Ylen historia

Yhteinen taival

Eletään vuotta 1926.

"Niin me uskommekin saavamme teidän kaikkien aulista apuanne alkavassa työssämme", sanoo väliaikainen toimitusjohtaja L. M. Viherjuuri. "Sillä yleisradiotoiminnan tärkeimpänä edellytyksenä lopultakin on hyvä yhteisymmärrys ja hedelmällinen yhteistyö ohjelman lähettäjän ja niitten kuuntelijain välillä."

Näillä sanoilla toimitusjohtaja avasi O.Y. Suomen Yleisradio – A.B. Finlands Rundradion -nimisen ohjelmayhtiön toiminnan. Och samma på svenska, olihan Yle alusta asti kaksikielinen yhtiö.

Yhtiön perustajiin kuului sanomalehtiä, radioliikkeitä, Lennätinhallitus, Puolustusvoimat, Suomen Tietotoimisto ja monia muita. Ylellä oli tärkeä tehtävä "isänmaallisen mielipiteen luojana ja sillanrakentajana kaupunkien ja maaseudun välillä hävittäen siten välimatkat", kuten aikalaiset muotoilivat.

Perustajat olivat ajan hermolla. Maailman ensimmäinen yleisradioyhtiö, Iso-Britannian BBC, oli aloittanut toimintansa vain neljä vuotta aiemmin.

Kieliohjelmia, musiikkia ja oma ohjelma lapsille

Syyskuun yhdeksäntenä vuonna 1926 taiteilija, kuuluttaja Alexis af Enehjelm istui studioon ja kuulutti Suomen Yleisradion lähetyksen alkaneeksi.

Saman vuoden joulukuussa alkoi Markus-sedän Lastentunti. Markus-setä opetti lapsille hyvää käytöstä ja muistutti kaurapuuron terveellisyydestä kolmenkymmenen vuoden ajan.

Ensimmäisenä vuotenaan Yle aloitti myös kieltenopetuksen, radioinnit eduskunnasta sekä sinfoniakonserttien lähettämisen. Vuonna 1927 tätä kaikkea alettiin rahoittaa radion kuunteluluvilla.

Yleisradion ensimmäisiltä vuosilta ei ole säilynyt ohjelmia kuultavaksi, sillä aluksi ohjelmia tallennettiin vain kokeeksi. Vanhin yhä tallessa oleva ohjelma on presidentti P. E. Svinhufvudin uudenvuoden puhe vuodelta 1935.

Linnan juhlat kestosuosikki

"En minäkään sentään ihan kaikkia ihmeitä usko", raportoi Ylen toimittaja Vuokko Arni Berliinin olympialaisista vuonna 1936. Hän on juuri katsellut jalkapallo-ottelua kaukonäköradiolla. Pakko laitteen olemassaoloon on uskoa, sillä kuva oli niin selvä, että siitä erotti jopa numerot pelaajien selässä.

Uutuuslaite ei saapunut Suomeen heti, vaan radio säilyi suomalaisten välineenä 1950-luvun loppuun saakka.

Radion henkilöitymä oli Ylen pitkäaikainen kuuluttaja Carl-Erik Creutz. Suomen ritarihuoneen ensimmäiseen kreivilliseen sukuun kuuluneen Creutzin ääni oli suomalaisten seurana melkein neljänkymmenen vuoden ajan.

Vuonna 1949 taas itse presidentti tuli kaiken kansan seuraan, kun Yle radioi presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanoton ensimmäistä kertaa. Linnan juhlat ovat tänäkin päivänä Ylen suosituimpia ohjelmia. Lähetystä seuraa enimmillään yli kaksi miljoonaa ihmistä.

Televisio tulee

Vuonna 1958 Vuokko Arnin enteilemä ihme sitten tapahtui. Yle aloitti säännölliset televisiolähetykset Suomen television nimellä ja Radio-orkesterin soittamalla tunnussävelellä.

Television suosio oli suurempi kuin oli osattu aavistaakaan. Kotimaiset elokuvat, urheilu ja radiosta tutuksi tullut lavaviihde vetivät katsojia, ja vuoden 1964 alkupuolella puolen miljoonan tv-luvan raja meni rikki. Rajapyykkiä juhlistettiin televisiossa Niilo Tarvajärven Laatikkoleikki-viihdeohjelman erikoislähetyksellä.

Vaikka Markus-setä ja muut radiokuuluisuudet olivat kyllä suuruuksia, ensimmäinen megatähti syttyi televisiossa. Teija Sopanen aloitti kuuluttajana, mutta päätyi television monitoiminaiseksi. Koko kansan Teija oli Suomen suosituin tv-esiintyjä melkein kaksikymmentä vuotta.

Omat uutiset

Ylen uutistoiminta oli alkuvuosikymmeninä Suomen Tietotoimiston varassa, mutta vuonna 1965 Yle alkoi lähettää omia uutisiaan radiossa ja televisiossa.

