FI106830B - Menetelmä viestinnän ohjaukseen ja viestintäjärjestelmä - Google Patents

Description

106830

Menetelmä viestinnän ohjaukseen ja viestintäjärjestelmä

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy viestintäjärjestelmiin ja erityisesti viestintään järjestelmässä, jossa liittymäverkkoon voidaan yhdistää useita mahdollisesti keske-5 nään epäyhteensopivia ydinverkkoja.

Viestintäjärjestelmällä tarkoitetaan tässä yleisesti tietoliikennejärjestelmää, jossa viestiyhteys voi tapahtua käyttäen langallista tai langatonta yhteyttä. Langattomilla viestintäjärjestelmillä tarkoitetaan yleisesti erilaisia tietoliikennejärjestelmiä, jotka mahdollistavat henkilökohtaisen langattoman tiedonsiirto ron tilaajien liikkuessa järjestelmän alueella. Tyypillinen langaton viestintäjärjestelmä on maanpinnalle rakennettu yleinen matkaviestinverkko PLMN (Public Land Mobile Network). Langattomiin viestintäjärjestelmiin kuuluvat myös johdottomat viestintäjärjestelmät.

Ensimmäisen sukupolven matkaviestinjärjestelmät olivat analogia 15 järjestelmiä, joissa puhe tai data siirrettiin analogisessa muodossa samaan tapaan kuin perinteisissä yleisissä puhelinverkoissa. Esimerkki ensimmäisen sukupolven järjestelmästä on NMT(Nordic Mobile Telephone).Toisen sukupolven matkaviestinjärjestelmissä, kuten GSM (Global System for Mobile communication), puhe ja data siirretään digitaalisessa muodossa. Digitaalisissa matkavies-20 tinjärjestelmissä on perinteisen puheensiirron lisäksi tarjolla monia muita palveluita: lyhytsanomat, telekopio, datasiirto, jne.

Tällä hetkellä ollaan kehittämässä kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiä kuten Universal Mobile Telecommunications System (UMTS) sekä Future Public Land Mobile Telecommunication System (FPLMTS), joka on :Y: 25 myöhemmin nimetty uudelleen IMT-2000 (International Mobile Telecom- munication 2000). UMTS on standardointityön alla ETSLssä (European Telecommunication Standards Institute), kun taas ITU (International Telecommuni-cation Union) standardoi IMT-2000 -järjestelmää. Nämä tulevaisuuden järjestel- • · #... mät ovat peruspiirteiltään hyvin samankaltaisia. Esimerkiksi UMTS, kuten kaikki ' *:** 30 matkaviestinjärjestelmät, tuottaa langattomia tiedonsiirtopalvelulta liikkeessä ole- ville käyttäjille. Järjestelmä tukee vaellusta, ts. UMTS-käyttäjät voidaan saavuttaa ja he voivat tehdä puheluita missä tahansa, kun he ovat sijoittuneet UMTS:n peittoalueen sisälle.

Γ i Nykynäkemyksen mukaan UMTS muodostuu kahdesta tai kolmesta 35 osasta, joita on havainnollistettu kuviossa 1: UMTS-liittymäverkko (UMTS Access Network) (tai UMTS-tukiasemajärjestelmä, UMTS-BSS) ja ydinverkko (CN, 2 106830

Core Network) 2, 3, 4 ja 5. Alla UMTS-liittymäverkkoa kutsutaan yleisesti myös radioliittymäverkoksi. UMTS-liittymäverkko on vastuussa pääasiassa radiotiehen liittyvistä asioista, eli se tarjoaa ydinverkolle radioliittymän, joka tarvitaan langatonta toimintaa varten. Ydinverkko 2, 3, 4 tai 5 on jokin perinteinen tai tulevai-5 suuden tietoliikenneverkko, joka on modifioitu hyödyntämään tehokkaasti UMTS-liittymäverkkoa langattomassa viestinnässä. Tietoliikenneverkot, joita on ajateltu sopiviksi ydinverkoiksi, ovat toisen sukupolven matkaviestinjärjestelmät, kuten GSM (Global System for Mobile Communication), ISDN (Integrated Services Digital Network), B-ISDN (Broadband Integrated Services Digital Network), 10 pakettidataverkot PDN (Packet Data Network), ATM (Asynchronous Transfer Mode), jne.

