Viime aikoina romanit ovat nousseet otsikoihin lähinnä Suomen kaduilla kerjäävien Romanian ja Bulgarian romanien kautta.
- Romanit ovat eläneet Suomessa 500 vuotta, ja Suomen romanien tilanne on aivan toisenlainen kuin näitten kerjäläisten lähtomaissa. Entisen itäblokin romahdus on vain huonontanut tilannetta niissä maissa. Siellä romanit on jätetty heitteille slummeihin. Vapaan liikkuvuuden Euroopassa sieltä tietenkin lähdetään liikkeelle edes jonkinlaisen toimeentulon perässä, sanoo Jyvässeudun romanityöryhmän puheenjohtaja Ritva Anttonen.
Anttonen muistuttaa, että ei Keski-Euroopasta ole helppoa tulla Suomeen.
- Olojen täytyy olla todella huonot, jotta tullaan näinkin kauas pimeään pohjolaan.
Suomen asenneilmastossa korjattavaa
Viisi sataa vuotta Suomessa ei ole tehnyt romaneista vähempää "niitä toisia". Suomessa toki ymmärretään, että kerjäämään tulleilla romaneilla ei ole tekemistä Suomen romanien kanssa, mutta piintyneet käsitykset ovat syvässä.
- Huhut ja tarinat elävät edellen, kun ihmiset eivät ole oikeasti tätä vähemmistöryhmää kohdanneet. Kasvokkain kohtaaminen on paras tapa saada asiat selville ja huomata yhteinen ihmisyys, Anttonen sanoo.
Romanin on muun muassa edelleen vaikea saada töitä.
- Me olemme jo koulutuspuolella menossa hyvään suuntaan. Romanit ovat ryhtyneet kouluttamaan itseään, ja yleisesti ymmärretään, että ilman koulutusta ei saa työtä, sanoo Jyväskylässä työ- ja koulutuspaikkoja romaneille etsivä Kirsi Florin.
Romanin koulu jää kuitenkin useammin kesken kuin kantaväestöön kuuluvan.
- Nuoren romanin on vaikea motivoitua koulutukseen, kun tiedetään miten vaikeaa työn saaminen koulutuksesta huolimatta on, Florin toteaa.
Romaneita asiakaspalveluun
Jokainen ihminen on yksilö, mutta romaneilla on myös kulttuurista lähteviä vahvuusalueita.
- Esimerkiksi siakaspalvelu voisi olla luontevaa, me olemme hyvin ihmisläheisiä ja puhetta tulee. Romanit ovat myös tunnollisia työntekijöitä, ja perinteisesti elättäneet itse itsensä, Florin sanoo.