FI106862B - Menetelmä 4,13-dioksabisyklo[8.2.1]tridekenonijohdannaisten ja niiden välituotteiden valmistamiseksi - Google Patents

Description

1 106862

Menetelmä 4,13-dioksabisyklo[8.2.1]tridekenonijohdannaisten ja niiden välituotteiden valmistamiseksi Förfarande för framställning av 4,13-dioxabicyklo[8.2.l]tri-decenonderivat och dess mellanprodukt

Oheisen keksinnön kohteena on menetelmä uusien farmakologisesti vaikuttavien, motiliiniagonistisia ominaisuuksia omaavien N-substituoituneiden [2R,3R(2R',3R'),6R,7S,8S,9R,10R]-3- (2',3'-dihydroksipent-2'-yyli)-2,6,8,10,12-pentametyyli-4,13-dioksabi-syklo[8.2.1]tridek-12-en-5-oni-yhdisteiden sekä niiden pysyvien ja fysiologisesti siedettyjen happoadditiosuolojen valmistamiseksi. Keksinnön mukaiset yhdisteet ovat erytromysiini A:n N-desmetyyli-N-isopropyylijohdannaisia, joissa rengasrakennetta on supistettu.

Kuten tunnettua, erytromysiini-A-antibiootilla on antibioottisten vaikutustensa ohella antibiooteille epätoivottuja, ruuansulatuskanavaan kohdistuvia sivuvaikutuksia, joista voidaan mainita maha-suolistoalueen supisteluaktiivisuuden voimakas lisääntyminen, joka johtaa maha- ja suolistokouristuksiin, pahoinvointiin, oksenteluun ja ripuliin.

Alalla on jo tehty lukuisia yrityksiä muuntaa erytromysiini A : - sellaisiksi johdannaisiksi, joilla ei käytännöllisesti katsoen ole enää lainkaan antibioottista vaikutusta, mutta joissa ruuansulatuskanavan liikkuvuuteen kohdistuva vaikutus on säilynyt. Patenttihakemuksen EP 0 349 100 A2 perusteella tunnetaan farmaseuttiset koostumukset, jotka sisältävät gastroprokineet-tisenä vaikuttavana aineena erytromysiini-A-johdannaista, " jossa rengasrakennetta on supistettu, tai sen kvaternäärisiä suoloja, ja jotka tehostavat mahan liikkuvuutta kolinergisillä-mekanismeilla.

2 106862

Oheinen keksintö perustuu tehtävään kehittää menetelmä valmistaa erytromysiini A:n uusia johdannaisia, joissa rengasraken-netta on supistettu, joilla ei ole antibioottista vaikutusta ja jotka vaikuttavat edullisesti ruuansulatuskanavan liikkuvuuteen .

Keksinnön puitteissa on nyt todettu, että näillä uusilla erytromysiini A:n N-desmetyyli-N-isopropyylijohdannaisilla, joissa rengasrakennetta on supistettu, on selektiivisiä motiliiniago-nistisia ominaisuuksia ja ne stimuloivat edullisella tavalla ruuansulatuskanavan liikkuvuutta ja niillä on ruokatorven alemman sulkijalihaksen jänteyttä voimistavia vaikutuksia. Vai-kutusprofiilinsa ansiosta keksinnön mukaiset aineet soveltuvat-ruuansulatuskanavan liikkuvuushäiriöiden hoitoon, niiden siedettävyyden ollessa tällöin hyvä.

Näin ollen keksinnön kohteena'on menetelmä yleisen kaavan I

R1 H3C H0 N-CH (CH3)2

fp\ CH, TY

uf OHf e J ch3

JryLl »Ach, i Λ : ^ 0SSyxCH3 9 OCR, o W-ch3

0'T^-OH

ch5 missä R1 tarkoittaa metyyliä, mukaisten [2R, 3R(2R', 3R') , 6R, -7S,8S,9R,10R]-3-(2',3'-dihydroksipent-2'-yyli)-2,6,8,10,12-pen-tametyyli-4,13-dioksabisyklo[8.2.1]tridek-12-en-5-oni-johdannaisten ja niiden pysyvien ja fysiologisesti siedettyjen happo-additiosuolojen valmistamiseksi.

3 106862

Kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan saada siten, että yleisen kaavan II

Γ

HaC Hoy_H

Ur OH J I CH3 "* >—i lCCH3 11 N)C (Τ' Γ^-.

OH °'^ΛΧηΓ'Υ OCH, 0 ^ missä R11 on vety tai metyyli, mukaisiin [2R,3R(2R1,3R1),6R,-7S,8S,9R,10R]-3-(2^31-dihydroksipent-21-yyli)-2,6,8,10,12-pen-tametyyli-4,13-dioksabisyklo[8.2.1]tridek-12-en-5-oni-johdannaisiin liitetään sinänsä tunnetulla tavalla isopropyylijäännös , minkä jälkeen toivottaessa saatuun kaavan I, missä R11 tarkoittaa vetyä, mukaiseen yhdisteeseen liitetään metyylijään-nös R1, ja toivottaessa vapaat kaavan I mukaiset yhdisteet muunnetaan pysyviksi happoadditiosuoloikseen tai tällaiset hap-poadditiosuolat muunnetaan vapaiksi kaavan I mukaisiksi yhdisteiksi.