UMTS-liittymäverkon tulee siten mahdollistaa tuki erilaisille ydinver-koille, myös tulevaisuudessa kehitettäville. Vastaavasti UMTS-liittymäverkkojen avulla pitäisi olla mahdollista kytkeä erilaisia radiorajapintoja ydinverkkoon 15 (kapeakaistainen, leveäkaistainen, CDMA, TDMA, jne.). Nykyskenaarion mukaan UMTS-liittymäverkon toiminnot rajoittuvat tiukasti radioliittymätoimintoihin. Täten se pääosin sisältää toimintoja radioresurssien kontrollointia varten (handover, haku) ja verkkopalvelun (bearer service) kontrollointia varten (radioverkko-palvelun kontrollointi). Monimutkaisemmat toiminnot, kuten rekisterit, rekisteröin-20 titoiminnot sekä liikkuvuuden ja sijainninhallinta ovat sijoitetut kuhunkin ydinverk-·.·. koon tai ydinverkkoon liitettyihin palveluntuottajiin, jotka tuottavat erilaisia palve- luita UMTS-tilaajille.

. UMTS-terminologian mukaisesti koko UMTS-liittymäverkkoa kutsu- « · « : ·' taan yleiseksi radioliittymäverkoksi (Generic Radio Access Network, GRAN).

j ' 25 GRAN on edelleen jaettu radioliittymäverkkoon (RAN) ja yhteistoimintayksikköön \v (InterWorking Unit, IWU). Pääsääntöisesti jokaisen ydinverkon 2-5 ja RANin vä- • »· v · Iissä on oma IWU, kuten kuviossa IWU:t 1-4. IWU:n tarkoituksena on kytkentä ydinverkon ja RAN:in välillä. Siksi IWU sisältää tarvittavat sovitukset ja muut ·:·· mahdolliset yhteistoimintatoiminnot. Rajapinta välillä IWU-CN on ydinverkkospe- .··*< 30 sifinen. Tämä mahdollistaa ydinverkkojen ja RAN:n kehittämisen toisistaan riip- • I» * . pumatta. Esimerkiksi IWU voi kytkeytyä GSM-verkon tukiasemajärjestelmään BSS. Vastaavasti IWU2 voi kytkeytyä esimerkiksi ISDN-verkon paikalliskes- kukseen. Kuviossa 1 on lisäksi esitetty palveluntuottajat SP1, SP2, SP3, SP4 ja : SP5, jotka on kytketty ydinverkkoon CN2.

< « · ·

: 35 Kuviossa 1 radioliittymäverkko RAN käsittää siirtoverkon TN

(Transport Network), radioverkko-ohjaimen RNC, sekä tukiasemat BS1, BS2, 3 106830 BS3 ja BS4 ja niiden peittoalueet C1, C2, C3 ja C4. Kuvio käsittää myös yhden tilaajaterminaalin, esimerkiksi matkaviestimen, MS. Esitetyssä verkkoarkkitehtuurissa tukiasemat on kytketty siirtoverkkoon TN, joka kuljettaa käyttäjädatan IWU:ille ja ohjaussignaloinnin radioverkko-ohjaimelle RNC. Kaikki älykkyys, joka 5 ohjaa GRANia on sijoitettu tukiasemiin (BS) ja radioverkko-ohjaimeen (RNC). Kuten aikaisemmin todettiin, tämä ohjaus tyypillisesti rajoittuu radioliittymään liittyviin ohjaustoimintoihin samoinkuin yhteyksien kytkemiseen siirtoverkon TN läpi. Siirtoverkko TN voi olla esimerkiksi ATM-verkko. On kuitenkin huomattava, että yllä on esitetty vain yksi mahdollinen UMTS-liittymäverkon toteutus.

