FI107130B - Murskain - Google Patents

Description

107130

Murskain

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on murskain, jossa on pääakseli, joka on sijoitettu pyöritettävän epäkeskoakselin reikään, jolla pääakselilla on keskiakseli, 5 joka on kallistettu epäkeskoakselin pyörimisakseliin nähden, ja ensimmäinen murskainterä, joka on kiinnitetty pääakseliin ja on pyöritettävissä pääakselilla toiseen murskainterään nähden siten, että ensimmäisen murskainterän ja toisen murskainterän väliin aikaansaadaan pakkoliikkeinen iskuliike, jolloin murskattavaa ainetta on murskattavissa ensimmäisen murskainterän ja toisen 10 murskainterän välissä, jolloin epäkeskoakseli käsittää ulomman epäkeskoakselin, jossa on toinen reikä, ja sisemmän epäkeskoakselin, joka on ainakin osittain sijoitettu portaattomasti kääntyväksi mainitussa toisessa reiässä, jolloin mainittu reikä on sisemmässä epäkeskoakselissa, ja jolloin sisempi epäkeskoakseli on käännettävissä mainitussa toisessa reiässä hammaspyörävälityksen 15 avulla siten, että pääakselin keskiakselin kallistus epäkeskoakselin pyörimisakseliin nähden on muutettavissa siten, että pakkoliikkeisen iskuliikkeen pituus muuttuu.

Ongelmana perinteisessä murskaimessa on pakkoliikkeisen heilah-dusliikkeen suuruuden säätö.

20 Ennestään tunnetaan sellainen järjestely pakkoliikkeisen heilahdus- liikkeen suuruuden eli iskunpituuden säätämiseksi, jossa epäkeskoakseli on laakeroitu epäkeskolaakerilla. Kääntämällä tätä epäkeskolaakeria voidaan is-kunpituutta säätää. Iskunpituuden säätö tapahtuu tällaisessa ratkaisussa por-taailisesti, koska epäkeskolaakerin ulkopinnassa on kiilaura, joka pitää epä-25 keskolaakerin paikallaan vastaavan lukituskiilan avulla siten, että epäkesko-laakeri ei voi kiertyä epäkeskoakselin pyörimisliikkeen aikana. Mikäli laakeri pääsisi kiertymään, muuttuisi iskunpituus epäkeskoakselin pyörimisen aikana.

Ennestään tunnetaan myös sellainen jäijestely iskunpituuden säätämiseksi, jossa koko epäkeskoiaakeri vaihdetaan toisenlaatuiseen epäkes-' :·· 30 kolaakeriin, joka aikaansaa toisen iskunpituuden.

Iskunpituuden säätö vaatii tällaisessa tunnetussa jäljestetyssä lisäksi aina murskaimen purkamisen.

Eräs ratkaisu tähän ongelmaan on esitetty julkaisussa US-5 718 391, josta tunnetaan patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen murs-35 käin. Tässä julkaisussa on esitetty iskunpituuden säätölaite, jossa ulommassa • n,; epäkeskoakselissa on hydraulimoottorin avulla käännettävä kierukka-akseli, 2 107130 joka on sovitettu toimimaan yhdessä sisemmän epäkeskoakselin ulkopinnassa olevan hammastuksen kanssa siten, että sisempi epäkeskoakseli on käännettävissä ulommassa epäkeskoakselissa. Tämä ratkaisu sallii siten iskunpi-tuuden säätämisen ilman, että murskainta pitää purkaa. Tämän ratkaisun hup-5 nona puolena on kuitenkin se, että epäkeskoakseleiden kääntämiseen toisiinsa nähden tarvittavat kierukkapyörä ja hydraulimoottori ovat paljon tilaa vaativia kone-elimiä. Näin epäkeskoakseli ja sen myötä murskaimen runko tulöe mitoittaa paljon suuremmaksi kuin muuten olisi tarpeen. Tämän vuoksi murskaimen kokonaispaino ja sen valmistuskustannukset kasvavat merkittävästi.

10 Julkaisussa US-5 718 391 esitetyssä murskaimessa on lisäksi $e ongelma, että murskaimen iskun pituuden säätämisessä tarvittava hydraulivö-liaine on johdettava murskaimen käydessä pyörimisliikkeessä olevan ulomman epäkeskoakselin läpi hydraulimoottorille. Tällaisen järjestelyn tekeminen vuo-dottomaksi murskaamon pölyisissä olosuhteissa on hyvin vaikeaa.