Isopropyylijäännöksen liittämiseksi kaavan II mukaiset yhdis-• teet voidaan alkyloida sinänsä tunnetulla tavalla. Tämä alky- lointi toteutetaan edullisesti pelkistävänä alkylointina sinänsä tunnetulla tavalla saattamalla kaavan II mukaiset yhdisteet reagoimaan asetonin kanssa pelkistävissä olosuhteissa. Kaavan II mukaiset yhdisteet voidaan esimerkiksi saattaa reagoimaan asetonin kanssa pelkistävän aineen kuten esimerkiksi " ’· kompleksisen boorihydridiyhdisteen kuten natriumsyanoboorihyd- ridin, natriumtriasetoksiboorihydridin tai natriumboorihydri-din läsnäollessa. Alkylointi voidaan toivottaessa, erityisesti niiden kaavan II, missä R11 tarkoittaa metyyliä, mukaisten yhdisteiden tapauksessa toteuttaa myös reaktiolla isopropyyli-halogenidin, erityisesti isopropyylijodidin tai isopropyyli-sulfaatin tai isopropyylisulfonihappoesterin kanssa. Alkylointi toteutetaan tarkoituksenmukaisesti reaktio-olosuhteissa 4 106862 inerteissä orgaanisissa liuottimissa. Pelkistävässä alkyloin-nissa liuottimena voidaan käytttää esimerkiksi asetoniylimää-rää. Edelleen liuottimiksi soveltuvat myös sykliset eetterit kuten tetrahydrofuraani tai dioksaani, aromaattiset hiilivedyt kuten tolueeni tai myöskin alemmat alkoholit. Alkylointi voidaan toteuttaa lämpötiloissa, jotka ovat huoneen lämpötilan ja liuottimen kiehumispisteen välissä. Kun alkylointi toteutetaan isopropyylijohdannaisen avulla, esimerkiksi isopropyylihaloge-nidin kuten isopropyylijodidin avulla, niin tällöin toimitaan tarkoituksenmukaisesti emäksen, esimerkiksi alkalimetallikar-bonaatin tai tertiäärisen orgaanisen amiinin läsnäollessa.

Sellaisesta kaavan I, missä R1 tarkoittaa metyyliä, mukaisesta yhdisteestä tämä metyylijäännös R1 voidaan irrottaa toivottaessa jälkeenpäin. Metyyli voidaan poistaa sinänsä tunnetulla tavalla käsittelemällä yhdistettä halogeenilla, erityisesti jodilla ja/tai bromilla, inertissä liuottimessa, sopivan emäksen läsnäollessa. Emäksenä voidaan käyttää esimerkiksi alkali-metallihydroksidia ja heikkojen orgaanisten happojen alkalime-tallisuoloja. Metyylin poisto toteutetaan edullisesti heikosti emäksisellä, edullisesti alle 9 olevalla pH-alueella hydrolyy-sisivureaktioiden välttämiseksi.

Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan eristää reaktioseoksesta : ja puhdistaa sinänsä tunnetulla tavalla. Happoadditiosuolat voidaan muuntaa tavalliseen tapaan vapaiksi emäksiksi ja vapaat emäkset voidaan toivottaessa muuntaa sinänsä tunnetulla tavalla farmakologisesti siedetyiksi happoadditiosuoloiksi. Hydrolyysisivureaktioiden välttämiseksi on tarkoituksenmukaista, että suolan muodostukseen käytetään happoa vain ekvivalent-; tina määränä.

Kaavan I mukaisten yhdisteiden sopivia, farmakologisesti hyväksyttäviä happoadditiosuoloja ovat esimerkiksi näiden yhdisteiden suolat epäorgaanisten happojen kuten hiilihapon, halogeeni-vetyhappojen, erityisesti kloorivetyhapon kanssa tai orgaanisten happojen kuten alempien alifaattisten mono- tai dikarbok- 5 106862 syylihappojen, esimerkiksi maleiinihapon, fumaarihapon, maitohapon, viinihapon tai etikkahapon kanssa.

Kaavan II mukaisia lähtöyhdisteitä ei ole kuvattu tähän mennessä kirjallisuudessa. Keksinnön mukaisesti kaavan II mukaiset yhdisteet ovat arvokkaita välituotteita farmakologisesti aktiivisia yhdisteitä, esimerkiksi kaavan I mukaisia yhdisteitä, valmistettaessa.