10 Kuten edellä mainittiin, rajoittuvat liittymäverkon toiminnot radioliitty- mätoimintoihin. Tällöin tiedonsiirto liittymäverkon yli tapahtuu käyttäen alhaisen tason protokollia vastaten esimerkiksi OSI (Open Systems Interconnection) -mallin kerroksia 1 ja 2 (fyysinen ja datayhteys -kerros). Kommunikointi langattoman viestimen ja ydinverkon kesken puolestaan tapahtuu käyttäen ydinverkon 15 korkeamman tason viestintäprotokollia. Langaton viestin voi sisältää täten useita eri protokollia vastaten niiden ydinverkkojen protokollia, joiden kanssa se on yhteydessä, ja valitsee niistä käyttöönsä aina käytettävää ydinverkkoa vastaavan. Langaton viestin voi myös olla sovitettu automaattisesti lataamaan uusia viestintäprotokollia käyttöönsä.

20 Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on korkeamman tason protokollan mukaisten protokolladatayksiköiden (PDU, Protocol Data Unit) rei-titys langattomalta viestimeltä oikeaan ydinverkkoon ja vastaavasti ydinver-,’:V kosta langattoman viestimen ydinverkkoa vastaavaan protokollapinoon. Kor- • t 4

: ·* keamman tason protokollalla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi OSI

: : 25 kerrosta 3 (L3, verkkokerros) vastaavia ja korkeampia protokollia. Tavallisesti • · tehtävään käytetään protokolladiskriminaattoreita, joiden tehtävä on ilmaista :’i*; protokolla, jonka mukainen kyseinen PDU (tai sanoma) on. Protokolladiskrimi- naattoreiden käyttö UMTS- tai vastaavan järjestelmän yhteydessä ei kuiten-·:·<: kaan ole järkevää tai mahdollistakaan seuraavista syistä: ensinnäkin eri tyyp- .···.. 30 pisten ydinverkkojen (esimerkiksi GSM, B-ISDN) protokolladiskriminaattorit ei vät ole keskenään yhdenmukaisia; esimerkiksi niiden informaatioelementit ' * saattavat olla eri pituisia. Toiseksi, jos liittymäverkkoon on liitetty kaksi tai use- :: ampia samantyyppisiä ydinverkkoja, ei näitä pysty erottamaan toisistaan pel- kän protokolladiskriminaattorin perusteella, koska protokolladiskriminaattorit

< ( · I

. . : 35 ovat identtiset.

I

4 106830

Eräänä esimerkkinä edelläkuvatusta ongelmasta voidaan mainita GSM/GPRS (General Packet Radio Service) -järjestelmien käyttö jonkin 3G (kolmannen sukupolven) -järjestelmän yhteydessä. Perinteisesti näitä järjestelmiä on käytetty rinnakkain siten, että kummassakin järjestelmässä viestiyh-5 teys matkaviestimelle on järjestetty erillisiä reittejä pitkin niin, että radiotiekin on ollut erillinen, jolloin edelläkuvattuja reititysongelmia ei ole syntynyt. Jatkossa esimerkiksi UMTSn tai vastaavan järjestelmän yhteydessä järjestelmiä (tai niiden kehitettyjä versioita) tultaneen käyttämään siten, että ainakin radioyhteys on yhteinen eli ne käyttävät samaa radiorajapintaa. Järjestelmät voidaan 10 myös yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, joka käyttää yhtä protokollaa ja joka sitten liitetään liittymäverkkoon. Tällaisissa tapauksissa aiheutuu edellä kuvattu ongelma protokolladatayksiköiden reitittämisessä oikeaan järjestelmään.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän 15 toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön kohteena on menetelmä viestinnän ohjaukseen, jossa viestin on yhteydessä vastakkaiseen päähän liittymäverkon välityksellä, joka käyttää alhaisen tason signalointiprotokollia, ja liittymäverkkoon kytketyn ydinverkon välityksellä, joka käyttää korkean tason signalointiprotokollia, jolloin liittymäverkkoon on 20 kytketty yksi tai useampia ydinverkkoja, jolloin keksinnölle on tunnusomaista *·’·' se, että annetaan jokaiselle liittymäverkkoon kytketylle ydinverkolle oma tun nus ja käytetään tätä tunnusta korkean tason signalointiprotokollan mukaisten : V protokolladatayksiköiden (PDU) reitittämiseen.