15 Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön kohteena on murskain, joka ratkaisee iskunpituuden säätöongelman toisella tavalla kun julkaisussa US-5 718 391 esitetty murskain.

Keksinnön mukaiselle murskaimelle on tunnusomaista se, että ham-20 maspyörävälitys käsittää sisemmän hammaspyörän, joka on kiinnitetty sisenii-pään epäkeskoakseliin, ja ulomman hammaspyörän, jossa on sisähammastu$, joka on sovitettu toimimaan yhdessä sisemmän epäkeskoakselin sisemmäh hammaspyörän kanssa, että siinä on kääntömekanismi ulomman hammaspyörän kääntämiseksi, ja että sisempi epäkeskoakseli on käännettävissä maini-25 tussa toisessa reiässä kääntömekanismilla.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa murskaimen sisäpuolinen iskunpituuden säätöjärjestely on siten kokonaan mekaaninen.

Keksinnön mukaisen murskaimen edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

30 Keksintö perustuu siihen, että epäkeskoakseli käsittää kaksi osaa, ulomman epäkeskoakselin ja sen sisällä olevan, sisemmän epäkeskoakselin. Sisempään epäkeskoakseliin on kiinnitetty sisempi hammaspyörä, joka on sovitettu toimimaan yhdessä ulomman hammaspyörän sisähammastuksen kanssa. Kääntämällä ulompaa hammaspyörää, kääntyy sisempi hammaspyörä ja 35 siten sisempi epäkeskoakseli. Ulompaa hammaspyörää voidaan kääntää erilaisilla kääntömekanismeilla.

3 107130 Tällaisella järjestelyllä on pääakselin keskiakselin kallistus epäkes-koakselin pyörimisakseliin nähden muutettavissa siten, että mainitun pakkoliik-keisen heilahdusliikkeen pituus eli iskunpituus muuttuu.

Keksinnön mukaisen murskaimen etuna on se, että iskunpituutta 5 voidaan säätää purkamatta murskainta. Lisäksi keksinnön mukainen järjestely mahdollistaa iskunpituuden portaattoman säädön esimerkiksi alueella 0-40 mm.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen 10 yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista kuvio 1a esittää kaaviomaisesti leikkauskuvantona karamurskainta sivulta nähtynä, jolla karamurskaimella on hydraulinen säätölaite ensimmäisen ja toisen murskainterän välisen raon pienentämiseksi, kuvio 1b esittää kaaviomaisesti leikkauskuvantona karamurskainta 15 sivulta nähtynä, jolla on toisentyyppinen hydraulinen säätölaite kuin kuviossa 1 esitetyllä karamurskaimella, kuvio 1c esittää kaaviomaisesti leikkauskuvantona kartiomurskainta sivulta nähtynä, kuvio 2 esittää kaaviomaisesti karamurskaimen erästä yksityiskoh-20 taa ylhäältä nähtynä, kuvio 3 esittää kaaviomaisesti leikkauskuvantona karamurskaimen kuvion 2 yksityiskohtaa sivulta nähtynä, ja kuvioissa 4 -10 on esitetty erilaisia ratkaisuja pakkoliikkeisen isku-·.· liikkeen säätämiseksi.

25 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvioissa 1a ja 1b on esitetty karamurskain, jossa on pääakseli 1, joka on sijoitettu pyöritettävän epäkeskoakselin (ei merkitty viitenumerolla) reikään 18, joka edullisesti on vino reikä. Kuviossa 1c on vastaavasti esitetty kar-tiomurskain.

30 Pääakselilla 1 on keskiakseli A, joka on kallistettu epäkeskoakselin pyörimisakseliin B nähden. Koska pääakseli 1 on reiässä 18, on pääakseli Tja sen keskiakseli A on kallistettu epäkeskoakselin pyörimisakseliin B nähden.