Tuohon aikaan Ylen pääjohtajana oli Eino S. Repo, joka teki yhtiössä suuria uudistuksia ja päästi myös radikaalit nuoret ääneen. Revon tavoitteena oli yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen. Kansa oli kauhuissaan ja Yle sai haukkumanimen Reporadio. Sen keulakuvan pääjohtajakausi jäi yhteen viisivuotisjaksoon, mutta Ylen uutiset jatkavat yhä.

Ylen uutiset ovat myös ne, joihin suomalaiset luottavat kaikkein eniten. Kyselyissä Yle on toistuvasti nimetty ylivoimaiseksi ykköseksi uutistoiminnassa.

Vuonna 1977 ruutuun ilmestyi Ylen toinen klassikko, Pikku Kakkonen. Karvakuonot ja muut lasten kaverit ovat kasvattaneet jo kaksi sukupolvea.

Verkko valtaa arjen

Pikku Kakkosen nykyinen katselijakunta viihtyy myös internetissä. Yle aloitti tässä kolmannessa välineessään vuonna 1995.

Se oli edistyksellistä. Yle onkin ollut monella tapaa tekniikan edelläkävijä Suomessa. Sen huomaa esimerkiksi Yle Areenasta, joka oli maan ensimmäinen verkkopalvelu, jonka avulla voi katsella televisio-ohjelmia ja kuunnella radio-ohjelmia silloin, kun itselle sopii. Elävä arkisto taas oli maailman ensimmäinen arkistopalvelu, jossa kaikissa videoissa ja ääninäytteissä on aihetta taustoittava teksti. Yle on myös julkaissut maailman ensimmäisen internet-pohjaisen vaalikoneen vuonna 1997.

Yle Areena ja Elävä arkisto äänestettiin vuonna 2011 ensimmäisen kerran Suomen arvostetuimmiksi palveluiksi verkossa.

Seuraavaksi kuvaa Suomesta ja maailmasta terävöitettiin entisestään. Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki Ylen tekemät televisio-ohjelmat olivat teräväpiirto- eli HD-laatua ja kymmenen vuotta myöhemmin televisiossa ollaan siirrytty vain HD-laatuun.

Tarina jatkuu

Yleisradion perustamisesta on vuosisata, mutta ajatus on yhä sama kuin Yleisradion syntysanoissa. Edelleen Yle tavoittelee hyvää yhteisymmärrystä ja hedelmällistä yhteistyötä suomalaisten kanssa sekä pyrkii lisäämään yhteenkuuluvuutta, joka kunnioittaa demokratiaa ja kaikkien ihmisten oikeutta pysyä mukana.

Yle on Kaikille yhteinen, jokaiselle oma.

Ylen vuosikymmenet

1917

• Tampereen Teknillisessä Opistossa rakennettiin omista välineistä radioasema, jolla kuunneltiin eetterissä liikkuvia aaltoja.

1919

• Säädetään radiolaki, jonka mukaan oikeus radiolaitteiden käyttöön kuuluu valtiolle.

1920-luku

1920-lukua voidaan pitää radion syntymävuosikymmenenä. Suomen Yleisradion lähetykset Lahden radioasemalta aloitettiin 22.4.1928. Samana vuonna syntyivät myös sellaiset elokuvasuuruudet kuin Åke Lindman ja Stanley Kubrick. Myös yksi Suomen vanhimmista sanomalehdistä, Lapin Kansa, perustettiin.

1921

• Valtioneuvosto myönsi Nuoren Voiman Liiton Radioyhdistykselle oikeuden kokeilutarkoituksessa rakennettavien asemien käyttöön.

• Nuoren Voiman liiton harrastuspiiristä muodostetaan NVL Radioyhdistys (nykyinen Suomen Radioamatööriliiitto). Valtioneuvosto antaa yhdistykselle luvan kokeilla radiolaitteilla.

1923

• Ensimmäinen gramofonikonsertti lähetettiin 6.1. Helsingissä.

• Lokakuussa perustetaan kuuntelijoiden etuja ajamaan Suomen radioyhdistys r.y. (Finlands Radioförening r.f.) Yhdistys mm. hankki kuuntelulupia jäsenilleen. Lupa haettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä.

• Tampereen Radio aloitti yleisölle tarkoitetut lähetykset 1.11. ja valtion omistama Radiopataljoonan asema Helsingin Katajanokalla 3.12.

1924

• Radiokonsertti Suomen radioamatööriliiton Helsingin kerhon Radiola-lähetysasemalta.

1925

• Radioyhdistys alkoi lähettää ohjelmaa 7.3. lähtien käyttäen Radiopataljoonan lähetintä. Tätä päivää pidetään maamme säännöllisen yleisradiotoiminnan alkamispäivänä.

1926

• O.Y. Suomen Yleisradio - A.B. Finlands Rundradio -nimisen yhtiön perustava kokous pidettiin Helsingissä 29.5. Yhtiö lähetti ensimmäisen ohjelmansa torstaina 9.9. Tätä päivää pidetään Yleisradion ohjelmalähetysten syntymäpäivänä.