Kaavan II mukaisia yhdisteitä voidaan saada lähtemällä kaavan m 0I* H0_ytc% HO.J ] CH3 ? OCB, ° 07¾¾¾ CU , ΧΧΪ mukaisesta erytromysiini A:sta sinänsä tunnetuilla menetelmillä. Niinpä erytromysiini A voidaan ensin mono- tai didemetyloi-: . da sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi patenttijulkaisun DE-OS 21 54 032 perusteella tunnetun menetelmän mukaisesti, reaktiolla halogeenin, edullisesti jodin kanssa inertissä liuottimessa sopivan emäksen läsnäollessa. Emäksenä voidaan käyttää esimerkiksi alkalimetallihydroksideja, alkalimetalli-karbonaatteja ja heikkojen karboksyylihappojen alkalimetalli-suoloja kuten esimerkiksi alkalimetalliasetaattia tai -propio-naattia. Halogeenia käytetään edullisesti 1-5 ekvivalenttia de-metyloitavan erytromysiiniyhdisteen määrään nähden. Emäksen määrä valitaan edullisesti siten, että pH saadaan pysymään alueella 5-9 hydrolyysi- tai alkoholyysi-sivureaktioiden välttämiseksi. Liuottimena voidaan käyttää metanolia, syklisiä eet-tereitä kuten dioksaania tai tetrahydrofuraania, dimetyylifor-mamidia tai näiden mainittujen liuottimien seoksia veden kans- 106862 sa. Demetylointi toteutetaan tarkoituksenmukaisesti lämpötiloissa, jotka ovat huoneen lämpötilan ja 50 °C:n välissä. Reaktiota voidaan jouduttaa säteilyttämällä valolla, esimerkiksi kvartsisuodattimen tai kuumuutta kestävää lasia olevan suodattimen (esim. PyrexR) käsittävästä matalapaineisesta elohopealampusta saatavalla valolla, jonka aallonpituus on yli 290 nm. Reaktiosta saadaan monodemetyloitunut tai didemetyloi-tunut tuote pääasiassa käytetyn halogeenin määrästä riippuen. Kun reaktiossa käytetään yhtä ekvivalenttia halogeenia, niin tällöin saadaan edullisesti monodemetyloitunut tuote, ja kun reaktiossa käytetään kahta tai useampaa ekvivalenttia halogeenia, niin tällöin saadaan edullisesti didemetyloitunut tuote. Didemetyloituneen tuotteen valmistamiseksi voidaan toivottaessa lähteä myös jo monodemetyloituneesta tuotteesta.

Mono- tai didemetyloitunut erytromysiini A voidaan muuntaa sinänsä tunnetuilla tavalla miedolla happokäsittelyllä vastaavaksi mono- tai didemetyloituneeksi 8,9-anhydroerytromysii-ni-A-6,9-hemiketaaliksi, jolla on yleinen kaavan IV

F.1 CU, l

HjC (f IA tr

HoCT jT CH3

HaC VV 9 och3 0 ^ missä R1 tarkoittaa vetyä tai metyyliä. Hemiketaali voidaan muodostaa esimerkiksi käsittelemällä jääetikalla tai laimennetulla mineraalihapolla lämpötiloissa, jotka ovat huoneen lämpötilan ja noin 50 °C:n välissä.

Kaavan IV mukaisissa yhdisteissä erytromysiinirungon 14-jäseni-sen laktonirenkaan rengas voidaan supistaa sinänsä tunnetulla tavalla, molekyylin sisäisellä vaihtolaktonoinnilla, 12-jäseni-seksi laktonirenkaaksi siten, että muodostuu vastaavia kaavan , 106862 II mukaisia yhdisteitä. Tätä tarkoitusta varten kaavan IV mukaisia yhdisteitä kuumennetaan sinänsä tunnetulla tavalla alemmassa alkoholissa emäksen läsnäollessa, esimerkiksi alueella 40-70 °C olevissa lämpötiloissa, edullisesti reaktioseoksen kiehumislämpötilassa. Emäksenä voidaan käyttää erityisesti alkalimetallikarbonaatteja, mutta sopivia ovat myöskin orgaaniset emäkset kuten tertiääriset amiinit, erityisesti tertiääri-set alemmat alkyyliamiinit. Rengasrunkoa tällä tavalla supistettaessa kiraalisuuskeskusten konfiguraatio ei muutu.

Näillä uusilla, kaavan I mukaisilla yhdisteillä ja niiden fysiologisesti siedetyillä happoadditiosuoloilla on mielenkiintoisia farmakologisia ominaisuuksia, erityisesti ruuansulatuskanavan liikkuvuutta stimuloivia, motiliini-agonistisia ominaisuuksia. Niillä ei ole antibioottisia vaikutuksia ja niiden motiliinireseptoreihin kohdistuva selektiivinen affiniteetti on hyvä eikä niillä ole ruuansulatuslanavassa motiliini-agonis-tiseen vaikutukseen johtavilla annostelualueilla käytännöllisesti katsoen lainkaan muihin reseptoreihin kuten adrenaliini-, asetyylikoliini-, histamiini-, dopamiini- tai serotoniini-reseptoreihin liittyvää affiniteettia.

Jotta nautittu ravinto voisi sulaa hallitulla tavalla, niin terveessä elimistössä autonominen hermojärjestelmä ja ruuansu- • * , latuskanavan hormonit toimivat yhdessä siten, että ruuansula tuskanava saadaan supistelemaan hallitulla tavalla ei vain ruuan nauttimisen jälkeen, vaan myös silloin, kun ruuansulatuskanava on tyhjä. Motiliini on tunnettu ruuansulatuskanavan pep-tidihormoni, joka stimuloi ruuansulatuskanavan liikkuvuutta ja indusoi koordinoitunutta liikkuvuutta koko ruuansulatuskana- > · vassa sekä ruuansulatuskanavan ollessa tyhjä että ravinnon nauttimisen jälkeen.

Kaavan I mukaisilla yhdisteillä on motiliinin kaltaisia fysiologisia vaikutuksia siinä suhteessa, että ne toimivat moti-liinireseptoreiden agonisteina. Niinpä kaavan I mukaisilla yhdisteillä on maha-suolistoaluetta ja ruokatorven alempaa sulkijalihasta (sphincter) selvästi stimuloivia vaikutuksia.