Murskaimessa on ensimmäinen murskainterä 2, joka on kiinnitetty pääakseliin 1 ja on pyöritettävissä pääakselilla 1 toiseen murskainterään 3 35 nähden siten, että ensimmäisen murskainterän 2 ja toisen murskainterän 3 vä- 4 107130 liin aikaansaadaan pakkoliikkeinen heilahdusliike eli iskuliike. Epäkeskoaksejin reikä 18 aiheuttaa työkierron aikana ensimmäisen murskainterän 2 pakkolijk-keisen heilahdusliikkeen, joka pienentää ja suurentaa ensimmäisen murls-kainterän 2 ja toisen murskainterän 3 välistä rakoa (ei merkitty viitenumerolla) 5 aikaansaaden murskattavan materiaalin (ei esitetty) murskautumisen.

Kuviossa 1 on ensimmäinen murskainterä 2 ja toinen murskainterä 3 pääasiassa kartion muotoisia murskainteriä.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa epäkeskoakseli käsittää ulomman epäkeskoakselin 4, jossa on toinen reikä (ei merkitty viitenumerolla) ja $i-10 semmän epäkeskoakselin 5, joka on ainakin osittain sijoitettu portaattomasti kääntyväsi! mainitussa toisessa reiässä. Reikä 18, jossa epäkeskoakseli ainakin osittain on, on sisemmässä epäkeskoakselissa 5.

Kääntämällä sisempää epäkeskoakselia 5 mainitussa toisessa reiässä on pääakselin 1 keskiakselin A kallistus epäkeskoakselin pyörimisak-15 seliin B nähden muutettavissa siten, että mainitun pakkoliikkeisen heilahdus-liikkeen pituus muuttuu. Tämä johtuu siitä, että reiän 18 keskiakselin ja ep^-keskoakselin 1 pyörimisakselin B keskinäinen sijainti muuttuu. Puhuttaessa tällaisesta syvästä reiästä lienee parempi puhua "reiän keskiakselista" "reiän keskipisteen" sijaan. Mikäli reiän 18 keskiakseli on epäkeskoakselin pyörirrfi-20 sakselilla B, on pääakselin 1 keskiakseli A samassa kohdassa kuin epäkeskoakselin pyörimisakseli B, josta johtuen iskuliikettä ei ole. Mikäli reiän 18 kesl|i-akselia siirretään kauemmas epäkeskoakselin pyörimisakselista B, suurenee iskunpituus. Samalla muuttuu keskiakselin A kallistus epäkeskoakselin pyörimisakseliin B nähden.

25 Säätö voidaan esimerkiksi toteuttaa tapahtuvaksi siten, että sisem män epäkeskoakselin 5 puolen kierroksen matkalla ulomman epäkeskoakselin 4 suhteen pääakselin 1 keskiakselin A kallistus epäkeskoakselin pyörimisakseliin B nähden muuttuu maksimista minimiin. Iskunpituuden muutos voi tässä tapauksessa olla esimerkiksi 0-40 mm.

30 Murskain käsittää hammaspyörävälityksen (ei merkitty viitenume rolla) sisemmän epäkeskoakselin 5 kääntämiseksi mainitussa toisessa reiästä siten, että pääakselin 1 keskiakselin A kallistus epäkeskoakselin pyörimisakseliin B nähden muuttuu, jonka seurauksena pakkoliikkeisen iskuliikkeen suoruus muuttuu. Tämä hammaspyörävälitys on edullisesti myös sovitettu pitä-35 mään sisemmän epäkeskoakselin 5 paikallaan kiertymättömästi mainitussa toisessa reiässä.

« • « · 5 107130

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa hammaspyörävälitys käsittää sisemmän hammaspyörän 6, joka on kiinnitetty sisempään epäkeskoakseliin 5 ja ulomman hammaspyörän 7, jossa on sisähammastus 9. Kuvioiden mukaisissa murskaimissa ensimmäinen hammaspyörä 6 on kiinnitetty oleellisesti si-5 semmän epäkeskoakselin 5 yläosaan. Ulomman hammaspyörän 7 sisähammastus 9 on sovitettu toimimaan yhdessä sisemmän epäkeskoakselin 5 sisemmän hammaspyörän 6 kanssa. Siinä on lisäksi kääntömekanismi (ei merkitty viitenumerolla) ulomman hammaspyörän 7 kääntämiseksi. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa sisempi epäkeskoakseli 5 on siten käännettävissä 10 mainitussa toisessa reiässä mainitulla kääntömekanismilla.

Kuvioissa sisempi hammaspyörä 6 on lieriöhammaspyörä ja ulompi hammaspyörä 7 on lieriöhammaspyörä.