Keksintö perustuu siihen, että luodaan liittymäverkkoon kytketyille : V: 25 ydinverkoille yksiselitteiset verkkokohtaiset tunnisteet ja reititetään viestimen ja ydinverkon välinen liikenne tunnisteiden avulla.

Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on se, että se mahdollistaa useiden olemassaolevien ydinverkkoprotokollien käyttämisen UMTS- tai vas- « · ..... taavan järjestelmän yhteydessä ilman, että tehdään muutoksia protokollien *.'* 30 protokolladiskriminaattoreihin. Edelleen keksintö mahdollistaa kahden tai use- ämmän samantyyppisen ydinverkon käyttämisen liittymäverkossa. Keksintö tarjoaa myös joustavan mahdollisuuden järjestelmän päivittämiseen, koska : “·. uudentyyppisten ydinverkkojen lisääminen olemassaolevien rinnalle on help- ! poa. Lisäksi keksintö helpottaa solukkotyyppisten ja muun tyyppisten langat- ’· 35 tornien järjestelmien yhdistämistä.

5 106830

Keksinnön kohteena on lisäksi viestintäjärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden viestimen, liittymäverkon, joka käyttää alhaisen tason signalointiprotokollia, yhden tai useampia liittymäverkkoon kytkettyjä ydinverkkoja, jotka käyttävät korkean tason signalointiprotokollia, jolloin järjestelmälle on tunnus-5 omaista se, että järjestelmä on sovitettu antamaan jokaiselle liittymäverkkoon kytketylle ydinverkolle oma tunnus ja käyttämään tätä tunnusta korkean tason signalointiprotokollan mukaisten protokolladatayksiköiden reitittämiseen.

Tällaisen järjestelmän avulla voidaan keksinnön mukaisen menetelmän tarjoamat edut saavuttaa yksinkertaisella tavalla.

10 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää UMTS-liittymäverkon erästä mahdollista rakennetta; Kuvio 2 esittää protokollapinon ja muun kommunikaatio-ohjelmiston 15 toiminnallista rakennetta viestimessä erään suoritusmuodon mukaisesti;

Kuvio 3 esittää kommunikaatio-ohjelmiston toiminnallisia osia liitty-mäverkossa erään suoritusmuodon mukaisesti;

Kuvio 4 esittää reititystaulukon erään suoritusmuodon mukaisesti.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus • » 20 Vaikka seuraavassa keksinnön edullisen suoritusmuodon kuvauk- sessa esitetään keksinnön käyttöä UMTS-järjestelmässä, ei keksintöä ole tar- :v: koitus rajoittaa mihinkään tiettyyn järjestelmään, vaan sitä voidaan soveltaa ·:·.· mihin tahansa langalliseen tai langattomaan viestintäjärjestelmään, joka muo- • dostuu liittymäverkosta ja siihen kytketyistä ydinverkoista. Samoin käytettävien 25 ydinverkkojen tyyppiä ei rajata esimerkeissä esiintyviin vaan ne voivat vaih- • · « della. Ydinverkot voivat samoin olla esimerkiksi piiri- tai pakettikytkettyjä.

