[go: up one dir, main page]

Murre ei ole mainoksissa enää riski – ”Et sä mittää viinil tulis?” vetoaa Turussa niin paikallisiin kuin turisteihinkin

Sosiaalinen media on madaltanut kynnystä, miten kieltä voi kirjoittaa. Murretta käytetään nyt mainoksissa enemmän, kun ennen se saattoi olla jopa riski.

Turun katukuvassa voi törmätä monenlaisiin tapoihin hyödyntää tuttua murretta. Video: Johanna Manu

Englannin kieltä on jo jonkin aikaa vilissyt ympärillämme näkyvissä mainosteksteissä. Viime aikoina sekaan on noussut myös entistä enemmän suomen kielen murteita.

Murteellisia tekstejä löytyy muun muassa ruokakauppojen ilmoituksista, ravintoloiden mainoksista ja ruokalistoista, mielenosoituskylteistä, jopa julkisten laitosten ohjeista.

Kielentutkijat puhuvat kielimaisemasta. Sillä tarkoitetaan julkisissa tiloissa näkyviä kielen muotoja ja ilmentymiä.

Joukko Turun yliopiston kielentutkijoita jalkautui Turun alueelle ja kuvasi julkisissa tiloissa näkyviä tekstejä.

Yliopistonlehtorit Paula Sjöblom ja Tommi Kurki analysoivat, miksi teksteissä oli käytetty nimenomaan murretta. Esimerkkejä löytyy SKS:n tuoreesta julkaisusta Kieli maisemassa, maisema kielessä – Tutkimuksia Turusta, 2025.

K-marketin ulkomainos Turun murteella: Kaik hyvä o lähel – sunt varte.
Kun muut K-marketit sanovat ”Kaikki hyvä on lähellä”, Turun keskustassa kauppias haluaa olla epämuodollisempi ja läheisempi. Kuva: Kieli maisemassa, maisema kielessä -julkaisu

”Sunt varte”

Murre rakentaa paikallisidentiteettiä. Ajatus lähikaupasta vahvistuu, kun turkulaisen K-market Ruusun ikkunassa lukee: Kaik hyvä o lähelsunt varte.

Samantyyppinen teksti on tullut tutuksi K-marketeista kautta maan, mutta yleensä se on kirjakielisessä muodossa: Kaikki hyvä on lähellä.

Murretta tuntuvat käyttävän nimenomaan ruokakaupat.

Tommi Kurki pohtii, sopisiko murre edes fine dining -ravintolaan tai luksusvaatekauppaan.

– Voisiko oikeasti olla liike, jonka ikkunassa lukisi Korui ja meikei.

Lidlin mainos Turun murteella: "Niim pal hiano kon kävei! Tul pia uurestas."
Myös saksalainen päivittäistavaraketju haluaa rakentaa paikallisidentiteettiä. Kuva: Kieli maisemassa, maisema kielessä -julkaisu

”Et sä mittää glögii ottais?”

Mainoksessa murre vangitsee huomion.

– Se toimii varsinkin paikallisen asiakaskunnan parissa. Jos taas tavoitellaan matkailijoita, murteen käyttö voi luoda illuusion autenttisuudesta ja eksoottisuudesta, Kurki sanoo.

Turkulaisten tapa kysyä kiellon kautta voi olla erikoisuudessaan koukuttava.

– Muut kuin turkulaiset tunnistavat kyllä tyylin lounaissuomalaiseksi piirteeksi, sanoo Paula Sjöblom.

Viinibaarin mainoskyltti Turun murteella: Et sä mittää viinil tulis?
Tämä viinibaarin kyltti on kuvattu Turun tuomiokirkkotorin terassilla, jossa liikkuu kesäisin paljon matkailijoita. Kuva: Kieli maisemassa, maisema kielessä -julkaisu

Kiellon kautta vastaajalle syntyy helpommin mahdollisuus itsekin kieltäytyä, Tommi Kurki selittää.

– Jos saman asian kysyy suoremmin ”Tuletko viinille?”, se tuntuu suorastaan tunkeilevalta. Kaikkea sitä rohjetaankin esittää! Kurki naurahtaa.

Alkossa mainos Turun murteella: "Et sää mittää glögii ottais?"
Alkon myymälässä on harvemmin tarjolla paikallisia tuotteita, mutta kyltti tekee selväksi, missä kaupungissa ollaan. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Sjöblom laajentaa murteen merkitystä kaupallisista tarkoituksista koko kaupungin markkinointiin.