Murskaimessa on edullisesti maksimikiertymiskulman rajoituselin, joka on sovitettu rajoittamaan sisemmän epäkeskoakselin 5 ja ulomman epä-15 keskoakselin 4 välistä maksimikiertymiskulmaa. Kuviossa 2 esitetyssä murskaimessa hammaspyörässä 7 on ura 34, jossa on rajoitintappi 35, joka on kiinnitetty ulompaan epäkeskoakseliin 4 kiinnitettyyn ensimmäiseen käyttö-hammaspyörään 11 ja joka rajoittaa tarvittaessa sisemmän epäkeskoakselin 5 ja ulomman epäkeskoakselin 4 keskinäistä liikettä eli kiertoa. Ura 34 ja rajoi-20 tintappi 35 muodostavat kuviossa 2 maksimikiertymiskulman rajoituselimen. Ura 34 voi vaihtoehtoisesti olla muodostettu esimerkiksi sisempään epäkeskoakseliin 5, ulompaan epäkeskoakseliin 4 tai ensimmäiseen käyttöhammaspyö-rään 11, jossa urassa vastaavasti ulompaan epäkeskoakseliin 4, sisempään epäkeskoakseliin 5 tai hammaspyörään 7 kiinnitetty rajoitintappi 35 kulkee.

25 Kuvion 1 mukaisessa murskaimessa sisemmän epäkeskoakselin 5 ja pääakselin 1 välissä on laakeri 36, joka esimerkiksi voi olla lieriömäinen tai pallomainen (kuten kuvassa). Pallomainen laakeri auttaa pääakselin 1 oikeaa asennoitumista.

Kuvioissa 1a, 1b, 1c ja 3 esitetyissä murskaimissa mainittu kääntö-30 mekanismi käsittää ulommassa hammaspyörässä 7 olevan ulkohammastuk-·· sen 8. Siinä on lisäksi säätöhammaspyörä 10, joka on sovitettu toimimaan yh dessä ulomman hammaspyörän 7 ulkohammastuksen 8 kanssa. Tällä tavalla sisempi epäkeskoakseli 5 on käännettävissä mainitussa toisessa reiässä kääntämällä säätöhammaspyörää 10. Vaihtoehtoisesti voi kääntömekanismi 35 muodostua esimerkiksi ulommassa hammaspyörässä 7 olevasta ulkoham-mastuksesta 8, joka toimii yhdessä kierukka-akselin (ei esitetty) kanssa. Myös 6 107130 muita mahdollisuuksia on olemassa, ulompaa hammaspyörää voidaan esimerkiksi kääntää siihen yhteydessä olevan moottorin (ei esitetty) avulla, joka esimerkiksi vaikuttaa suoraan ulomman hammaspyörän 7 ulkokehään. Ulompaa hammaspyörää 7 voidaan myös kääntää hydraulisen järjestelmän (ei esi-5 tetty) avulla.

Kuvioiden mukaisissa ratkaisuissa säätöhammaspyörä 10 on edullisesti asennettu säätöakselille 13.

Kuvioiden mukaisessa ratkaisussa on lisäksi ensimmäinen käyttö-hammaspyörä 11, joka on kiinnitetty ulompaan epäkeskoakseliin 4 ja toinen 10 käyttöhammaspyörä 12, joka on sovitettu käyttämään ensimmäistä käyttö-hammaspyörää 11 siten, että pääakselia 1 voidaan käyttää käyttölaitteen avulla (ei esitetty) ja ensimmäisen murskainterän 2 ja toisen murskainterän 3 väliin aikaansaadaan mainittu pakkoliikkeinen heilahdusliike. Kuviossa säätö-hammaspyörä 10 ja toinen käyttöhammaspyörä 12 on sijoitettu oleellisesti sa-15 mankeskisesti.

Kuviossa esitetyssä ratkaisussa säätöhammaspyörä 10 on asennettu säätöakselille 13, joka on ontto, ja toinen käyttöhammaspyörä 12 on asennettu käyttöakselille 14, joka on ainakin osittain säätöakselissa 13. Säjä-töakseli 13 ja käyttöakseli 14 ovat oleellisesti samanakseliset. Käyttöakselille 20 14 on kuvioissa asennettu kiilahihnapyörä 31. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttö- akselia pyörittää jollakin toisella tavalla.