, Kuviossa 2 on kuvattu matkaviestimen MS sisältämän kommuni kaatio-ohjelmiston toiminnallista rakennetta. Protokollakooditiedostot 151 ja - ·*·: 152, joita on ainakin yksi, sisältävät tiedot eri ydinverkkojen protokollista. Koo- ·:··: 30 ditiedostojen avulla ja hallintaohjelmiston 1501 ohjaamana matkaviestin vas taanottaa ja lähettää eri protokollien mukaista dataa. Lisäksi matkaviestin < < < . ·. käyttää koodia 131, joka käsittää radioliittymäjärjestelmän kerrokset 1 ja 2.

j Edelleen kuviossa on esitetty RRC (Radio Resource Control) -kerros 132, joka :.'·ί voi käsittää protokollia yhteyksien muodostamiseen ja hallitsemiseen sopi- 35 maila tarvittavista parametreista (nopeus, palvelun laatu yms.) terminaali R 106830 6 käyttäjän ja liittymäverkon RAN vaatimusten mukaisesti ja joka suorittaa signaalin laadun mittauksia ja tekee kanavanvaihtopäätöksiä.

Jokainen protokollakooditiedostoista 151 ja 152 käsittää verkkokerroksen (network layer) ydinverkkokohtaisten protokollien suorittamiseksi, liik-5 kuvuudenhallintakerroksen (MM, Mobility Management) liikkuvuuden hallintaan ja muihin resurssitoimintoihin ja adaptaatiokomponentin (adapt), joka muodostaa osan RRC-kerrosta 132, joka tarjoaa RRC-kerrokselle protokolla-muunnoksen, jonka avulla se voi kommunikoida kyseisen kooditiedoston liik-kuvuudenhallintakerroksen kanssa.

10 Siten GSM protokollakooditiedosto 151 käsittää GSM CM

(Connection Management) -kerroksen ja GSM MM-kerroksen sekä adaptaatiokomponentin. B-ISDN protokollakooditiedosto 152 käsittää B-ISDN CC-komponentin, B-ISDN MM-komponentin sekä adaptaatiokomponentin. Kunkin protokollatiedoston jokainen komponentti vastaa siis eri kerroksen protokollaa 15 ja kommunikoi ylempien ja alempien kerrosten kanssa niin kutsuttujen primitiivien avulla, jotka muodostuvat signalointimuotoisista sanomista käsittäen siirrettävää tietoa.

Kuviossa 3 on esitetty vastaavat osat liittymäverkossa: radioliityn-nän alempien kerrosten protokollat 231 ja RRC-kerros 232. RRC-kerros 232 20 kommunikoi matkaviestimen RRC-kerroksen 132 kanssa ja käsittää adaptaa-tiokomponentit (IWUt), jotka mahdollistavat kommunikoinnin GSM-ydinverkon ja B-ISDN-ydinverkon kanssa. Lisäksi on kuvattu hallintaohjelmisto 2501 sekä « · protokollakooditiedostot 251 ja 252. Protokollakooditiedostoihin perustuva ΐ V protokollasovitus tapahtuu yhteistoimintayksiköissä IWU1-IWU4, jotka toimivat « ' i": 25 rajapintana liittymäverkon RAN ja ydinverkkojen 2-5 välillä.

Alemmat radioliittymäkerrokset 131 ja 231 kommunikoivat keske- :Ti nään radioliitynnän välityksellä. RRC-kerrokset 132 ja 232 kommunikoivat keskenään alempien kerrosten 131 ja 231 kautta.