• 10.9. radioitiin ensimmäinen jumalanpalvelus ja 14.9. ensimmäinen kuunnelma (August Strindbergin pienoisnäytelmä Paria).

• Ylen ensimmäisenä va. toimitusjohtajana 2.6. lähtien toimi L. M. Viherjuuri.

1927

• Radiolaki tuli voimaan. Lain mukaan valtio myönsi yhtiölle toimiluvan määräajaksi ja pidätti itselleen myös oikeuden määrätä kuuntelulupamaksut, joista yhtiö sai tulonsa. Lupa-asioiden hoito määrättiin asetuksella posti- ja lennätinlaitokselle.

• Ensimmäinen urheiluselostus kuultiin Suomi-Ruotsi-maaottelusta Tukholmasta.

• Radio-orkesteri perustettiin.

• 1.4.–12.10. Ylen va. toimitusjohtajana toimi Yrjö Koskelainen.

• 13.10.–7.12. va. toimitusjohtajana oli prokuristi A. Deinert.

• 7.12. toimitusjohtajaksi nimitettiin Hj. W. (Hjalmar Woldemar) Walldén. Nimike vaihtui pääjohtajaksi 1.4.1944 alkaen.

1928

• Lahden suurasema valmistui. Suomen Yleisradion lähetykset alkoivat 22.4.1928 kuulua suuressa osassa maata. Lahti oli ensimmäinen valtion rakentama asema. Sen valmistuttua asemaverkkoa alettiin kehittää.

1930-luku

1930-luvulla saatiin ensimmäiset äänityslaitteet Suomessa Yleisradion käyttöön ja kuultiin Suomisen perhesarjan ensimmäinen lähetys. Samalla vuosikymmenellä vihittiin käyttöön myös Helsingin olympiastadion.

1930

• 100 000. kuuntelulupa lunastettiin.

1934

• Uusi valtionjohtoinen Oy. Suomen Yleisradio Ab. (vuodesta 1944 Oy. Yleisradio Ab. ja 1.1.1994 alkaen Yleisradio Oy) perustettiin jatkamaan yleisradiotoimintaa.

• Radion ohjelmaneuvosto perustettiin.

• Ensimmäinen pikalevyjen tallennuslaite tuli Yleisradioon. Ennen tätä kaikki ohjelmat olivat suoria.

1935

• Ensimmäiset äänityslaitteet saatiin käyttöön. Lahden toinen suurasema valmistui jouluaattona.

1936

• Yleisradio 10 vuotta. 9.9.1936: Elävä Arkisto: J. V. Vakio vakiinnutti Yleisradion.

1937

• Ensimmäinen varsinainen ääniauto valmistui Yleisradion käyttöön.

1940-luku

1940-luvulla aloitti toimintansa Yleisradion hallintoneuvosto. Samalla vuosikymmenellä solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ja annettiin YK:n ihmisoikeuksien julistus. Maailmalla toimintansa aloitti WHO, Maailman terveysjärjestö.

1945

• 500 000:s kuuntelulupa lunastettiin.

• Ylen pääjohtajaksi nimitettiin 26.4. Hella Wuolijoki.

1949

• Yhtiön ensimmäinen eduskunnan valitsema hallintoneuvosto aloitti toimintansa. Hallintoneuvoston jäsenten valinta siirtyi 1948 voimaan tulleella lailla yhtiökokoukselta eduskunnalle.

1950-luku

1950-luvulla ULA-asemaverkko valloitti Suomen ja kaapelitelevisiota kokeiltiin ensimmäisen kerran. Samalla vuosikymmenellä valloitettiin ensi kerran myös Mount Everest. Ensimmäistä kertaa kokoontui Strasbourgissa myös Euroopan Parlamentti.

1950

• Suomessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa kaapelitelevisiota.

• Ylen pääjohtajaksi nimitettiin Einar Sundström.

1952

• Yleisradiolle valmistui toimitalo Helsinkiin Unioninkatu 16:een samaan kortteliin radiotalon kanssa.

1953

• Ensimmäiset ula-asemat valmistuivat.

1955

• Miljoonas radiolupa lunastettiin.

• Ensimmäinen julkinen televisiolähetys Suomessa lähetettiin Teknillisen Korkeakoulun sähkölaboratoriosta 24.5.1955. Maassa oli televisiovastaanottimia 15 kappaletta.

1956

• Ensimmäinen koko maan peittävä ula-asemaverkko valmistui.

• Yhtiön pääjohtajaksi nimitettiin Eino S. Repo.

1957

• Yleisradio aloitti television koelähetykset Stadionin torniin Helsinkiin asennetun lähettimen välityksellä.

1958

• Yleisradio aloitti säännölliset televisiolähetykset 1.1. nimellä Suomen Televisio. Ensimmäinen television ulkolähetysauto otettiin käyttöön.