Kuvioissa esitetyissä ratkaisussa säätöhammaspyörä 10 ja ulompi hammaspyörä 7 muodostavat kartiohammaspyöräparin. Ensimmäinen käyttö-hammaspyörä 11 ja toinen käyttöhammaspyörä 12 muodostavat kuvioissa 25 myös kartiohammaspyöräparin.

Kuvion 1 mukainen murskain käsittää lisäksi säätöyksikön 15, jolla säätöhammaspyörän 10 ja toisen käyttöhammaspyörän 12 tai säätöakselin 13 ja käyttöakselin 14 keskinäistä kiertosuhdetta on muutettavissa siten, että is-kunpituus muuttuu.

30 Kuviossa 4-10 on esitetty erilaisia säätöyksikköratkaisuja 15. Ku- *·; viossa 4-9 esitetyt ratkaisut ovat sellaisia, jolla säätöhammaspyörän 10 ja toi sen käyttöhammaspyörän 12 keskinäistä kiertosuhdetta voidaan säätää joko murskaimen käydessä (kuorman kanssa ja/tai tyhjänä) tai pysähdyksissä ollessa. Säätö kuviossa 10 esitetyllä ratkaisulla edellyttää, että murskain on py-35 sähdyksissä.

7 107130

Kuvion 4 mukaisessa säätöyksikköratkaisussa käyttöhihnapyörään 31 on kiinnitetty käyttölaite 19, esimerkiksi hydrauli- tai sähkömoottori, joka käyttää säätöakselia pyörittäviä hammaspyöriä tai ketjuja joko suoraan tai kuten kuviossa 4 planeettavaihteen 20 välityksellä. Käyttölaite 19 on edullisesti 5 varustettu joko integroidulla tai ulkoisella jarrulla (ei esitetty), jonka tehtävä on estää säätöakselin 13 tahaton kierto käyttöakselin 14 suhteen.

Kuviossa 5 esitetyssä säätöyksikköratkaisussa hihnapyörään on kiinnitetty kierukkavälitys 21, joka on sovitettu toimimaan yhdessä säätöakselin 13 kanssa siten, että säätöakseli on käännettävissä kierukkavälityksen 21 10 avulla. Kuvion 5 mukaisessa kierukkavälyksessä 21 on kierukka (ei merkitty viitenumerolla), jota käytetään käyttölaitteella (ei merkitty viitenumerolla), edullisesti pienellä sähkö- tai hydrauiimoottorilla. Tällaisia kierukkavälityksiä 21 voi olla useita samanaikaisesti pyörittämässä säätöakselia 13.

Kuviossa 6 esitetyssä säätöyksikköratkaisussa hihnapyörään on 15 kiinnitetty käyttölaite 22, joka edullisesti on pieni sähkö- tai hydraulimoottori, joka on sovitettu toimimaan yhdessä hammaspyörän 23 kanssa. Hammaspyörä 23 taas on sovitettu toimimaan yhdessä säätöakselille 13 asennetun toisen hammaspyörän 24 kanssa siten, että säätöakseli 13 on käännettävissä käyttölaitteen 22 avulla.

20 Kuviossa 7 esitetty säätöratkaisu eroaa edellä esitetyistä siten, että murskaimen ulkopuolelta tuotava, säätöakselia 13 kiertävä säätövoima on lineaarinen. Tätä varten säätöakseliin 13 on tehty sisäpuolinen, spiraalinmuo-toinen uritus 38. Vedettäessä ja työnnettäessä säätötankoa 25 käyttöakselin 14 urassa (ei merkitty viitenumerolla) säätötankoon kiinnitetty luisti 27, liukuu 25 säätöakselin 13 spiraaliurassa 38 ja pakottaa näin säätöakselin 13 kiertymään.

Säätövoima voidaan saada aikaan esimerkiksi hydraulisella tai pneumaattisella sylinterillä 26, joka pyörii säätöakselin 13 mukana.

