Hyvinvointialueiden puheenjohtajien vuosipalkkiot ovat maltillisia suhteessa tehtävien vaativuuteen, arvioi hallintotieteen professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta.
Ylen selvityksen mukaan hyvinvointialueiden aluehallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajien palkkiot ja palkat vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea. Vuositasolla erot ovat jopa kymmeniä tuhansia euroja.
Eniten tienaava aluehallituksen puheenjohtaja saa 92 000 euroa vuodessa.
Haverin mielestä puheenjohtajien isoimmatkaan palkat ”eivät ole valtavia”.
– Palkkiot ovat aika maltillisia siihen nähden, että näin isoilla alueilla ja vastuilla on myös paljon tehtävää.
Haveri muistuttaa, että hyvinvointialueet vastaavat koko julkisesta terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta sekä pelastustoimesta, ja budjetit ovat jopa miljardeja.
Aluehallituksille siirretty päätösvaltaa
Puheenjohtajien asemasta ja heidän palkkansa tai palkkionsa suuruudesta päättää aluevaltuusto. Esimerkiksi Satakunnassa aluehallituksen puheenjohtajan korkealle palkkiolle on laaja tuki.
Aluevaltuustojen puheenjohtajat saavat merkittävästi vähemmän palkkaa tai palkkiota kuin hallitusten puheenjohtajat.
Eniten tienaavan aluevaltuuston puheenjohtajan vuosiansio on noin 50 000 euroa pienempi kuin isopalkkaisimman aluehallituksen puheenjohtajan.
Haverin mukaan tämä johtuu siitä, että aluehallituksen puheenjohtajan rooli on merkittävämpi kuin valtuuston puheenjohtajan.
Vaikka aluevaltuusto viime kädessä päättää asioista, aluehallituksen puheenjohtaja johtaa päätösten valmistelua ja toimeenpanoa sekä operatiivista hallintoa.
Lisäksi useimmat hyvinvointialueet ovat delegoineet laajasti päätösvaltaa aluehallituksille.
– Useimmilla hyvinvointialueilla valtuuston puheenjohtaja on lähinnä kokousten puheenjohtaja, kun taas hallituksen puheenjohtaja työskentelee tiiviisti hallituksen, viranhaltijoiden ja toimialueiden johdon kanssa, Haveri kertoo.
Esimerkiksi palvelurakenteen uudistuksissa ja talouden tasapainottamisessa hallitusten puheenjohtajilla on keskeinen rooli.
Haverin mukaan aluehallituksen puheenjohtajalta voidaan odottaa myös aktiivisempaa poliittista johtajuutta.
– Sellaista, että puheenjohtaja linjaa ja hakee tukea ratkaisuille ja edustaa hyvinvointialuetta, valvoo sen etua ja toimii erilaisissa yhteistyöverkostoissa, Haveri selittää.
Julkinen paine hillitsee palkkioiden nousua
Arto Haverin mukaan ainoastaan Pohjois-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Keski-Pohjanmaa ovat nostaneet puheenjohtajien palkkioita viime kaudesta.
Muilla hyvinvointialueilla palkkioita on laskettu tai ne ovat pysyneet ennallaan.
Haveri katsoo, että puheenjohtajien palkkioiden nostoja on tällä hetkellä vaikeaa perustella poliittisesti.
Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue halusi tuplata puheenjohtajien palkkiot, mutta aluevaltuusto torppasi korotukset voimakkaan julkisen kritiikin jälkeen.
Alueen koko tai tehtävien laajuus ei näytä vaikuttavan suoraan siihen, kuinka paljon puheenjohtajille maksetaan.
Haveri uskoo, että alueiden välisiä isoja eroja selittävät poliittinen kulttuuri ja arvovalinnat. Kyse on siitä, miten suhtaudutaan luottamushenkilöiden ammattimaistumiseen ja millainen rooli puheenjohtajalle halutaan antaa.
Hyvinvointialueet keventäneet hallintojaan
Lapin hyvinvointialueella aluehallituksen puheenjohtajan palkka puolittui ja tehtävä muuttui osa-aikaiseksi tämän valtuustokauden alussa.
Haverin mukaan yksi peruste oli, että työmäärä on vähentynyt sitten sote-uudistuksen alun, jolloin puheenjohtajilla oli paljon hyvinvointialueen perustamiseen liittyvää työtä. Nyt puheenjohtajien tehtäviä on voitu tarkentaa.
Puheenjohtajien tehtävät ovat keventyneet myös siksi, että hyvinvointialueet ovat karsineet hallinnoistaan.
Haverin selvityksen mukaan 16 hyvinvointialuetta on keventänyt hallintoaan eli vähentänyt valiokuntien ja lautakuntien määrää sekä toimielinten jäsenmäärää.
– Väittäisin, että useammat hyvinvointialueet aloittivat vähän turhankin raskaalla hallintorakenteella. Alun jälkeen opittiin, että näitä voidaan vähän keventää, Haveri kertoo.
Hyvinvointialueiden hallinnon keventäminen liittyy myös julkiseen paineeseen ja säästöihin. Lisäksi valtiovarainministeriön ohjaus on Haverin mukaan vaikuttanut hyvinvointialueiden säästötoimenpiteisiin ja sitä kautta palkkioratkaisuihin.