1959

• Tv-uutiset sai alkunsa, kun Suomen Television Kamerakierros-ohjelmaa alettiin näyttää syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1959.

1960-luku

1960-luvulla Ylen Pasilan tv-keskuksen ensimmäinen studio valmistui ja aloitettiin teknilliset väri-tv-koelähetykset. Samalla vuosikymmenellä pystytettiin Berliinin muuri, käytiin kuussa ja tehtiin ensimmäinen sydämensiirto sekä valmistettiin myös ensimmäinen kotikäyttöön tarkoitettu kasettinauhuri.

1960

• Televisio sai ensimmäiset kuvantallennuslaitteet. Ohjelmansiirtoyhteys Eurovisioon valmistui.

1961

• Pasilan televisiokeskuksen ensimmäinen studio, Studio 1, valmistui. Ohjelmansiirtoyhteys Moskovaan valmistui.

1963

• Rinnakkaisulaverkko oli valmis Lappia lukuunottamatta, kolmas verkko peitti ruotsinkielisten asuma-alueet.

• Radion lähetysaikaa lisättiin: ohjelmaa alettiin lähettää aamukuudesta puoleen yöhön.

• Sävelradio aloitetttiin.

• Urheiluruutu aloitettiin. Elävä Arkisto: Urheiluruudun tunnukset

1964

• Yleisradio osti Oy. Tesvisio Ab:n osakekannan ja myös Tamvisio siirtyi Yleisradion omistukseen. Yhtiö ilmoitti kaupan yhteydessä säilyttävänsä toisen tv-kanavan.

• Suomenkielisten tv-ohjelmien ohjelmaneuvosto perustettiin.

1965

• Koko maan peittävä rinnakkaisulaverkko valmistui.

• Yhtiö aloitti oman uutistoiminnan. Ennen tätä uutiset Ylen kanavilla olivat Suomen Tietotoimiston (STT) toimittamia.

• Nimet TV-ohjelma 1 ja TV-ohjelma 2 otettiin käyttöön.

1967

• Radio aloitti säännölliset stereolähetykset. Syyskuussa tehtiin 1. suora värilähetys Suomesta Ruotsiin.

1968

• Teknilliset väri-tv-koelähetykset aloitettiin tammikuussa. Yhtiölle valmistui elokuussa uusi toimitalo Helsinkiin Kesäkatu 2:een.

1969

• Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe aloitti ohjelmalliset väri-tv-koelähetykset. Miljoonas televisiolupa lunastettiin.

1970-luku

1970-luvulla aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen paikallisradio Ylen aikainen pääkaupunkiseudulla.

1970

• Ylen pääjohtajaksi nimitettiin Erkki Raatikainen.

1972

• Ensimmäinen Puhelinlangat laulaa -lähetys.

1974

• Tampereen radio- ja televisiokeskus valmistui Tohloppijärven rannalle. Väritelevisio-ohjelmien tuotanto alkoi keskuksessa syksyllä.

1975

• 2 000 000:s radiolupa lunastettiin.

• Ensimmäisinä paikallisradioina aloittivat toimintansa 2.1. Ylen aikainen pääkaupunkiseudulla sekä 1.10. ruotsinkielinen Radio Mellannyland.

1977

• Radiolupamaksut poistettiin 1.1.

1980-luku

1980-luvulla tekstitelevisiotoiminta käynnistyi. Samoin aloitettiin Ylen ohjelmien välittäminen Ruotsiin ja Ruotsin tv-ohjelmien välittäminen Suomeen. Samalla vuosikymmenellä murhattiin Tukholmassa Olof Palme. Suomessa puolestaan päättyi presidentti Kekkosen kausi. Berliinin muuri murtui.

1980

• Yhtiön pääjohtajaksi nimitettiin Sakari Kiuru.

1981

• Tekstitelevisiotoiminta käynnistyi lokakuussa suomen- ja ruotsinkielisenä.

1982

• Miljoonas väri-tv-lupa lunastettiin 16.9.

1986

• Yleisradion tv-ohjelmien välittäminen Ruotsiin Tukholman alueelle aloitettiin 1.7.

• Yleisradion, MTV:n ja Nokian perustama Oy Kolmostelevisio Ab aloitti ohjelmatoiminnan 1.12.

• Elävä Arkisto: Yleisradio 60 vuotta.

1987

• Säännölliset yöradiolähetykset alkoivat 1.6.

• Porin uusi lyhytaaltokeskus aloitti ulkomaanlähetykset 1.6.

1988

• Tv-lähetykset uudesta lähetyskeskuksesta alkoivat 24.3.

• Ruotsin tv-ohjelmien välittäminen Etelä-Suomeen alkoi 1.12. Espoon yleisradioasemalta.

• Televisiovastaanottimien ääni oli analogista mono-ääntä vuoteen 1988 saakka, jolloin otettiin käyttöön digitaalinen stereoääni NICAM. NICAMia käytettiin kaksiäänilähetyksiin - toisessa kanavassa kuului suomi ja toisessa ruotsi.