Kuviossa 8 esitetyssä säätöratkaisussa murskaimen ulkopuolelta tuotava, säätöakselia 13 kiertävä säätövoima on myös lineaarinen. Tätä varten 30 kuvion mukaiseen säätöakseliin on tehty sisäpuolinen, spiraalinmuotoinen *·: uritus 38. Vedettäessä ja työnnettäessä säätöholkkia 28 säätöholkkiin kiinni tetty luisti 27, liukuu säätöakselin 13 spiraaliurassa 38 ja pakottaa näin säätö-akselin 13 kiertymään. Säätövoima voidaan saada aikaan esimerkiksi hydraulisella tai pneumaattisella sylinterillä 29, joka on laakeroitu säätöholkkiin 28 ja 35 kiilahihnapyörään 31 ja joka on kiinnitetty murskaimen runkoon kiinnityseli-mellä 39 siten, että sylinteri 29 ei pyöri murskaimen käydessä.

j ♦ 8 107130

Kuviossa 9 esitetyssä säätöyksikköratkaisussa säätöakselin 13 kääntäminen tapahtuu erillisellä kiilahihnapyörällä 30, joka voidaan synkronoida käyttöakselin 14 kiilahihnapyörän 31 kanssa. Nämä kiilahihnapyörät 30 ja 31 voivat olla joko samalla tai eri akselilla. Käyttöakselin 14 ja säätöakselin 13 5 keskinäistä nopeutta (murskaimen iskua) muutetaan pyörittämällä em. kiila-hihnapyöriä 30 ja 31 toisistaan poikkeavalla nopeudella. Kiilahihnapyörien 30 ja 31 nopeus voidaan synkronoida samaksi kun iskua ei muuteta.

Kuviossa 10 esitetyssä säätöyksikköratkaisussa hammaspyörän 10 kääntäminen suoritetaan murskaimen ollessa pysähtyneenä. Säätöakselin 10 pyöritys tapahtuu tämän kuvion mukaisessa ratkaisussa käsin tai kammella 32, ja paikalleen lukitus esimerkiksi eri reikiin asennettavilla tapeilla 33. Tapin 33 sijasta kuvion 10 mukaisella ratkaisulla voi olla jarrumekanismi tai vastaava (ei esitetty kuvioissa), joka lukitsee käyttöakselin 14 ja säätöakselin 13 toistensa suhteen.

15 Kuvion 4 mukainen murskain on edullisesti varustettu kiertymiskul- man indikaattorilla 37, esimerkiksi askelmoottorilla. Tämä kiertymiskulman indikaattori 37 on sovitettu mittaamaan sisemmän epäkeskoakselin 5 ja ulomman epäkeskoakselin 4 välistä kiertymiskulmaa suoraan tai valvomalla sisemmän epäkeskoakselin 5 ja ulomman epäkeskoakselin 4 välistä kiertymis-20 kulmaa säätävien elimien keskinäistä asemaa eli kääntömekanismin tai ham-maspyörävälityksen osien keskinäistä asemaa.

Kuviossa 1a esitetyllä murskaimella on lisäksi hydraulinen säätölaite ensimmäisen murskainterän 2 ja toisen murskainterän 3 välisen raon pienimmän arvon muuttamiseksi eli murskaimen asettamiseksi. Asetusta muute-25 taan hydraulisen säätölaitteen avulla johtamalla paineväliainetta säätömännäin 16 alapuoliseen tilaan 17, jolloin ensimmäinen murskainterä 2 nousee ylöspäin pienentäen asetusta. Vastaavasti poistamalla paineväliainetta tilasta 17 ensimmäinen murskainterä 2 laskeutuu alaspäin ja asetus suurenee. Mäntä on yläpäästään avoimen lieriön muotoinen. Pääakselin 1 alapää nojaa laakerieli-30 men välityksellä sylinterin pohjaan. Tällainen hydraulinen säätölaite on ·: esitetty esimerkiksi julkaisussa EP 0 408 204 B1.

Kuviossa 1b esitetyllä karamurskaimella on toisentyyppinen hydraulinen säätölaite ensimmäisen murskainterän 2 ja toisen murskainterän 3 välisen raon pienimmän arvon muuttamiseksi eli murskaimen asettamiseksi. Ku-35 vion 1b mukaisessa murskaimessa säätömäntä 16 on kokonaan pääakselin 1 alapuolella.