β 106862

Ne saavat erityisesti aikaan mahan nopeutunutta tyhjenemistä ja ruokatorven sulkijalihaksen jänteyden pitkäaikaista paranemista. Koska näillä aineilla on motiliinin kaltainen vaikutus-profiili, niin niitä voidaan käyttää sellaisten sairaustilojen, joihin liittyy ruuansulatuskanavan liikkuvuushäiriöitä ja/tai ruokamassan palaamista mahasta ruokatorveen, hoitamiseen. Täten näillä kaavan I mukaisilla yhdisteillä voidaan hoitaa esimerkiksi sellaisia tiloja kuten erilaisista syistä johtuvaa mahan velttoutta, mahan tyhjenemishäiriöitä ja ruokamassan takaisinvirtausta mahasta ruokatorveen, ruuansulatushäiri-öitä, paksusuolen liikkuvuuden poikkeavuuksia, joita esiintyy esimerkiksi ärtyneen paksusuolen (= irritable bowel syndrom; IBS) tapauksessa, sekä leikkauksen jälkeisiä liikkuvuushäiriöitä kuten suolentukkeumia (ileus).

Kaavan I mukaisten yhdisteiden ruuansulatuskanavaan kohdistuvat vaikutukset voidaan osoittaa farmakologisilla standardikoe-menetelmillä sekä in vitro että in vivo.

1. Koe, jolla määritetään testattavien aineiden kvkv sitoutua motiliinireseotoreihin

Kaavan I mukaisten yhdisteiden motiliinireseptoreihin kohdistuva affiniteetti määritetään in vitro kaniiniantrumista saadulla kudoshomogenaattinäytteellä. Tässä kokeessa määritetään : . testattavien aineiden kyky syrjäyttää radioaktiivisella jodil la merkitty motiliini motiliinin ja reseptorin välisestä sidoksesta .

Nämä reseptorin sitoutumista selvittävät tutkimukset toteutetaan julkaisussa Borman et ai., Regulatory Peptides, 15, (1986), 143-153, kuvatun menetelmän muunnoksella. 125Jodilla merkityn motiliinin valmistamiseksi motiliini jodataan sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi analogisesti julkaisussa Bloom et ai., Scand. J. Gastroenterol,, 11 (1976), 47-52, esitetyssä menetelmässä kuvatulla tavalla entsymaattisesti laktoperoksi-daasia käyttäen.

9 106862 Tässä kokeessa käytettävän, kaniiniantrumista peräisin olevan kudoshomogenaattifraktion saamiseksi antrum, josta limakalvot on poistettu, hienonnetaan ja sitä homogenoidaan 10-kertaissa tilavuudessa kylmää homogenointipuskuriliuosta (50 mM Tris-HC1-puskuria, 250 mM sakkaroosia, 25 mM KCl, 10 mM Mg2Cl2, pH 7,4), johon on lisätty inhibiittoreita (1 mM jodiasetamidia, 1 μΜ pepstatiinia, 0,1 mM metyylisulfonyylifluoridia, 0,1 g/1 trypsiini-inhibiittoria, 0,25 g/1 basitrasiinia) homogenisaat-torissa 15 sekunnin ajan nopeudella 1500 kierrosta/minuutti. Siten homogenaattia sentrifugoidaan 15 minuutin ajan nopeudella 1000 x g, saatu jäännös pestään neljään kertaan homogenoin-tipuskuriliuoksella ja suspendoidaan lopulta uudelleen 0,9 % natriumkloridilluokseen (tilavuuteen, joka vastaa antrumin 5-kertaista painomäärää). Kokeessa käytetään täten saatua kudosfraktiota, jota kutsutaan "raa'aksi kalvovalmisteeksi".

Sitoutumiskoetta varten 200 μΐ raakaa kalvofraktiota (0,5-1 mg proteiinia), joka on sekoitettu 400 μΐ-.aan puskuriliuosta A (50 mM Tris-HCl-puskuria, 1,5 % BSA, 10 mM MgCl2/ pH 8,0), ja 100 μΐ jodattua motiliinia, joka on laimennettu puskuriliuoksella B (10 mM Tris-HCl-puskuria, 1 % naudan seerumin albumiinia, pH 8; loppupitoisuus 50 pM) inkuboidaan yhdessä 60 minuutin ajan 30 °C:n lämpötilassa. Reaktio pysäytetään lisäämällä 3,2 ml kylmää puskuriliuosta B ja sitoutunut ja sitoutumaton motiliini erotetaan toisistaan sentrifugoimalla (1000 x g, 15 minuuttia). Sentrifugoinnin jälkeen kasaumana saatu jäännös pestään puskuriliuoksella B ja lasketaan gamma-laskurilla. Syrjäyttämismääritykset toteutetaan lisäämällä suurenevia määriä testattavaa ainetta inkubointiväliaineeseen. Testattavien aineiden liuoksina käytetään vesiliuoksia, jotka saadaan sopi-.· valla tavalla laimentamalla 60 x 10-^-molaarisista perusvesi- liuoksista. Veteen vaikealiukoiset testattavat aineet liuotetaan ensin 60 % etanoliin ja sitten tämä liuos laimennetaan niin suurella vesimäärällä, ettei etanolipitoisuus testattavassa liuoksessa ole suurempi kuin 1,6 til.-%. Saaduista mittaustuloksista määritetään kunkin testattavan aineen IC50-arvona se pitoisuus, joka estää 50-prosenttisesti jodatun motiliinin ja motiliinireseptoreiden välisen spesifisen sitoutumisen.