1990-luku

1990-luvulla Ylen ulkomaanlähetyksiä, Radio Finlandia, alettiin lähettää satelliitin kautta. Samalla vuosikymmenellä lopetettiin Suomen vanhin sanomalehti Uusi Suomi. Järkyttävimpiä uutisia oli Estonia-laivan uppoaminen, iloisimpia taas Suomen jääkiekon maailmanmestaruus.

1990

• 1.6. Yleisradio jakoi radio-ohjelmansa kolmelle kanavalle ohjelmatyyppien ja kohderyhmän mukaan. Kanavien nimiksi tulivat Radio Ylen Ykkönen (klassisen musiikin ja puheohjelmien kanava), Radiomafia (nuorison ja populaarimusiikin kanava) ja Radio Suomi (uutis-, ajankohtais- ja aluekanava).

• Pääjohtajana aloitti 1.1. Reino Paasilinna.

1992

• Ohjelmaneuvostot lakkautettiin.

1993

• 1.1. Yleisradio sai television ykkös- ja kakkosverkon (kanavat TV 1 ja TV 2) kokonaan käyttöönsä MTV:n ohjelmien siirtyessä kolmosverkkoon (MTV3-kanava). 2.9. alkaen MTV Oy jatkoi kaupallisen televisiotoiminnan harjoittamista omalla valtakunnallisella toimiluvalla.

• 9.3. Ylen uusi toimitalo Iso Paja valmistui Pasilan radio- ja tv-keskukseen.

• 1.5. Ylen ulkomaanlähetyksiä (Radio Finland) alettiin lähettää lyhyt- ja keskiaaltolähetysten lisäksi myös satelliitin kautta.

1994

• 1.1. laki Yleisradio Oy:stä astui voimaan.

• Radion digitaaliset koelähetykset aloitettiin helmikuussa Espoon yleisradioasemalle rakennetulla koelähettimellä.

• Ylen toimitusjohtajaksi valittiin 1.4. Arne Wessberg.

1995

• Yleisradion ensimmäinen satelliittimaa-asema otettiin käyttöön lokakuussa.

1996

• 1.1. musta-valko-vastaanottimiin sidottu tv-lupa poistui käytöstä ja hinnaltaan yhtenäinen tv-lupa tuli käyttöön koko maan alueella.

• Ensimmäiset uutiset julkaistiin TV-uutisten internetsivuille.

• Yle julkaisi maailman ensimmäisen vaalikoneen.

1997

• Ykkösen Aamu-tv aloitti.

• TV Finlandin digitaaliset lähetykset Eurooppaan alkoivat.

• Ruotsinkielinen radiokanava Riksradion uudistui Radio Vegaksi ja Radio Extremiksi.

• Ruotsinkielinen lastenohjelma BUU-klubben aloitti.

1998

• 12.10. Suomen ensimmäinen digitaaliradio Ylen Radio Peili aloitti lähetyksensä.

• Yle aloittaa ajantasaisen ja ympärivuorokautisen uutistoiminnan internetissä.

1999

• 1.1. Ylen jakelutekniikasta muodostettu tytäryhtiö Digita Oy aloitti toimintansa.

• 1.10. Ylen uusi logo otettiin käyttöön.

• Kaksi uutta digitaalista radiokanavaa, Ylen Klassinen ja Radio Aino, aloittivat toimintansa.

2000-luku

2000-luku oli siirtymistä tutun perinteisestä uuteen maailmaan. Y2K:sta selvittiin, Suomeen valittiin ensimmäisen kerran nainen presidentiksi, ja digitaalisen television aika koitti.

2000

• 6.1. aloitettiin alueellinen tv-uutistoiminta Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Maaliskuun lopussa ylittyi 2 miljoonan tv-maksun rajapyykki. 20.12. Yleisradio myi 49 % tytäryhtiöstään Digita Oy:stä ranskalaiselle TDF:lle.

2001

2001

• 75 vuotta täyttänyt Yle järjesti lapsille syntymäpäiväjuhlat Tampereella 26.5.

• Digitaaliset tv-lähetykset aloitettiin 27.8. Samalla ohjelmatoimintansa aloittivat myös Ylen uudet kanavat YLE24, Teema ja FST.

• Digitaaliset maanpäälliset tv-verkot laajennetaan kattamaan koko valtakunnan alue (kolmessa vaiheessa: 2001, 2004, 2005).

2002

• Yle käynnisti MHP (Multimedia Home Platform) -palvelut 14.5. Palvelut olivat superteksti-tv ja sähköinen ohjelmaopas.

2003

• 13.1. suomenkieliset radiokanavat uudistuivat: Yle Radio 1, YleX, Yle Radio Suomi ja YleQ aloittivat toimintansa.