Keksinnön mukaisen menetelmän mukaisesti luodaan ensimmäi- • · .··*. 30 sessä vaiheessa tunnukset kaikille liittymäverkkoon RAN kytketyille ydinver- « *♦* koille 2, 3, 4 ja 5. Tämä voi tapahtua siten, että liittymäverkko lähettää tiedot ydinverkoista matkaviestimille MS ja ydinverkot varustetaan tunnuksilla tässä « «* :...! järjestyksessä. Tiedot käsittävät lisäksi esimerkiksi maakoodin ja ydinverkon : tyypin. Vaihtoehtoisesti liittymäverkko voi valmiiksi varustaa ydinverkot tun- '·] ; 35 nukeilla ja välittää myös tämän tunnuksen matkaviestimelle välittäessään muut • ·« tiedot ydinverkoista. Tunnusten luominen täytyy suorittaa joko tietyin väliajoin 7 106830 tai aina kun ydinverkkotiedoissa tapahtuu muutoksia, jotta ydinverkkoja voidaan dynaamisesti kytkeä ja irrottaa liittymäverkosta siten, että tiedot matkaviestimissä pysyvät ajan tasalla. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi erityistä lippua, jonka tila muuttuu, kun ydinverkkotiedot muuttuvat. Tiedot ydinver-5 koista voidaan koota esimerkiksi taulukkoon, josta ilmenee kunkin ydinverkon tunnus Id, tyyppi, maakoodi ja verkkokoodi. Esimerkki tällaisesta reititystaulu-kosta on esitetty kuviossa 4. Taulukon muoto ja sen sisältämät tiedot voivat vaihdella ilman, että poiketaan keksinnön perusajatuksesta.

Jos liittymäverkkoon ei kytketä kuin yksi kutakin ydinverkkotyyppiä, 10 voidaan käyttää etukäteen sovittuja verkkotyyppikohtaisia tunnuksia. Tällöin liittymäverkon ei tarvitse välittää tunnusta matkaviestimille välittäessään tietoja siihen kytketyistä ydinverkoista, koska tunnukset voidaan päätellä ilmoitetuista verkkotyypeistä.

Kun tunnukset on luotu, tapahtuu tiedonsiirto seuraavasti: N+1 15 protokollakerros eli ensimmäinen ydinverkkoprotokollakerros (esimerkiksi GSM++ MM, missä ++ tarkoittaa GSM MM protokollan kehitettyä versiota) haluaa muodostaa RR-yhteyden tehdäkseen esimerkiksi sijainnin päivityksen. Tämä tapahtuu käyttäen primitiiviä RR_EST_REQ varustettuna tarvittavilla parametreillä ja/tai L3 MM PDU.

20 Seuraavassa vaiheessa on kaksi vaihtoehtoa. Matkaviestimessä voi . . olla yksi UMTS-adaptaatiokerros (UAL) jokaista ydinverkkoprotokollapinoa ;!** varten tulkitsemaan vain sen primitiivit. UAL voi myös olla yksi kokonaisuus, « · « jossa on useita loogisia kokonaisuuksia, yksi jokaista ydinverkkoprotokollapi- » · · ·* ·' noa varten. Toteutustavasta riippumatta ohjauskoodi, joka tulkitsee primitiivin T” 25 (kuten RR_EST_REQ), hakee muodostetusta reititystaulukosta ydinverkkoa • · :.v vastaavan tunnuksen. Vastaavasti liittymäverkossa yhteistoimintayksikköjä :T: (IWU) voi olla yksi jokaista ydinverkkoa kohden käsittäen yhden yhteistoimin- tafunktion (IWF) tai yksi IWU, joka käsittää useita IWFiä, yhden jokaista ydin-verkkoa kohden. UAL tai IWF muodostaa uuden PDUn, johon sisältyvät ydin-.··*. 30 verkon tunnus sekä alkuperäinen L3 CN PDU ja muodostaa tarkoituksenmu- "* kaisen primitiivin (esimerkiksi RRC_DATA_REQ). Alemman kerroksen proto- kolia (RRC) muodostaa yhteyden liittymäverkon yli vastaavaan protokollaan ja ' « «« siirtää uuden PDUn vastakkaiseen päähän. Vastaanottava protokollayksikkö : .*. tulkitsee PDUn tunnusosan ja reitittää koko PDUn oikeaan IWF/UAL, joka : 35 vastaa tunnuksen ydinverkkoa tai pelkän alkuperäisen L3 CN PDUn, jos ky-