10 106862 Tästä pitoisuudesta lasketaan vastaava pIC5Q-arvo. Esimerkin 1 mukaiselle aineelle saatiin edellä kuvatulla menetelmällä PIC50-arvoksi 8,32.

2. Koe, jolla määritetään in vivo aineiden vaikutus mahan tvhi enemisnopeuteen

Mahan tyhjenemisnopeus määritetään Beagle-koirilla, joille on tehty leikkaustoimenpiteellä ruokatorviavanne ja joihin on istutettu pohjukaissuolikanyyli ennen koetta. 15 minuuttia sen jälkeen, kun ravinnotta pidetyille, valveilla oleville koirille on annettu pohjukaissuolen kautta testattavaa ainetta, niille annetaan 285 g:n suuruinen puolikiinteä lämmin koeruoka-annos ruokatorviavanteen kautta. Mahasta tyhjentynyt massa otetaan talteen 15 minuutin välein pohjukaissuolikanyylin avulla. Mahan sisällöstä talteensaadusta määrästä lasketaan sen ajanjakson pituus, jonka kuluessa maha tyhjenee 50-prosenttisesti. Tämän ajanjakson pituus kuvaa mahan tyhjenemisnopeutta.

Tässä koemallissa esimerkin 1 mukainen yhdiste stimuloi selvästi mahan tyhjenemistä 0,46 μτηοΐ/kg suuruisena annoksena käytettynä. Mahan 50-prosenttiseen tyhjenemiseen kulunut aika lyheni vertailueläinryhmässä todetusta 46 minuutista 27 minuuttiin, joka todettiin testattavaa ainetta saaneiden eläinten tapauksessa. 1

Koe, jolla määritetään in vivo aineiden vaikutus ruokatorven sulkijalihaksen iäntevteen Tämä määritys toteutetaan opetetuilla, valveilla olevilla, ravinnotta pidetyillä Beagle-koirilla, joille on sekä tehty ruokatorviavanne että laitettu pohjukaissuolikanyyli ennen V koetta. Ruokatorven alemman sulkijalihaksen paine määritetään sivuaukon käsittävällä, läpikulkevalla katetrijärjestelmällä, joka on liitetty painemittariin ja piirturiin. Katetri työnnetään ruokatorviavanteen kautta mahaan ja vedetään sitten käsin hitaasti takaisin (= läpivetomanometria). Piikki saadaan, kun sivuaukon käsittävä katetriosa kulkee ruokatorven alemman sulkijalihaksen korkeapainevyöhykkeen läpi. Tästä piikistä määritetään paine yksikössä mm Hg.

11 106862 Tällä tavalla määritetään ensin vertailuarvona ruokatorven sulkijalihaksen peruspaine. Sitten testattavaa ainetta annetaan pohjukaisuolen kautta ja ruokatorven alemman sulkijalihaksen paine määritetään 15 minuutin kuluttua 2 minuutin välein 46 minuutin pituisen ajanjakson ajan. Tämän jälkeen lasketaan paineen kohoaminen testattavan aineen antamisen jälkeen ennalta määrättyyn peruspaineeseen verrattuna.

Tässä kokeessa ruokatorven sulkijalihaksen perusjänteys suureni enemmän kuin kaksinkertaiseksi esimerkin 1 mukaisen aineen 0,251 μτηοΐ/kg olevalla annoksella. Tämä teho säilyi koko 45 min kestävän kokeen ajan.

Ruuansulatuskanavaan kohdistuvien vaikutustensa ansiosta kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää gastroenterologiassa suurille nisäkkäille, erityisesti ihmiselle tarkoitettuina lääkkeinä ruuansulatuskanavan liikkuvuushäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

Käytetyt annokset voivat vaihdella yksilöllisesti ja ne vaih-televat luonnollisestikin hoidettavasta tilasta ja antomuodos-ta riippuen. Esimerkiksi ruuansulatuskanavan ulkopuolisesti annettavat valmisteet sisältävät yleensä vähemmän vaikuttavaa ai-• netta kuin suun kautta annettavat valmisteet. Kuitenkin ylei sesti suurille nisäkkäille, erityisesti ihmisille voidaan antaa lääkemuotoja, jotka sisältävät vaikuttavaa ainetta 5-200 mg yksikköannosta kohden.

Kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan sisällyttää parantavina *. aineina yhdessä tavallisten farmaseuttisten apuaineiden kanssa esimerkiksi sellaisiin galeenisiin valmisteisiin kuten tablet-teihin, kapseleihin, suppoihin tai liuoksiin. Näitä galeenisia valmisteita voidaan valmistaa sinänsä tunnetuilla menetelmillä käyttäen tavallisia kiinteitä kantaja-aineita kuten esimerkiksi maitosokeria, tärkkelystä tai talkkia tai nestemäisiä ohen-timia kuten esimerkiksi vettä, rasvaöljyjä tai nestemäisiä paraffiineja sekä käyttäen farmaseutiikassa tavallisia apuai- 12 106862 neita kuten tabletteja hajottavia aineita, liukenemista välittäviä aineita tai säilöntäaineita.

