Euroopan unionin ennallistamisasetus voi johtaa merkittäviin muutoksiin suomalaisella metsäsektorilla, käy ilmi tuoreesta Metsäbiotalouden tiedepaneelin raportista.
Ennallistaminen voi tarkoittaa hakkuumäärien merkittävää laskua. Toisaalta raportin mukaan sitä on mahdollista korvata nostamalla puutuotteiden jalostusastetta. Jalostusastetta nostamalla metsäteollisuuden arvonlisäys voisi jopa kasvaa nykyisestään ennallistamisesta huolimatta.
Se kuitenkin vaatisi selvää ja nopeaa panostusta innovaatioihin.
Ennallistamisasetuksen mukaan maiden pitäisi ennallistaa 30 prosenttia maapinta-alastaan.
STT:n joulukuussa uutisoimien tietojen mukaan Suomi olisi vaatimassa Euroopan unionia avaamaan ennallistamisasetuksen, koska se olisi liian kallis ja voisi aiheuttaa ennakoimatonta haittaa maa- ja metsätaloudelle.
Sen sijaan raportin tekijöiden mukaan vaikutuksia on mahdollista ennakoida ja niihin on mahdollista varautua.
– Jos ennallistaminen tapahtuisi kaikista suurimmalla tasolla, niin varmasti sillä olisi vaikutuksia metsäsektoriin. Toisaalta pienimmän tason skenaarion vaikutukset jäisivät paljon pienemmiksi, sanoo hankkeen johtava tutkija Matleena Kniivilä Luonnonvarakeskuksesta.
Suomen ympäristökeskuksen yhteiskunnan muutosyksikön johtajan Riikka Paloniemen mukaan ainakaan ”ennakoimattomiksi” vaikutuksia ei voi kuvailla.
– Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on Euroopassa ollut poliittisena tavoitteena jo pidempään. Muutosta on myös mahdollista ennakoida investoinneilla.
Paine nostaa jalostusastetta entistä kovempi
Se, kuinka suuri ennallistamisen aiheuttama muutos on, riippuu siitä, missä, millaisin toimin ja kuinka kunnianhimoisesti Suomi aikoo ennallistaa alueita.
Tiedepaneelin raportissa laskettiin neljä eri skenaariota sille, millaisia vaikutuksia ennallistamisesta koituisi.
Ennallistaminen voi aiheuttaa 4–20 prosentin pudotuksen hakkuumäärissä. Se voisi vähentää suomalaisen metsäsektorin arvonlisäystä noin 370 miljoonaa – 1,8 miljardia euroa vuodessa.
Raportin tekijöiden mukaan Suomessa tarvitaan pitkäjänteistä ja hallituskausien yli jatkuvaa panostusta jalostusasteen nostoon.
– Siitä on puhuttu jo vuosikausia, mutta nyt se olisi tärkeää, jos ennallistaminen vähentää metsäsektorin arvonlisäystä nykyisellä tuotantorakenteella, Luonnonvarakeskuksen Matleena Kniivilä sanoo.
Raportissa mainitaan esimerkkeinä mahdollisista uusista innovaatioista esimerkiksi tekstiilikuidut, pakkaustuotteet ja nanosellutuotteet.
Raportin tekijöiden mukaan Suomessa on hyvä selvittää lisää myös ennallistamisen alueellisia vaikutuksia ja kiinnittää huomiota niiden tasaiseen kohdentumiseen. Valtio omistaa maa-alueita eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa, toisaalta eri luontotyypit jakautuvat eri puolille Suomea.
Metsäbiotalouden tiedepaneelin raportin laatimiseen osallistui tutkijoita muun muassa Itä-Suomen yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja VTT:ltä.
Katso alta video, joka käsittelee mahdollisuutta ennallistaa itärajan soita panssariesteeksi. Video on julkaistu marraskuussa:
Jutun otsikkoa on korjattu 16.12. kello 9.00: Otsikossa oli virheellisesti metsätalous, vaikka kyse on metsäsektorista.