Vuoden alussa oma terveys kiinnostaa monia. Suuremmista päivittäistavarakaupoista löytyy toistakymmentä kotitestiä, joilla terveydentilaa voi mitata.
Kuka kotitestejä tarvitsee ja ovatko niiden tulokset luotettavia?
Selvitimme asiaa vertaamalla kolmea kotitestiä: D-vitamiinitestiä, ferritiinitestiä ja kolesterolitestiä. Teimme samat testit myös laboratoriossa.
Tästä jutusta selviää, pitivätkö kotitestien tulokset paikkansa ja mikä testi on kaikkein ongelmallisin. Asiantuntijana jutussa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Heli Kuusipalo.
D-vitamiinitesti
Aloitimme tekemällä D-vitamiinikotitestin. D-vitamiinia syntyy muun muassa iholla auringon valon vaikutuksesta.
Talviaikaan pohjoisella pallonpuoliskolla aurinkoa ei juuri näy, eikä se pääse paksujen talvivaatteiden läpi vaikuttamaan.
– D-vitamiini on hyvinvoinnille erittäin tärkeä. Se vaikuttaa yleiskuntoon, unen laatuun ja jaksamiseen. Se on harvoja vitamiineja, joita Suomessa ei saada riittävästi väestötasolla, sanoo Heli Kuusipalo.
Kotona tehtävä D-vitamiinitesti ei kerro tarkkaa D-vitamiinitasoa vaan ainoastaan sen, onko testaajan D-vitamiinitaso riittävä, riittämätön vai peräti puutteellinen.
Grafiikasta näet pitikö kotitestin tulos paikkansa.
Kaikki jutussa mukana olevat kotitestit tehtiin ottamalla sormenpäästä verinäyte. Sen tekeminen ensimmäistä kertaa vaati pientä harjoittelua.
Videolta näet, miten D-vitamiinitestiä tehdessä verinäytteen sekaan tuli ohjeen vastaisesti ilmakuplia.
Ferritiinitesti
Seuraavana testivuorossa oli ferritiini. Se kertoo elimistön rautavaraston tasosta.
– Raudan taso ja varastot vaikuttavat muun muassa jaksamiseen ja sairauksien riskitekijöihin. Se liittyy myös rentoutumiseen ja sitä kautta unen laatuun, Heli Kuusipalo selittää.
Kotona tehtävä ferritiinitesti antaa hyvin yksinkertaisen tuloksen. Se kertoo ainoastaan, onko testaajan ferritiinitaso normaali vai epänormaali.
Testipakkauksessa mukana olevassa ohjeessa muistutetaankin, ettei yksittäisen testin perusteella voi tehdä lopullisia päätelmiä terveydentilasta, vaan testitulosta pitää tulkita asiantuntijan kanssa ja muiden terveystilaa koskevien tietojen perusteella.
Grafiikka esittää, miten kotitesti pärjäsi verrattuna laboratoriotestiin.
Kokonaiskolesterolitesti
Viimeisenä kotitestinä mitattiin kokonaiskolesteroli.
Kokonaiskolesterolitestin tulos oli yksityiskohtaisempi kuin kahden muun kotitestin. Tulos kertoo onko testaajan kokonaiskolesteroli normaali vai kohonnut ja antaa lisäksi numeerisen arvion kokonaiskolesterolin suuruudesta.
Tästä voi olla hyötyä esimerkiksi tilanteessa, jossa ihminen pyrkii esimerkiksi ruokavaliomuutosten avulla alentamaan kolesteroliaan.
Myös tämän kotitestin tulos oli samansuuntainen laboratoriotuloksen kanssa.
Yhtä testiä asiantuntija ei ostaisi
Vaikka kaikki tätä juttua varten vertaillut kotitestit antoivat oikeansuuntaisen tuloksen, yhdessä kotitestissä THL:n johtava asiantuntija Heli Kuusipalo näkee ison puutteen.
– Kokonaiskolesterolitesti on näistä kolmesta kaikkein pulmallisin. Kokonaiskolesteroli ei vielä kerro muiden veren rasva-arvojen tasoa.
Kokonaiskolesterolin määrä ei kerro kolesterolin koostumusta eli paljonko siinä on niin sanottua hyvää ja paljonko huonoa kolesterolia.
Hyvän ja huonon kolesterolin suhde on oleellinen tieto, kun päätetään mahdollisista hoitotoimista.
Pelkän kokonaiskolesterolin tason mittaaminen ei oikeastaan hyödytä lainkaan. Kannattaako sitä edes itse mitata?
Heli Kuusipalolla on asiasta selkeä mielipide:
– Minä en itse ostaisi testiä, jossa mitataan vain kokonaiskolesteroli. Se jättää liian monta avointa kysymystä.
Onko kotitesteistä hyötyä tai haittaa?
Kotitestit antavat laboratoriotestejä yleisluontoisemman ja yksinkertaisemman tuloksen. Tätä juttua varten tehtyjen testien tulos vastasi yleisellä tasolla laboratoriotestien tulosta.
Silti pelkästään kotitestien perusteella omasta terveystilasta ei voi tehdä luotettavia tulkintoja.
Heli Kuusipalo pitää hyvänä, että suomalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Kotitestit voivat olla siinä apuna, mutta pelkästään niiden varaan ei pidä jäädä.
Testitulosten tulkinnassa tarvitaan ammattilaisten näkemystä.
– Tällaiset hyvinvointiin ja ravintoon liittyvät testit vaatisivat minusta ehdottomasti koulutetun ravitsemusterapeutin ohjeistusta miten testituloksen perusteella edetään, Kuusipalo sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.