Pakkokeinolaki johtaa Suomessa järjettömiltä kuulostaviin tilanteisiin. Kun poliisi käyttää salaisia pakkokeinoja, se kuulee myös muista rikoksista, mutta ei saa aina selvittää niitä.
Tuomas Ikonen on tutkinut ongelmaa väitöskirjassaan Itä-Suomen yliopistossa. Hän havainnollistaa tilannetta mönkijäesimerkillä.
Kuvitellaan, että 10 000 euron arvoinen mönkijä on varastettu omistajaltaan. Samaan aikaan poliisi kuuntelee vakavasta huumerikoksesta epäillyn puhelinliikennettä. Sattumalta paljastuu, että huumerikollinen on varastanut mönkijän, ja se seisoo epäillyn kotipihalla. Poliisi ei saa lähteä etsimään mönkijää, jos sillä ei ole syytä epäillä törkeää varkautta.
– Mönkijän omistajan voi olla hyvinkin vaikea ymmärtää tilannetta, Ikonen toteaa.
Mitkä salaiset pakkokeinot?
Poliisi voi tutkia vakavia rikoksia salaisilla pakkokeinoilla. Poliisi voi esimerkiksi kuunnella rikoksesta epäiltyjen puhelimia, asuntoa tai autoa ilman että epäillyt tietävät siitä.
Salaisten pakkokeinojen käytön yhteydessä poliisille kertyy myös tietoa, joka ei liity tutkittavaan vakavaan rikokseen. Tällaista tietoa kutsutaan ylimääräiseksi tiedoksi. Se voi koskea vaikkapa epäillyn arkista kauppareissua, mutta myös jotain toista rikosta.
Poliisi voi lähteä selvittämään ylimääräisen tiedon kautta paljastunutta rikosta vain, jos se on riittävän vakava. Lievät rikokset jäävät tutkimatta, koska yksityisillä keskusteluilla on vahva perustuslaillinen suoja.
– Kaikki ymmärtävät, miten tärkeä perusoikeus suoja on. Siitä ei ole kysymystäkään, Ikonen sanoo.
Salaista pakkokeinoa käyttävä poliisi joutuu kuuntelemaan luottamuksellisia ja yksityisiä keskusteluja. Kun yksityisyys on jo rikottu, miksi saatua tietoa ei voisi käyttää kaikkien rikosten ratkomiseen?
– Nyt olemme siinä ytimessä, mikä sai minut tekemään tutkimusta. Tämä on tuhannen markan kysymys, Ikonen toteaa.
Mitä sanoo oikeusministeriö?
Ylimääräisen tiedon käyttöä on rajoitettu käytännössä vasta vuodesta 2014, jolloin kokonaisvaltaisesti uudistettu pakkokeinolaki tuli voimaan.
Rajoitukset ovat tiukat. Alla olevasta tietolaatikosta näet, missä tilanteessa poliisi saa käyttää ylimääräistä tietoa rikoksen selvittämiseen.
Oikeusministeriön työryhmä on ehdottanut pakkokeinolakiin muutoksia. Työryhmän mielestä ylimääräistä tietoa voisi käyttää myös ampuma-aserikosten selvittämiseen. Ehdotukset ovat lausuntokierroksella.
Työryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija Joni Korpinen painottaa, ettei muutoksia voi tehdä kevyin perustein.
– Salaisissa pakkokeinoissa on kyse merkittävästä puuttumisesta perusoikeuksiin.
Salaiset pakkokeinot on tarkoitettu vakavien rikosten selvittämiseen. Lakimuutosten vaarana on, että esimerkiksi puhelinliikenteen kuuntelu johtaakin pikkurikoksen selvittelyyn.
Mitä tutkija tekisi?
Tuomas Ikosen mielestä oikeusministeriössä käynnissä oleva lakimuutoksen valmistelu on askel oikean suuntaan, mutta ylimääräistä tietoa voisi hyödyntää vielä laajemmin.
Ikonen ehdottaa muun muassa, että ylimääräistä tietoa pitäisi voida käyttää myös räjähderikosten, varkauksien, kavallusten, kätkemisrikosten, rahanpesun, petosten, kiskonnan, maksuvälinepetosten ja maksuvälinerikosten selvittämiseen.
– Räjähderikosta lukuun ottamatta näillä kaikilla rikoksilla on uhri, ja kysymys on vähäistä vakavammista omaisuusrikoksista, Ikonen sanoo.
Ruotsissa poliisi voi hyödyntää ylimääräistä tietoa rikostutkinnassa melko vapaasti. Näin pitkälle Ikonen ei menisi Suomessa. Alla olevalla videolla hän kertoo miksi.
Ikonen ymmärtää, että tasapainoilu rikosten selvittämisen ja ihmisten yksityisyyden suojelun välillä on vaikeaa. Hänen väitöskirjatyönsä keskeinen päätelmä on se, että nykyinen sääntely saattaa vaikeuttaa rikosten selvittämistä ilman riittäviä perusteita.
– Ehdotukseni on jonkinlainen ratkaisu Suomen nykyisen lainsäädännön ja Ruotsin mallin välillä.
Tuomas Ikosen väitöskirja ”Ylimääräisen tiedon problematiikka – Tutkimus salaisella pakkokeinolla kertyneen ylimääräisen tiedon käyttämisestä” tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 12. joulukuuta 2025. Ikonen työskentelee rikosylitarkastajana Kaakkois-Suomen poliisilaitoksessa.