• Yle myi 41 % Digita Oy:n osakkeista ranskalaiselle TDF:lle, jonka omistus yhtiöstä oli siten 90 prosenttia. Loput osakkeet myytiin TDF:lle v. 2005.

• Televisioyhtiöt perustivat verkkopalvelun https://www.digitv.fi ja puhelinpalvelun katsojien opastamiseksi.

2004

• Valtioneuvosto päätti, että analogiset lähetykset lopetetaan Suomessa 31.8.2007.

• Digitaaliset maanpäälliset tv-verkot laajennetaan kattamaan koko valtakunnan alue (kolmessa vaiheessa: 2001, 2004, 2005).

2005

• Digitaaliset maanpäälliset tv-verkot laajennetaan kattamaan koko valtakunnan alue (kolmessa vaiheessa: 2001, 2004, 2005).

• Mikael Jungner aloitti Ylen toimitusjohtajana 1.5.

2006

• Ylen Elävä arkisto avattiin.

• Digi-tv-verkon näkyvyysalueita täydennettiin täytelähettimillä. Mobiili-tv:n ja viidennen digi-tv-verkon toimiluvat myönnettiin.

• Suomi voitti Euroviisut.

2007

• 1.1. radion AM-lähetykset loppuivat.

• Suomessa siirryttiin kokonaan digitaalisiin tv-lähetyksiin 31.8.

• Elävä Arkisto: Digi-tv tehtiin tutuksi tietoiskuilla

• Yle Areena avattiin.

• RSO täytti 80 vuotta.

• Maanpäällisen digi-tv-verkon näkyvyysalueita täydennettiin täytelähettimillä.

• Ylen MHP-palvelut lopetettiin joulukuussa.

• Yle tuotti Euroviisu-lähetyksen Helsingin Hartwall-areenalta ympäri maailmaa.

2008

• 29.2. analogiset tv-lähetykset päättyvät kaapeli-tv-verkoissa.

2010-luku

2010-luvulla digitalisaatio kehittyi vauhdilla. Samalla vuosikymmenellä lakkautettiin Suomen läänit, Dubaissa avattiin maailman korkein rakennus ja maailman väkiluku ylitti 7 miljardia.

2010

• Ylen toimitusjohtajana aloitti Lauri Kivinen 1.5.

• Suunnitellusta mediamaksusta luovuttiin maalikuussa 2010.

2011

• Yle aloitti säännölliset teräväpiirtolähetykset YLE HD -kanavalla 2.5.

2012

• Yle Puhe muuttui valtakunnalliseksi.

• Puhelinlangat laulaa täytti 40 vuotta.

• Elävä Arkisto: Puhelinlangat lauloivat levytoiveita ja kertoivat kuulumisia maan ääriltä

• SVT Worldin ohjelmistoa katsottavaksi Yle FST5:n kanavapaikalle.

• Yle HD -kanava muuttui kokopäiväiseksi 31.10.

• Yle Teema täytti 10 vuotta.

2013

• Ylen rahoitusmalli muuttui: tv-maksusta siirryttiin Yle-veroon.

• Ylen tv-kanavat aloitettiin suoratoistona Yle Areenassa 22.4.

• TV Finlandin satelliittijakelu päättyi kesäkuussa.

• Ylen venäjänkieliset tv-uutiset Novosti Yle alkoi Yle TV1:llä 13.5.

• Urheiluruutu 50 vuotta 18.8.

• SVT Worldin näkyvyysalue laajeni koko Suomeen 1.9.

• Tampereen Tohlopissa sijaitseva luovan alan keskus Mediapolis avautui syksyllä. Mediapolista kehittävät Tampereen kaupunki, Yleisradio, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Technopolis.

• Veikkauksen ohjelmat siirtyivät MTV3:lle lokakuun alusta.

• Saamenkieliset tv-uutiset Yle Ođđasat aloitti Yle TV1:llä 2.12.

• Kotimaisten tv-kanavien verkkopalvelu Teevee.fi aloitti.

2014

• 28.1. Yle HD -koostekanava päättyi ja kaikkien Ylen tv-kanavien HD-muotoiset lähetykset tulivat tarjolle operaattoreille.

• Viittomakieliset uutiset täytti 20 vuotta.

• Tv:n lastenohjelmat täytti 50 vuotta.

• Yle järjesti Input-konferenssin Helsingissä toukokuussa.

• Radiot.fi-verkkopalvelu aloitti.

2015

• Yle Tunnus otettiin käyttöön.

• Sopimus Ison Pajan vuokraamisesta VR:lle.

2016

• Rion olympialaiset Ylen kanavilla.

• Sopimus radio- ja tv-draaman arkistojen avaamisesta Yle Areenaan.

• Iso Paja myytiin Ylen eläkesäätiölle.

2017

• Yle Teema ja Yle Fem muuttivat samalle kanavapaikalle Yle Teema & Fem.

• Yle juhli Suomen satavuotista itsenäisyyttä Suomi 100 -ohjelmistolla.

