaukot 14 ja tyhjennysjakso päät-25 tyy. Tyhjennysjakson pituus on noin sekunti tai joitakin sekunteja, jos ohjausnesteen ja sulkunesteen syöttöä ohjataan eri solenoidiventtiileillä. Usein nykyaikaisissa separaattoreissa kuitenkin sama ohjausneste sekä avaa että sulkee kuulan sisäisillä kanavajärjestelyillä alle sekunnissa, jopa sekunnin murto-osissa. Tyhjennysjakson päätyttyä aloitetaan jälleen separoitavan nesteen syöttö syöttöputken 8 kautta 30 kuulaan 2. Purifier-tyypisessä separaattorissa tyhjennysjakson päätyttyä kuulaan 2 7 syötetään syrjäytysnesteen syöttöputkeken 19 ja syöttöputken 8 kautta ns. tiivis-tenestettä ennen separoitavan nesteen syötön aloittamista.

Syrjäytysnesteen syöttöjakson pituuden säätö voidaan toteuttaa jatkuvasti tapahtu-5 van mittauksen funktiona tapahtuvana säätönä. Esimerkiksi sulkuventtiilin 20 avautuessa syrjäytysnesteen paine syrjäytysnesteen syöttöputkessa 19 laskee. Syrjäytysnesteen painetta syöttöputkessa 19 mitataan syöttöjakson aikana jatkuvasti ja ohjausjärjestelmä 22 määrittää syöttöjakson aikaisen keskimääräisen paineen perusteella uutta arvoa syöttöjakson pituudelle jatkuvasti. Kun keskimääräisen pai-10 neen perusteella määritetty syrjäytysnesteen syöttöjakson pituus saavutetaan, ohjausjärjestelmä 22 sulkee sulkuventtiilin 20 ja syrjäytysnesteen syöttö kuulaan 2 loppuu. Myös tässä sovellusmuodossa syrjäytysnesteen syöttömäärä kuulaan 2 pyritään pitämään painevaihteluista riippumatta vakiona tai oleellisesti vakiona syöttöjakson aikana.

15

Syrjäytysnesteen syöttöjakson pituuden säätö voidaan toteuttaa myös laskemalla syrjätysnesteen tilavuusvirta Bernoullin yhtälöä hyväksikäyttäen. Tällöin syrjäytysnesteen syöttöputkessa 19 on kuristus tai muu eri virtauspoikkipinta-alan omaava kohta, johon on sijoitettu paineanturi. Syöttöputken 19 ja kuristuksen painemittaus-20 ten perusteella voidaan laskennallisesti määrittää syrjäytysnesteen syöttöputkessa 19 viilaavan nesteen tilavuusvirta Bernoullin yhtälön ja jatkuvuusyhtälön avulla, kun paineen mittauskohdat ovat samalla korkeudella.

Bernoullin yhtälö: 25 2 2 V, V, Ρι+γΡ = Ρι+γΡ jatkuvuusyhtälö: 8 Q = Vj4 = v2A2 Näistä syrjäytysnesteen tilavuusvirraksi saadaan: 5 öi =A *λ/2*<>2 - Pi )Kp* (1-(4 IA?)) Jossa <2, = tilavuusvirta syrjätysnesteen syöttöputkessa, m3/s v, = virtausnopeus syrjäytysnesteen syöttöputkessa, m/s v2 = virtausnopeus syrjäytysnesteen kuristuksen kohdalla, m/s 10 px = syrjäytysnesteen paine syrjäytysnesteen syöttöputkessa, N/m2 p2 = syrjäytysnesteen paine kuristuksen kohdalla, N/m2 p = syrjäytysnesteen tiheys, kg/m3

At= virtauspoikkipinta-ala syrjäytysnesteen syöttöputkessa, m2 A2 = virtauspoikkipinta-ala kuristuksen kohdalla, m2 15

Virtausnopeudesta voidaan määrittää syrjäytysnesteen tilavuusvirta syrjäytysnesteen syöttöputken virtauspoikkipinta-alan avulla.

Ohjausjärjestelmä 22 määrittää syrjäytysnesteen syöttöputkessa 19 viilaavan ve-20 simäärän kuristuksen ja syöttöputken 19 painemittausten perusteella ja ohjaa sul-kuventtiiliä siten, että syrjäytysnesteen syöttöjakson aikana erotuskammioon 5 syötettävä vesimäärä on haluttu. Myös tässä sovellusmuodossa syrjäytysnesteen syöttömäärä erotuskammioon 5 pyritään pitämään vakiona tai oleellisesti vakiona syöttöjakson aikana, paineenvaihteluista riippumatta. Bernoullin yhtälön avulla las-25 kettua tilavuusvirtaa hyväksi käyttäen lasketaan jatkuvasti oikeaa avautumisaikaa syrjäytysnesteen venttiilille 20.

Ohjausjärjestelmä 22 muuttaa myös separaattorissa 1 käytettävän hälytysviiveen pituutta separaattoriin syötettävän separoitavan nesteen tilavuusvirran funktiona.

9

Halytysviive alkaa, kun separointi aloitetaan uudelleen tyhjennysjakson päätyttyä. Mikäli separoidun nesteen paine poistoputkessa 11 on alle ennaltamäärätyn raja-arvon halytysviiveen jälkeen, käynnistetään hälytys. Separoidun nesteen painetta mitataan paineanturilla 12 ja ohjausjärjestelmä 22 käynnistää hälytyksen, mikäli 5 paineanturilta 12 tuleva signaali indikoi paineen olevan poistoputkessa 11 alle ennalta määrätyn raja-arvon hälytysviiveen jälkeen. Liian alhainen paine poistoputkessa 11 hälytysviiveen jälkeen saattaa merkitä separaattorin toimintahäiriötä, esimerkiksi poistoaukot 14 eivät ole sulkeutuneet. Paineen raja-arvo hälytykselle asetetaan esimerkiksi samaksi kuin separoidun nesteen käyttökohteessa vaaditta-10 va minimipaine. Pumpun 9 pyörimisnopeus vaikuttaa nopeuteen, jolla paine poistoputkessa 11 palautuu normaalille tasolleen erotuskammion 5 tyhjennysjakson jälkeen. Pienemmällä pyörimisnopeudella separaattori täyttyy ja paine palautuu hitaammin kuin suuremmalla.

