Anáris leat mánobaji siste golbma gilvvohallama, mat gáibidit dálvvi ja muohttaga. Maŋimus áiggiid guovllus leamašan lieggagráđat ja asfáltta juo oidnosta, go muohta lea suddan. Iešguđet gilvvuid ordnejeaddjit goit jáhkket, ahte gilvvut ollašuvvet vaikko njukčamánnu leamašange liekkas.
Heargegonagasgilvvuid gilvohoavda Juha Mikkola goittot sávvá idjabuollašiid iige arvvi.
– Jus idjabuolaš finadivčče njeallje-viđa gráđas, de dat livčče doarvái iige dagašii maidige, vaikko beaivit livččiige moadde gráđa lieggasa bealde. Dalle siivu beare buorrána, jurddaša Mikkola.
Gonagasgilvvuid ordnejeddjiin lea goit várreplán, jus šaddá menddo njáhcu.
– Anárjávregáttis lea muohta vel. Sullii logi jagi dassái lei dakkár dilli, ahte gárttaimet 300 muohtaguorpmi vuodjit tráktoriin jieŋa ala vai gilvvuid sáhtte ordnet, muittaša Mikkola.
Heargegonagasgilvvut ordnejuvvojit njukčamánu loahpas Anára márkanis, jávrri jieŋa alde.
Anáris sáhttá vel cuoŋománus ordnet SM-čuoigangilvvuid
Anárii leat čoahkkaneamin Suoma buoremus čuoigit cuoŋománus, go čuiget Suoma meašttirvuođas.
Čuoigama suomameašttirgilvvuid ordnejeaddji Kari Kyrö jáhkká, ahte gilvvut ollašuvvet golmma vahku geahčen bures. Sis lea valjis dahkkumuohta, man leat bosson láhttuid ala Juvduváris.
– Anár lea davimus báiki, gos sáhttá čuoigama suomameašttirgilvvuid ordnet cuoŋománus. Vuollel 15 lieggagráđa siivvuin sáhttá gilvvuid ordnet. Muhtin báikkiid sáhttá gártat sáltet vai sálti njámmá laktása eret, nugo mohkiin ja eará gollán báikkiin, oaivvilda Kyrö.
Anáris čuiget maid sámemeašttirgilvvuid
Čuoigama sámemeašttirgilvvut leat vahkku suomameašttirgilvvuid maŋŋá cuoŋománu beallemuttus seamma báikkis Anáris Juvduváris. Gilvvuide vurdet čuoigiid miehtá Sámi.
Sámemeašttirgilvvuid ordne Anára sámesearvi. Sámesearvvi ságadoalli Aslak Paltto lea ilus, go gilvvut leat vahkku suomameašttirgilvvuid maŋŋá.
– Doppe lea olu muohta. Dat ii galggašii suddat ovdal go geassi boahtá. Dan dihte mis ii leat heahti sámemeašttirgilvvuiguin, go dáppe leat dahkan nu buorre vuođuid gárvvisin. Mis ii leat eará, go juoiggadit čuoiggadit, rámida Paltto.
Vaikke giđđa leage álgán fárttain, de ii dat liikká geassumin leat. Paltto jáhkká šaddat guhkes giđđa, go boahtte vahku rájes einnosta buolaštit.
– Jogat suddet ja rahpasit, muhto muohta gal ii noga, einnosta Paltto.