Seuraavilla esimerkeillä pyritään havainnollistamaan keksintöä lähemmin sitä kuitenkaan millään tavalla rajoittamatta.

Esimerkki 1 [2R,3R(2R',3R') ,6R,7S,8S,9R,10R]-3-(2',3'-dihydroksipent- 2'-yy-li)-7-[(2,6-dideoksi-3-C-metyyli-3- 0-metyyli-a-L-ribo-heks-pyranosyyli)-oksi]-9-[(3,4,6-trideoksi-3-(N-metyyli-N-isopro-pyyliamino)-β-D-ksylo-heksopyranosyyli)-oksi]-2,6,8,10,12-pen-tametyyli-4,13-dioksabisyklo[8.2.1]tridek-12-en-5-oni (kaavan I mukainen yhdiste, R^· on metyyli) A) N-desmetwliervtromvsiini A:n valmistus 20 g (27,2 mmol) erytromysiiniä A ja 11,2 g (136,2 mmol) nat-riumasetaattia liuotettiin 200 ml:aan metanolin ja veden 8:2-seosta. Tämä liuos lämmitettiin 47 °C:n lämpötilaan. Sitten siihen lisättiin 6,9 g (136,2 mmol) jodia. pH-arvo pidettiin alueella 8-9 lisäämällä natriumhydroksidin laimeata vesiliuosta. Kolmen tunnin kuluttua reaktioseos kaadettiin jatkokäsittelyä varten seokseen, joka koostui 1 litrasta vettä ja 20 ml:sta ammoniumhydroksidiliuosta. Reaktioseos uutettiin etikka-happoetyyliesterillä ja orgaaninen uute pestiin ammoniumhydrok-sidia sisältävällä vedellä ja haihdutettiin. Liuottimen poistamisen jälkeen saatu raakatuote kiteytettiin uudestaan asetonin ja ammoniumhydroksidiliuoksen 50:3-seoksesta. Sulamispiste 143-148 °C.

B) N-desmetvvli-8,9-anhydroervtromysiini-A-6,9-hemiketaalin '·' (kaavan IV mukainen yhdiste, R-l on metyyli) valmistus 21 g kohdassa A) saatua tuotetta liuotettiin 110 ml:aan jää-etikkaa ja tätä liuosta sekoitettiin 1 tunnin ajan huoneen lämpötilassa. Sitten reaktioseos lisättiin pisaroittain jatkokäsittelyä varten, samalla jäissä jäähdyttäen, 400 ml-.aan väkevää ammoniumhydroksidiliuosta. Reaktioseos uutettiin etikkahap-poetyyliesterillä, orgaaninen uute pestiin vedellä ja liuotin poistettiin. Jäännöksenä saatu raakatuote kiteytettiin ensin is 106862 uudestaan eetteristä ja sitten metanolista. Tällä tavalla saatiin 14 g puhdasta tuotetta, jonka sulamispiste oli 145 °C., C) f2R. 3R(2R' . 3R1 ) . 6R, 7S, 8S, 9R. 10R1 - 3- (2 1 . 3 1-dihvdroksioent- 2 ' -wli) -7- Γ (2,6-dideoksi-3-C-metvvli-3-0-metyvli-o;-L-ribo-heksnvranosvvli)-oksii -9-Γ(3.4,6-trideoksi-3-metvvliamino-S-D-ksvlo-heksoOvranoswli)-oksii -2,6,8,10,12-pentametvy-li-4,13-dioksabisvkloi8.2.litridek-12-en-5-oni (kaavan II mukainen yhdiste. R^' on metyyli) 9,4 g (13,4 mmol) kohdassa b) saatua tuotetta keitettiin 2,5 tunnin ajan palautusjäähdyttäen seoksessa, joka sisälsi 1,9 g (13,4 mmol) kaliumkarbonaattia metanolissa. Jatkokäsittelyä varten reaktioseos haihdutettiin, laimennettiin vedellä ja uutettiin etikkahappoetyyliesterillä. Liuottimen poistamisen jälkeen jäänyt raakatuote kiteytettiin uudestaan isopropanolista. Tällä tavalla saatiin 7,1 g puhdasta tuotetta, jonka sulamispiste oli 199-200 °C.

Optinen kiertoarvo [α]20^: -31,6° (c=l, metanoli).

D) Otsikon mukaisen yhdisteen valmistus 2 g (2,8 mmol) edellä kohdassa C) saatua tuotetta liuotettiin metanoliin ja tämän liuoksen pH asetettiin arvoon 4 lisäämällä siihen laimeata suolahappoliuosta. Liuokseen lisättiin 2 g erästä molekyyliseulaa (kalsiumalumiinisilikaatti, huokosten * halkaisija 4 Ä), ylimäärä asetonia ja 0,4 g (6,4 mmol) natrium- syanoboorihydridiä. Reaktioseosta sekoitettiin 12 tuntia. Jatkokäsittelyä varten molekyyliseula erotettiin suodattamalla, suodos haihdutettiin, jäännökseen lisättiin vettä ja uutettiin etikkahappoetyyliesterillä. Etikkahappoetyyliesteriuutteen haihduttamisen jälkeen jäännöksenä saatu raakatuote puhdistet-

1 I

** tiin pylväskromatografisesti silikageelillä (eluenttina etikka- happoetyyliesteri/metanoli 95:5). Tällä tavalla saatiin 1,4 g otsikon mukaista yhdistettä, jonka sulamispiste oli 130-134 °C. Optinen kiertoarvo [α]20ο: -32,8°.