. · 107130 9

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

«M • ♦

Claims (10)

10 107130 Pate ntti vaati m u kset

1. Murskain, jossa on pääakseii (1), joka on sijoitettu pyöritettävän epäkeskoakselin reikään (18), jolla pääakselilla (1) on keskiakseli (A), joka on kallistettu epäkes-5 koakselin pyörimisakseliin (B) nähden, ja ensimmäinen murskainterä (2), joka on kiinnitetty pääakseliin (1) ja on pyöritettävissä pääakselilla (1) toiseen murskainterään (3) nähden siten, että ensimmäisen murskainterän (2) ja toisen murskainterän (3) väliin aikaansaadaan pakkoliikkeinen iskuliike, jolloin murskattavaa ainetta on murskatta-10 vissa ensimmäisen murskainterän (2) ja toisen murskainterän (3) välissä, jolloin epäkeskoakseli käsittää ulomman epäkeskoakselin (4), jossa on toinen reikä, ja sisemmän epäkeskoakselin (5), joka on ainakin osittain sijoitettu portaattomasti kääntyväksi mainitussa toisessa reiässä, jolloin reikä (18) on sisemmässä epäkeskoakselissa (5), ja 15 jolloin sisempi epäkeskoakseli (5) on käännettävissä mainitussa toi sessa reiässä hammaspyörävälityksen avulla siten, että pääakselin (1) keski-akselin (A) kallistus epäkeskoakselin pyörimisakseliin (B) nähden on muutettavissa siten, että pakkoliikkeisen iskuliikkeen pituus muuttuu, tunnettu siitä, 20 että hammaspyörävälitys käsittää sisemmän hammaspyörän (6), jo ka on kiinnitetty sisempään epäkeskoakseliin (5), ja ulomman hammaspyörän (7), jossa on sisähammastus (9), joka on sovitettu toimimaan yhdessä sisemmän epäkeskoakselin (5) sisemmän hammaspyörän (6) kanssa, ··; että siinä on kääntömekanismi ulomman hammaspyörän (7) kään- 25 tämiseksi, ja että sisempi epäkeskoakseli (5) on käännettävissä mainitussa toisessa reiässä kääntömekanismilla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen murskain, tunnettu siitä, että mainittu kääntömekanismi on seuraavassa muodossa: 30 ulompi hammaspyörä (7) käsittää ulkohammastuksen (8), siinä on säätöhammaspyörä (10), joka on sovitettu toimimaan yhdessä ulomman hammaspyörän (7) ulkohammastuksen (8) kanssa, ja sisempi epäkeskoakseli (5) on käännettävissä mainitussa toisessa reiässä kääntämällä säätöhammaspyörää (10). « 10713U 11

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskain, tunnettu siitä, että säätöhammaspyörä (10) ja ulompi hammaspyörä (7) muodostavat kartio-hammaspyöräparin.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskain, tunnettu siitä, 5 että siinä on ensimmäinen käyttöhammaspyörä (11), joka on kiinnitetty ulompaan epäkeskoakseliin (4), että siinä on toinen käyttöhammaspyörä (12), joka on sovitettu käyttämään ensimmäistä käyttöhammaspyörää (11), ja että säätöhammaspyörä (10) ja toinen käyttöhammaspyörä (12) on 10 sijoitettu oleellisesti samankeskisesti.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen murskain, tunnettu siitä, että säätöhammaspyörä (10) on asennettu säätöakselille (13), joka on ontto, että toinen käyttöhammaspyörä (12) on asennettu käyttöakselille (14), joka on ainakin osittain säätöakselissa (13), ja 15 että säätöakseli (13) ja käyttöakseli (14) ovat oleellisesti samanak- seliset.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen murskain, tunnettu siitä, että siinä on lukituslaite (33) säätöakselin (13) lukitsemiseksi käyttöakselin (14) suhteen.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen murskain, tun nettu siitä, että siinä on säätöyksikkö (15), jolla säätöhammaspyörän (10) ja toisen käyttöhammaspyörän (12) keskinäinen kiertosuhde on muutettavissa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen murskain, tunnettu siitä, että sisemmän epäkeskoakselin (5) ja pääakselin (1) välissä on 25 laakeri (36).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen murskain, tunnettu siitä, että siinä on maksimikiertymiskulman rajoituselin, joka on sovitettu rajoittamaan sisemmän epäkeskoakselin (5) ja ulomman epäkeskoakselin (4) välistä maksimikiertymiskulma.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen murskain, tun- :·· n e tt u siitä, että sisemmän epäkeskoakselin (5) ja ulomman epäkeskoakse lin (4) välinen kiertymiskulma on valvottavissa kiertymiskulman indikaattorilla (37). 107130 12