• Hulahula Suomi tanssitti suomalaisia juhannuksena.

• Uusi etusivu yle.fi otettiin käyttöön.

• Linnan juhlat -lähetys toteutettiin ensimmäistä kertaa kaksikielisenä lähetyksenä.

2018

• Merja Ylä-Anttila aloitti Ylen toimitusjohtajana 1.9.

• Karvakuono Ransu vietti 40-vuotistaiteilijajuhlaansa. Ransu esiintyi ensimmäisen kerran Ylen Pikku Kakkosessa 4. lokakuuta 1978.

• Radion sinfoniaorkesteri vietti 90-vuotisjuhlaa.

• Yle näytti Pyeongchangin talviolympialaiset. Olympiastudiossa tehtiin suomalaista tv-historiaa, kun Etelä-Koreassa olevaa hiihtoasiantuntija Sami Jauhojärveä haastateltiin suorassa lähetyksessä AR-tekniikalla.

• Sisällissodan muistovuosi näkyi ja kuului Ylen kanavilla.

• Yle välitti kansainvälisen kuvasignaalin presidentti Trumpin ja presidentti Putinin Helsingin huippukokouksesta ympäri maailmaa.

• Nettiä ikä kaikki -kampanja opetti digitaitoja suomalaisille verkossa ja kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomen.

• Yle toteutti ensimmäinen pohjoismaisena yleisradioyhtiönä ja toisena yleisradioyhtiönä maailmassa EU:n siirrettävyysasetuksen. Uudistuksen myötä Yle Areenan kaikki videosisällöt avautuivat EU-alueella matkustavien suomalaisten käyttöön Areena-sovelluksissa.

• Uutisvahdin älykäs Voitto-assistentti aloitti uutissuositusten antamisen suoraan Android-mobiililaitteiden lukitusnäytölle. Kyseessä on maailman ensimmäinen suoraan lukitusnäytölle suosituksia tuova älykäs uutisrobotti.

• Ylen palveluiden käyttäjien tietosuoja parani, kun EU:n uutta tietosuoja-asetusta (GDPR) alettiin soveltaa. Henkilötietojen käsittelystä ja käyttäjien oikeuksista kerrotaan lisää sivuilla yle.fi/tietosuoja ja svenska.yle.fi/dataskydd.

• Yle Tunnusten määrä rikkoi miljoonan rajapyykin 9.10.

2019

• Yle TV1:n Aamu-tv uudistui Ylen aamuksi.

• Yle kutsui itsensä kahville suomalaisten koteihin Kutsu Yle kahville -kampanjassa.

• Valtakunnallinen I love muovi -kampanja ja kierrätyshaaste kannusti muovin kierrätykseen.

• Saunapäivänä 27.7.2019 juhlistettiin suomalaista saunakulttuuria, saunottiin yli tuhannessa saunassa ympäri maata 203 037 saunojan voimin.

• Yle julkaisi alle kouluikäisille uuden Pikku Kakkosen Eskari-sovelluksen, jonka pelikokonaisuus kehittää lasten lukivalmiuksia leikin ja vuorovaikutuksen keinoin.

• Ylen tv-kanavilla otettiin käyttöön uudet symbolit, jotka kertovat ohjelmien alussa tarjolla olevista saavutettavuuspalveluista.

• Yle julkaisi ohjeen turvallisemman vuorovaikutuksen tueksi, jotta vuoropuhelu yleläisten ja suomalaisten välillä olisi parempaa.

• Yle Areenan kaikki sisällöt avautuivat EU-alueella matkustavien käyttöön kaikille laitteille. Käyttöön tarvitaan Yle Tunnus.

2020

• Yle otti käyttöön uuden, päivittyvän strategian – Yle on kaikille yhteinen, jokaiselle oma.

• Koronan poikkeusolot vaikuttivat Ylen ohjelmistoon ja yhtiö tuotti erityisuutislähetyksiä koronatilanteesta. Koronauutisointi rikkoi kävijäennätyksiä Yle.fi-verkkosivuilla ja Yle lisäsi monikielistä uutistarjontaansa poikkeuksellisessa tilanteessa. Yle tuotti mm. Yle Olohuone- ja Etäkoulu-sisältöjä, jumppahetkiä sekä lisäsi suomalaisen musiikin osuutta radiokanavillaan.

• Kaikki Ylen tv-kanavat alkoivat näkyä HD-laadulla koko Suomessa.

• Lasten uutispalvelu Yle Mix aloitti toimintansa.

• Yle Areenaa käyttö laajeni auton kosketusnäytöille sekä Siri-ääniohjaukseen.

• Yle Kielikoulu -palvelu julkaistiin. Kielikoulu mahdollistaa kielen opiskelun aitoa mediasisältöä seuraamalla.

• Viisivuotinen Hyvin sanottu -hanke käynnistyi. Hyvin sanottu pyrkii vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä.