15 Hälytysviiveen pituutta säädetään separaattoriin syötettävän separoitavan nesteen tilavuusvirran perusteella. Kuulaan syötettävän separoitavan nesteen tilavuusvirta määritetään esimerkiksi tyhjennysjakson jälkeen, separoinnin jälleen alettua. Separoitavan nesteen tilavuusvirta voidaan määrittää esimerkiksi takoitukseen soveltuvalla mittalaitteella tai pumpun 9 pyörimisnopeuden perusteella tai taajuusmuutta-20 jän 10 ulostulotaajuuden tai ohjaustaajuuden perusteella. Pienemmällä tilavuusvir-ralla hälytysviive on pidempi kuin suuremmalla tilavuusvirralla. Ohjausjärjestelmä 22 säätää halytysviiveen pituutta. Esimerkiksi pumpun 9 pyöriessä taajuusmuuttajan 50 Hz:n ulostulotaajuutta vastaavalla nopeudella, hälytysviiveen pituus on 10 s. Jos pumpun 9 pyörimisnopeus muuttuu taajuusmuuttajan 15 Hz:n ulostulotaajuutta 25 vastaavaksi, muuttaa ohjausjärjestelmä 22 hälytysviiveen pituudeksi 40 s. Hälytys voi olla esimerkiksi valvomon näytölle tuleva ilmoitus ja/tai ohjausjärjestelmä 22 voi katkaista separoitavan nesteen syötön separaattorille 1.

Tyhjennysjakson jälkeen kuulaan syötettävän tiivistysnesteen syöttöjakson (puri-30 fier-separaattori) pituus voidaan määrittää tiivitysnesteen painemittauksen avulla vastaavilla tavoilla kuin edellä määritettiin syrjäytysnesteen syöttöjakson pituus.

10

Samoja menetelmiä voidaan käyttää myös ohjausnesteen ja sulkunesteen syöttö-jaksojen pituuksien määrittämiseen.

Claims (6)

1. Menetelmä keskipakoseparaattorin (1) käyttämiseksi, joka keskipakoseparaattori käsittää kuulan (2) separoitavalle nesteelle, jossa menetelmässä syötetään sepa- 5 roitavaa nestettä kuulaan (2), poistetaan separoitua nestettä kuulan sisemmästä osasta (7), poistetaan kuonaa kuulan ulommasta osasta (6) jaksoittain tyhjennys-jaksojen aikana, mitataan kuulasta (2) poistetun separoidun nesteen painetta, ja käynnistetään hälytys mikäli kuulasta (2) poistetun separoidun nesteen paine on tyhjennysjakson jälkeisen hälytysviiveen jälkeen alle ennaltamäärätyn raja-arvon, 10 tunnettu siitä, että määritetään kuulaan (2) syötettävän separoitavan nesteen tila-vuusvirta, ja säädetään hälytysviiveen pituutta separoitavan nesteen tilavuusvirran perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että separoitavaa nestettä syötetään kuulaan pumpulla (9), jonka pyörimisnopeutta voidaan muuttaa, 15 ja määritetään separoitavan nesteen tilavuusvirta pumpun (9) pyörimisnopeuden perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pumpun (9) pyörimisnopeutta muutetaan taajuusmuuttajalla (10), ja määritetään separoitavan nesteen tilavuusvirta taajuusmuuttajan (1) ohjaustaajuuden tai ulostulotaajuu- 20 den perusteella.

4. Keskipakoseparaattori (1), joka käsittää kuulan (2) separoitavalle nesteelle, syöt-töyhteen (8) separoitavan nesteen johtamiseksi kuulaan (2), poistoyhteen (11) separoidun nesteen poistamiseksi kuulan sisemmästä osasta (7), joka poistöyhde (11) on varustettu mittalaitteella (12) separoidun nesteen paineen mittaamiseksi, 25 avattavissa ja suljettavissa olevia poistoaukkoja (14) kuonan poistamiseksi kuulan ulommasta osasta (6) jaksoittain tyhjennysjaksojen aikana, ja ohjausjärjestelmän (22), joka on järjestetty käynnistämään hälytys, mikäli separoidun nesteen paine poistoyhteessä (11) on tyhjennysjakson jälkeisen hälytysviiveen jälkeen alle ennaltamäärätyn raja-arvon, tunnettu siitä, että ohjausjärjestelmä (22) on järjestetty säätämään hälytysviiveen pituutta separaattoriin syötettävän separoitavan nesteen tilavuusvirran perusteella.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen separaattori, tunnettu siitä, että separaattori käsittää pumpun (9), jonka pyörimisnopeutta voidaan muuttaa, ja ohjausjärjestelmä 5 (22) on järjestetty säätämään hälytysviiveen pituutta pumpun (9) pyörimisnopeu den perusteella.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen separaattori, tunnettu siitä, että separaattori käsittää taajuusmuuttajan (10) pumpun (9) pyörimisnopeuden muuttamiseksi, ja ohjausjärjestelmä (22) on järjestetty säätämään hälytysviiveen pituutta taajuus- 10 muuttajan (10) ohjaustaajuuden tai ulostulotaajuuden perusteella.