14 106862

Esimerkki 2 [2R,3R(2R1,3R'),6R,7S,8S,9R,10R]-3-(2',3'-dihydroksipent-21-yy-li) -7 - [ (2,6-dideoksi-3-C-metyyli-3-0-metyyli-ai-L-ribo-heks-pyranosyyli)-oksi]-9-[(3,4,6-trideoksi-3-(N-metyyli-N-isopro-pyyliamino)-β-D-ksylo-heksopyranosyyli)-oksi] -2,6,8,10,12-pen-tametyyli-4,13-dioksabisyklo[8.2.1]tridek-12-en-5-oni (kaavan I mukainen yhdiste, R1 on metyyli) A) N-desmetwliervtromvsiini A:n valmistus 5 g erytromysiiniä A ja 4,7 g natriumasetaattia (x 3H2O) liuotettiin 200 ml:aan metanolin ja veden 8:2-seosta. Tähän liuokseen lisättiin 1,75 g jodia ja sitten reaktioseosta säteily-tettiin huoneen lämpötilassa 20 minuutin ajan kvartsilampulla. Tämän jälkeen puolet liuottimesta haihdutettiin ja jäljelle jäänyt reaktioseos kaadettiin seokseen, joka sisälsi 140 ml vettä ja 10 ml ammoniakkia. Reaktioseos uutettiin kolmeen kertaan 20 ml :11a metyyli-t-butyylieetteriä. Eetteriuute erotettiin ja eetteri poistettiin osittain haihduttamalla. Sitten reaktiotuotteen annettiin erottua kiteytymällä ja se kiteytettiin uudestaan asetonilla. Tällä tavalla saatiin 2 g N-des-metyylierytromysiini A:ta.

B) N-desmetyyli-8,9-anhydroerytromysiini-A-6,9-hemiketaalin (kaavan IV mukainen yhdiste, R1 on metyyli) valmistamiseksi 2 * g kohdassa A) saatua tuotetta käsiteltiin esimerkin 1 kohdassa B) kuvatulla tavalla. Tällä tavalla saatiin 2,3 g hemiketaalia amorfisena kiintoaineena.

C) [2R,3R(2R',3R'),6R,7S,8S,9R,10R]-3-(2',3'-dihydroksipent- . 2 ' -yyli) - 7- [ (2,6-dideoksi-3 -C-metyyli-3-0-metyyli-ot-L-ribo- ·’ hekspyranosyyli)-oksi]-9-[(3,4,6-trideoksi-3-metyyliamino-S-D- ksylo-heksopyranosyyli)-oksi]-2,6,8,10,12-pentametyyli-4,13-dioksabisyklo [8.2.1] tridek-12-en-5-onin (kaavan II mukainen yhdiste, R1 on metyyli) valmistamiseksi 2,3 g edellä saatua tuotetta käsiteltiin esimerkin 1 kohdassa C) kuvatulla tavalla. Saatu raakatuote kiteytettiin uudestaan etyyliasetaatista. Tällä tavalla saatiin 1,3 g puhdasta tuotetta, jonka sulamispiste oli 199-202 °C.

15 106862 D) 1,3 g edellä saatua tuotetta lisättiin seokseen, joka sisälsi 26 ml asetonia ja 0,11 ml etikkahappoa. Reaktioseokseen lisättiin 0,6 g natriumtriasetoksiboorihydridiä annoksittain typpi-ilmakehässä ja reaktioseosta sekoitettiin 4 tunnin ajan huoneen lämpötilassa. Sitten liuottimesta poistettiin haihduttamalla kaksi kolmasosaa ja jäännös laimennettiin 40 ml :11a etyyliasetaattia. Siihen lisättiin 65 ml kylläistä natriumvety-karbonaattiliuosta samalla voimakkaasti sekoittaen. Orgaaninen faasi erotettiin muodostuneesta kirkkaasta liuoksesta ja vesi-faasi pestiin vielä kerran 20 ml :11a etyyliasetaattia. Yhdistetyt orgaaniset faasit pestiin 13 ml :11a vettä ja kuivattiin natriumsulfaatilla. Liuotin poistettiin haihduttamalla, jäännös liuotettiin 20 ml :11a tolueenia, joka haihdutettiin jälleen. Saatu raakatuote puhdistettiin suodattamalla alumiiniok-sidipylvään (25 g AI2O3, aktiivisuusaste II/III) läpi, käyttämällä etyyliasetaattia eluenttina. Sitten liuotin haihdutettiin ja jäännös liuotettiin kiehuvaan etyyliasetaattiin. Sitten lisättiin n-heksaania niin paljon, että seos sameni. Tuotteen annettiin kiteytyä kylmässä. Muodostuneet kiteet erotettiin suodattamalla alennetussa paineessa ja ne pestiin n-hek-saanilla. Tällä tavalla saatiin 0,8 g otsikon mukaista yhdistettä, jonka sulamispiste oli 128-135 °C.