• Pelasta pörriäinen -kampanja kutsui suomalaisia mukaan auttamaan luonnon monimuotoisuudelle elintärkeitä pölyttäjiä.

2021

• Yle-sovellus ja yle.fi-verkkosivu uudistuivat.

• Yle täytti 95 vuotta.

• Yle aloitti uuden Aurora tulevaisuustapahtuman.

2022

• Yle aloitti ukrainankieliset uutiset.

• Yle järjesti Apua Ukrainaan -tukikonsertin yhdessä avustusjärjestöjen kanssa.

• Yle Areena täytti 15 vuotta.

• Yle Areenan saavutettavuutta parannettiin, kun palveluun lisättiin suorien tv-lähetysten ääni- ja tekstitysvaihtoehtoja.

• Yle aloitti maailman ensimmäisen koltansaamenkielisen podcast-ohjelman Mistä en puhuisi mummon kanssa (Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain).

• Yle Selkouutiset täytti 30 vuotta.

2023

• Uudistunut Yle-laki astui voimaan. Uudistunut laki edellytti, että Ylen tekstisisältöjen on pääsääntöisesti liityttävä liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.

• Käärijä teki historiaa sijoittumalla Euroviisuissa toiseksi. Viisufinaali tavoitti 2,8 miljoonaa suomalaista.

• Yle julkaisualustana -pilotti käynnistyi. Pilotissa yleishyödyllisten tai julkisten organisaatioiden yhteiskunnallista sisältöä julkaistiin Yle Areenassa.

• Miljoona roskapussia -kampanja haastoi Suomen kunnat keräämään roskia.

• Yle Lähiössä -projektissa uutistoimittajat jalkautuivat lähiöihin eri puolille Suomea tavoitteena löytää kiinnostavimmat puheenaiheet ja uutiset.

2024

• Ylen Pasilan uutis-, ajankohtais- ja urheilustudioiden vanhentunut studiotekniikka korvattiin uudella ja käyttöön otettiin automatiikkaa, kamerarobotiikkaa ja tekoälyratkaisuja. Samalla uudistuivat myös usean studioilla tehtävän ohjelman, kuten Yle Uutisten, Urheiluruudun, A-studion, TV-nyttin ja Sportnyttin, brändi-ilmeet ja äänimaailmat.

• Itsenäisyyspäivän juhlaohjelmistossa Linnan juhlat, Kohti Linnan juhlia ja Linnan jatkot tavoittivat kolme miljoonaa ihmistä. 18-tuntinen Tuntematon sotilas -lukumaraton keräsi miljoonayleisön ja kokosi suomalaisia kotimaisen kirjallisuuden ääreen.

• Yleisön suosikiksi nousi luonto-ohjelma Peltsi ja Osmo, joka nousi yhdeksi Yle Areenan vuoden katsotuimmista ohjelmista.

• Puoli seiskan kesäilta taltioi tanssitunnelmaa perinteikkäiltä lavoilta ympäri Suomea.

• Yle Tunnuksen lasten profiili julkaistiin. Aikuisen Yle Tunnukseen luotavan lapsen oman profiilin kautta lapsi näkee vain ikätasolleen sopivia ohjelmia.

• Yle Tunnus -kirjautumista alettiin edellyttää Yle Areena- ja Yle-sovelluksissa.

• Yle julkaisi yle.fi-sivuille sekä Yle-sovellukseen kuunteluominaisuuden suomen- ja ruotsinkielisten uutisartikkeleiden yhteyteen. Kuunteluominaisuus palvelee monenlaisia mediankäyttötarpeita ja -tilanteita yhdenvertaisesti.

2025

• Marit af Björkesten aloitti Ylen toimitusjohtajana 1.10.

• Osana pysyvää toimintaansa Yle alkoi tarjota julkisille ja yleishyödyllisille organisaatioille mahdollisuutta julkaista omia sisältöjään Yle Areenassa maksutta.

• Ylen tv-lähetykset antenni- ja kaapelijakelussa siirtyivät ainoastaan HD-laatuun, kun perusmuotoiset tv-lähetykset päättyvät 1.4.2025.

• Ylen uutisartikkeleiden kuunteluominaisuus laajeni koskemaan pohjoissaamea ja livvinkarjalaa.

• Yle aloitti jälleen uutislähetysten äänitekstityksen. Äänitekstitys tarkoittaa ruudulla näkyvän käännöstekstityksen välittämistä synteettisenä puheena, ja se palvelee ensisijaisesti näkövammaisia ja lukemisesteisiä.

• Yle keräsi yhdessä avustusjärjestöjen kanssa Apua sodan lapsille -tukikonsertilla 1,1 miljoonaa euroa sodista kärsivien lasten hyväksi.

2026

• Ylen julkisen palvelun yleisradiotoiminta täyttää 100 vuotta! Juhlavuoden teema on suomalaisten yhteiset hetket , keskiössä ihmiset ja yhteenkuuluvuuden tunne. Lue lisää: yle.fi/yle100