« < I

seessä on esimerkiksi IWU, joka käsittää vain yhden IWFn, jolloin tunnusta ei 106830 s enää tarvita. Tätä askelta ei tarvita jos IWF/UAL on yksi kokonaisuus, joka muodostuu useista loogisista kokonaisuuksista. UAL/IWF tulkitsee tunnusosan ja välittää alkuperäisen L3 CN PDUn oikeaan ydinverkkoprotokollapinoon. Tätä askelta ei tarvita, jos esimerkiksi vain yksi ydinverkko on kytketty fyysi-5 seen IWUun käsittäen yhden IWFn, vaan esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa UAL käsittää useita ydinverkkoprotokollapinoja.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaih-10 della patenttivaatimusten puitteissa.

» · • · • · · • « • e e « · · • « 41 | • · · • 1 • · • 1 • · · • · · • · • · · • · · « · · « • · ♦ · · • ♦ • ♦ 1 « « « e «« • · * · ♦ • · • · · • » » 4 4« · · 4 4 4 • I 4 • ·

Claims (16)

1. Menetelmä viestinnän ohjaukseen, jossa viestin on yhteydessä vastakkaiseen päähän liittymäverkon välityksellä, joka käyttää alhaisen tason signalointiprotokollia, ja liittymäverkkoon kytketyn ydinverkon välityksellä, joka 5 käyttää korkean tason signalointiprotokollia, jolloin liittymäverkkoon on kytketty yksi tai useampia ydinverkkoja, tunnettu siitä, että annetaan jokaiselle liittymäverkkoon kytketylle ydinverkolle oma tunnus ja käytetään tätä tunnusta korkean tason signalointiprotokollan mu-10 kaisten protokolladatayksiköiden (PDU) reitittämiseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viestin on langaton viestin ja liittymäverkko on radio- tai optinen verkko.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ydinverkkokohtaiset tunnukset annetaan samassa järjestyksessä 15 kuin liittymäverkko ilmoittaa siihen kytketyt ydinverkot viestimelle.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liittymäverkko antaa tunnukset siihen kytketyille ydinverkoille ja välittää tunnustiedot viestimelle.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että ydinverkoille annetaan etukäteen tunnukset verkkotyypin mukaan, * · ·.·*.·’ jos samaan liittymäverkkoon ei kytketä kahta tai useampaa samantyyppistä ydinverkkoa.

:*·]: 6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tun- ·:··: nettu siitä, että tiedot liittymäverkkoon kytketyistä ydinverkoista välitetään « 25 viestimelle joko määräajoin tai tietojen muuttuessa.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välitettäessä tietoa viestimeltä ydinverkkoon . lisätään käytettävän ydinverkon tunnus viestimessä korkean tason I..* signalointiprotokollan mukaiseen välitettävään protokolladatayksikköön (PDU), . « ·;·* 30 siirretään tunnuksella varustettu protokolladatayksikkö liittymäver- ·:·♦: kon läpi alhaisen tason signalointiprotokollien avulla ja :’**· reititetään protokolladatayksikkö tunnusta vastaavaan ydinverk- • « · . *. koon. * · ·

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tun- * « « ’· *♦ 35 nettu siitä, että välitettäessä tietoa ydinverkosta viestimelle ίο 106830 lisätään käytettävän ydinverkon tunnus ydinverkon ja liittymäverkon rajapinnassa korkean tason signalointiprotokollan mukaiseen välitettävään protokolladatayksikköön (PDU), siirretään tunnuksella varustettu protokolladatayksikkö liittymäver-5 kon läpi alhaisen tason signalointiprotokollien avulla ja reititetään protokolladatayksikkö tunnusta vastaavaa ydinverkkoa vastaavaan protokollapinoon viestimessä.

9. Viestintäjärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden viestimen (MS), 10 liittymäverkon (RAN), joka käyttää alhaisen tason signalointiproto kollia, yhden tai useampia liittymäverkkoon kytkettyjä ydinverkkoja (2, 3, 4 ja 5), jotka käyttävät korkean tason signalointiprotokollia, tunnettu siitä, että 15 järjestelmä on sovitettu antamaan jokaiselle liittymäverkkoon (RAN) kytketylle ydinverkolle (2, 3, 4 ja 5) oma tunnus ja käyttämään tätä tunnusta korkean tason signalointiprotokollan mukaisten protokolladatayksiköiden (PDU) reitittämiseen.

9 106830

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen viestintäjärjestelmä, tun- 20. e 11 u siitä, että viestin (MS) on langaton viestin ja liittymäverkko (RAN) on . . radio- tai optinen verkko. • 4

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen viestintäjärjestelmä, v : tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu antamaan ydinverkkokohtaiset : *.·’ tunnukset samassa järjestyksessä kuin liittymäverkko (RAN) ilmoittaa siihen ’ j1' ·’ 25 kytketyt ydinverkot (2, 3, 4 ja 5) viestimelle (MS). :V:

12. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen viestintäjärjestelmä, tunnettu siitä, että liittymäverkko (RAN) muodostaa tunnukset liittymä-verkkoon kytketyille ydinverkoille (2, 3, 4 ja 5) ja välittää ne viestimelle (MS).

13. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen viestintäjärjestelmä, • · ..... 30 tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu käyttämään ydinverkoille (2, 3, *1* 4 ja 5) etukäteen sovittuja verkkotyypin mukaisia tunnuksia, jos samaan liitty- mäverkkoon (RAN) ei kytketä kahta tai useampaa samantyyppistä ydinverk- koa.

• *« : !·. 14. Jonkin patenttivaatimuksista 9-13 mukainen viestintäjärjestel- • ♦ ♦ V ! 35 mä, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu välittämään tiedot liittymä- • · « • * 106830 verkkoon (RAN) kytketyistä ydinverkoista (2, 3, 4 ja 5) liittymäverkosta viestimelle (MS) joko määräajoin tai tietojen muuttuessa.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 9-14 mukainen viestintäjärjestelmä, tunnettu siitä, että välitettäessä tietoa viestimeltä ydinverkkoon jär- 5 jestelmä on sovitettu lisäämään käytettävän ydinverkon (2, 3, 4 tai 5) tunnus viestimessä (MS) korkean tason signalointiprotokollan mukaiseen välitettävään protokolla-datayksikköön (PDU), siirtämään tunnuksella varustettu protokolladatayksikkö liittymäver-10 kon (RAN) läpi alhaisen tason signalointiprotokollien avulla ja reitittämään protokolladatayksikkö tunnusta vastaavaan ydinverkkoon (2, 3, 4 tai 5).

16. Jonkin patenttivaatimuksista 9-15 mukainen viestintäjärjestelmä, tunnettu siitä, että välitettäessä tietoa ydinverkosta viestimelle jär- 15 jestelmä on sovitettu lisäämään käytettävän ydinverkon (2, 3, 4 tai 5) tunnus ydinverkon ja liittymäverkon (RAN) rajapinnassa (IWU1, IWU2, IWU3 tai IWU4) korkean tason signalointiprotokollan mukaiseen välitettävään protokolladatayksikköön (PDU), 20 siirtämään tunnuksella varustettu protokolladatayksikkö liittymäver- . . kon (RAN) läpi alhaisen tason signalointiprotokollien avulla ja • « reitittämään protokolladatayksikkö tunnusta vastaavaa ydinverkkoa v ·* (2, 3, 4 tai 5) vastaavaan protokollapinoon viestimessä (MS). « · · t I I t t « · « « | • · • * · • · « • « ··· • · « • » c ··« ·· • · * · 4 • < ·« · • • 4 f t ( < c I | < f I * 4 * I | « I I I « « « « I I t I * «4 106830