. * E) Asetaatin saamiseksi 1 g (1,3 mmol) otsikon mukaista yhdistettä liuotettiin metanoliin ja tähän liuokseen lisättiin 0,08 ml (1,3 mmol) jääetikkaa. Sitten liuotin poistettiin alennetussa paineessa ja muodostunut otsikon mukaisen yhdisteen asetaatti kuivattiin. Otsikon mukaisen yhdisteen asetaatin sulamispiste oli 145-150 °C.

’· Optinen kiertoarvo [q;]20£): -30,8° (c=l, metanoli) .

Esimerkki I

Tässä esimerkissä valmistettiin tabletteja, joiden koostumus tablettia kohden oli seuraava: 16 106862 [2R,3R(2R1,3R1),6R,7S,8S,9R,10R]-3-(2',3'-dihydroksipent-2'-yyli)-7-[(2,6-dideoksi-3-C-metyyli-3-0-metyyli-α-L-ribo-hekspyranosyyli)-oksi]-9-[(3,4,6-trideoksi-3-(N-metyyli-N-isopropyyliamino)-β-D-ksylo-heksopyranosyyli)-oksi]-2,6,8,10,12-pentametyyli-4,13-dioksabisyklo-[8.2.1]tridek-12-en-5-oni (kaavan I mukainen yhdiste, R1 on metyyli) 20 mg maissitärkkelys 60 mg maitosokeri 135 mg gelatiini (10 % liuos) 6 mg

Vaikuttava aine, maissitärkkelys ja maitosokeri sekoitettiin 10 % gelatiiniliuokseen tahnaksi. Tämä tahna hienonnettiin ja saadut rakeet levitettiin sopivalle pellille ja kuivattiin 45 °C:n lämpötilassa. Saadut rakeet johdettiin murskauslaitteen läpi ja niihin sekoitettiin sekoittimessa seuraavat apuaineet: talkki 5 mg magnesiumstearaatti 5 mg maissitärkkelys . 9 mg minkä jälkeen seoksesta puristettiin 240 mg:n painoisia tabletteja.

• < ♦

Claims (3)

106862 Patenttivaatimus

1. Menetelmä farmakologisesti vaikuttavien, yleisen kaavan I R1 H3C Hoj-€H(CK3)l 0hY s t CH3 HjC OH ' H °WAxhT? QCH, * o&To^ cw3 missä R1 tarkoittaa metyyliä, mukaisten [2R, 3R (2R1 , 3R') , 6R,-7S,8S,9R,10R]-3-(2',3'-dihydroksipent-2'-yyli)-2,6,8,10,12-pen-tametyyli-4,13-dioksabisyklo[8.2.1]tridek-12-en-5-oni-johdannaisten ja niiden pysyvien ja fysiologisesti siedettyjen happoadditiosuolojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että yleisen kaavan II • « V r tin N-H OHI CH3 ir iC"CH3 JT'>'SSs'*o OH H °γΝ». I och3 o CHj · missä symboli R1' tarkoittaa vetyä tai metyyliä, mukaisiin [2R,3R(2R',3R') ,6R,7S,8S,9R,10R]-3 -(2',3'-dihydroksipent-2'-yyli) -2,6,8,10,12-pentametyyli-4,13-dioksabisyklo[8.2.1]tridek- 12-en-5-oni-johdannaisiin liitetään isopropyylijäännös, 106862 minkä jälkeen näin saatuun yhdisteeseen, missä R1' tarkoittaa vetyä, liitetään metyylijäännös R1, ja toivottaessa vapaat kaavan I mukaiset yhdisteet muunnetaan pysyviksi happoadditi-osuoloikseen tai tällaiset happoadditiosuolat muunnetaan vapaiksi kaavan I mukaisiksi yhdisteiksi.

1. Förfarande för framställning av farmakologiskt verksamma [2R,3R(2R',3R'),6R,7S,8S,9R,10R]-3-(21,31-dihydroxipent-2'-yl)- 2,6,8,10,12-pentametyl-4,13-dioxabicyklo[8.2.1]tridec-12-en-5-on-derivat med den allmänna formeln I R1 H3C HvJK’H(CH^2 V*\ .o», fr HC OHf β T CHj 3 ->Z_1 «Τ'013 1 OH H ? 0CH3 O /Yr-CH. °CH3 °H där R1 betecknar metyl, samt deras stabila och fysiologiskt fördragbara syraadditionssalter, kännetecknat av att man inför en isopropylrest i [2R,3R(2R1,3R1),6R,7S,8S,9R,-10R] -3- (2 1 , 3 ' - dihydroxipent-2'1 -yl) -2,6,8,10,12-pentametyl-4,13-dioxabicyklo[8.2.1]tridec-12-en-5-on-derivat med den allmänna formeln II 106862 Γ HaC »0j-H vO^H U c OH] 1 cH3 ir HaCsJ_J fC-CH, H3C l/\_ OH M I f31» 07^-OH 3 CH* V där symbolen R1' betecknar väte eller metyl, varefter man i en sä erhällen förening där R1' betecknar väte, inför en metylrest R1, och om sä önskas, man överför de fria föreningarna enligt formel I i sinä stabila syraadditionssal-ter eller överför syraadditionssalterna i de fria föreningarna med formeln I. * ~ > • Λ