Suomen ympäristökeskus Syke arvioi, että vaarallisia jätteitä tuotiin Suomeen viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin.
Tieto kasvusta perustuu YK:n alaiseen Basel-rekisteriin ja ennakkotietoihin viime vuoden tuonnista. Jätteenpolton tuhkaa ei ole huomioitu.
Vaarallisten jätteiden tuonti Suomeen on yli kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa.
Vaarallinen jäte voi sisältää ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita, kuten elohopeaa, muita raskasmetalleja ja dioksiineja.
Suomeen on parin viime vuoden aikana tuotu vaarallisia jätteitä noin 20 maasta. Tuonti tulee pääasiassa EU:sta. Kaukaisemmat lähtömaat ovat Malesia, Kanada ja Australia.
Joissakin maissa kapasiteetti ja osaaminen eivät riitä kaiken jätteen käsittelyyn. Suomessa puolestaan on yrityksiä, jotka eivät saa riittävästi kotimaisia jätteitä.
Vantaan Energia käynnisti viime kesänä uuden polttolaitoksen.
Liiketoimintajohtaja Kalle Patomeren mukaan alkuvaiheessa laitokselle aiotaan tuoda vaarallisia jätteitä Euroopasta, mutta määrät eivät ole isoja.
Patomeri uskoo, että kiristyvä sääntely ja talouden piristyminen lisäävät tulevaisuudessa kotimaisen jätteen tarjontaa ja tuonnin tarve vähenee.
– Vaarallista jätettä tulee markkinoille lisää kotimaasta.
Polttamalla vaarallisia jätteitä Vantaan Energia tuottaa kaukolämpöä. Tulot jätteiden vastaanotosta alentavat kaukolämpölaskuja ja näkyvät omistajakuntien osingoissa.
Pääosa tuoduista jätteistä on käytettyä öljyä
Syken mukaan vuonna 2024 Suomessa käsiteltiin 56 000 tonnia ulkomailta tuotuja vaarallisia jätteitä.
Pääosa tuonnista on voiteluun käytettyä mineraaliöljyä. Se on peräisin esimerkiksi autojen moottoreista.
Öljy päätyi kierrätysyhtiö STR Tecoilin laitokselle Haminaan.
Yhtiö kierrättää jäteöljyn uudeksi perusöljyksi. Siitä voidaan tehdä esimerkiksi uutta henkilöauton moottoriöljyä.
– Saman öljyn kierrätys voidaan tehdä lukemattomia kertoja, sanoo myyntipäällikkö Kari Suomela STR Tecoilista.
Virolaista tuhkaa, Australiasta klooripitoista jätettä
Toiseksi suurin vaarallisen tuontijätteen käsittelijä Suomessa on NG Nordic Finland. Se pyörittää Fortumin vuonna 2024 myymiä toimintoja, kuten Riihimäen polttolaitosta.
NG Nordic käsittelee muun muassa teollisuuden liuottimia, puhdistusaineita ja Virosta tuotua tuhkaa, jota syntyy jätteenpoltossa.
Tuhka sisältää vaarallisia määriä sinkkiä ja suoloja, jotka sidotaan Suomessa muihin tuhkiin ennen kaatopaikalle vientiä.
Kaukaisimmat jätteet tulevat NG Nordicille Australiasta. Kyse on klooria sisältävästä HCB-jätteestä, jota on kertynyt vuosina 1963–1991.
Jäte on peräisin muovi- ja liuotinvalmistuksesta.
Australialaisen Orica-yhtiön mukaan HCB-jätteelle oli hankalaa löytää käsittelijää, mutta lopulta apua löytyi kaukaa Pohjolasta.
Alkuaan 15 000 tonnin jätevuorta on purettu pikkuhiljaa kuljettamalla sitä noin kymmenen vuoden ajan Australiasta Riihimäen polttolaitokselle.
Urakka on loppusuoralla.
Klooripitoisen jätteen poltto on taitolaji, koska siinä syntyy dioksiineja. Niitä ei missään tapauksessa saa päästää ympäristöön.
– Vaarallisen jätteen polttamisessa vaaditaan osaamista monelta erityisalalta, sanoo NG Nordic Finlandin teollisuuden jätehuoltopalvelujen toimitusjohtaja Kari Rahkonen.
Jätteen ominaisuuksista ei kerrota aina kaikkea
Vaarallisen jätteen hankinta ulkomailta on haastateltujen yhtiöiden mukaan normaalia liiketoimintaa.
Yhtiöt vakuuttavat, että toiminta on turvallista.
Aina ne eivät kerro julkisuuteen kaikkea tuontijätteiden ominaisuuksista.
NG Nordic on hankkinut Kanadasta vuosina 2024–2025 yhteensä noin 12 tonnia vaarallisia jätteitä.
Yhteistyön luottamuksellisuuteen vedoten NG Nordic ei kerro tarkasti, mitä kyseinen jäte on. Se ei kuitenkaan ole erityisen vaarallista. Tuonti on ollut kokeiluluontoista.
NG Nordicin mukaan sen erityisosaamisen myötä pientenkin jäte-erien hankinta Kanadasta on järkevää.
Koboltti talteen Malesiasta tuotavasta materiaalista
Kokkolalainen Jervois Finland on käsitellyt viime vuosina satoja tonneja vaarallista jätettä, joka tulee Malesiasta.
Toimitusjohtaja Sami Kallioisen mukaan kyse on paremminkin kierrätysmateriaalista, josta otetaan talteen kobolttia.
Jervois kierrättää kobolttia kemikaaleiksi, joita esimerkiksi akkuteollisuus käyttää.
Liikesalaisuuteen vedoten Kallioinen ei selosta yksityiskohtaisesti tuodusta materiaalista. Hän kuitenkin sanoo, että materiaali on suljetussa kierrossa ja tulee suoraan asiakkaan tehtaalta.
Syken mukaan kyse on kemianteollisuuden katalyyteistä.
Malesiassa, kuten monessa muussakin kehitysmaassa, jätehuoltoon on liittynyt ongelmia.
Kallioisen mukaan Jervois varmistaa monin keinoin, että raaka-aineen toimittajat ovat vastuullisia sekä ihmisten että ympäristön kannalta.
Jervois ei käsittele elektroniikkaromua. Tuotu materiaali on luokiteltu vaaralliseksi Malesian säännöstön takia, mutta EU ei tällaista edellyttäisi.
Keskustelu sulkeutuu 22.1. klo 23.