– Yritykset, jotka käyttävät murretta, luovat myös mielikuvaa koko kaupungista ja sen erityispiirteistä.

Demokraattisempaa kielenkäyttöä

Asenne käyttää kielimaiseman teksteissä muutakin suomea kuin kirjakieltä on tullut sallivammaksi. Sosiaalinen media on madaltanut kynnystä.

– Kuka tahansa voi somessa kirjoittaa miten tahansa. Julkaisukynnys on demokratisoitunut, sanoo Tommi Kurki.

Oli aika, jolloin murteella kirjoittamiseen suhtauduttiin jopa häpeillen. Se yhdistettiin maalaisuuteen.

2000-luvulla murretekstit kokivat renessanssin. Raamattua, Aku Ankkaa, Asterixia ja Kalevalaa alettiin kääntää eri murteille.

Myös murrerunoilijat nousivat kirjakauppojen myyntitilastoissa, tunnetuimpana lounaismurteella kirjoittava Heli Laaksonen.

Turun murteella kirjoitettu Verdandin vakuutusyhtiön mainos.
Mielenosoituskyltti Turun murteella: Putin, lähre kottis siält, niinku olis jo!
Turkulaisen ruokakaupan hyllyn päällä lukee murteella: "Onk knakei?"
Turun murteella kirjoitettu tarra katupylväässä: Ei natsei meirä kaduil.

”Älä lähre mihenkkäs”

Kauppojen lisäksi Turun murretta löytyy jopa julkisista ohjeista. Esimerkiksi kaupungin omistamalla jokilautta Förillä – jonka pelkkä nimikin on murresana – ohjeistetaan matkustajaa: Älä lähre mihenkkäs ennenku föri on kii kaijas ja puami ylhäl.

Jokilautta Förin käyttöohje Turun murteella, suomeksi ja ruotsiksi. Kiinnitetty Förin reunaan. Taustalla näkyy Aurajoki.
– Tässä kyltissä on nostettu Turun murre jopa suomen ja ruotsin kielen yläpuolelle. Jos matkaaja ei ymmärrä murretta, hän saa informaation myös virallisella kielellä”, Tommi Kurki ihastelee. Kuva: Kieli maisemassa, maisema kielessä -julkaisu

Förin monikielisestä ohjekyltistä Kurjelle tulee mieleen erään ravintolan ruokalista, jossa annosten nimet olivat osittain englanniksi, osittain suomeksi. Yhdessä annoksessa oli lisukkeena potui.

– Siinäkin eri kielet ja eri suomen variantit olivat sulassa sovussa.

Petreliuksen uimahallissa Turussa on uskallettu mennä niinkin pitkälle, että uimahallin kävijöille suunnattu ohje on kokonaan ja pelkästään murteella: Uimaveren laarun parantamiseks täyty kaikkie tehrä tämmöttis.

Petreliuksen uimahallin toimintaohjeet Turun murteella.
Toimintaohjeet turkulaisessa Petreliuksen uimahallissa. Kuva: Kieli maisemassa, maisema kielessä -julkaisu

”Aik Turus”

Muualla Suomessa, varsinkin Helsingissä ja Tampereella, naureskellaan usein turkulaisuudelle. Esimerkkejä tästä löytyy niin sketsiohjelmista kuin stand up -esityksistäkin.

Pilkan voi kielimaisemassa kääntää myös voitoksi. Esimerkiksi yli puoli vuosisataa toiminut lounasravintola Tähtibaari on laittanut seinäkellon alle kyltin Aik Turus.

Turkulaisen ravintolan seinällä kello, jonka alla kyltti Turun murteella: "Aik Turus"
Turku on kuin omalla aikavyöhykkeellään. Vastaavien kellojen rivistöjä näkee usein isoilla lentokentillä. Kuva: Kieli maisemassa, maisema kielessä -julkaisu

– Olen kuullut itsekin, miten turistit sanovat, että on kuin ulkomaille tulisi, kun saapuu Turkuun, Paula Sjöblomia naurattaa.

Samaa aikaleikittelyä – ellei peräti pysähtynyttä aikaa – vahvistaa se, että lounaslistalla on edelleen vanhan ajan annoksia. Tarjolla on esimerkiksi nakkistroganovia, oopperavoileipää ja kanaviillokkia.