[go: up one dir, main page]

Mikko Esko korjaa kolottavia jäseniään avannossa.
Lentopallo

Passarilegenda löysi nuoruuden lähteen

Mikko Esko pelaa lentopalloa edelleen huipputasolla 47-vuotiaana. Passari on hidastunut, mutta fysiikka on edelleen rautaa. Pitkän uran salaisuus on selvä.

Kuvat ja videot:Jarkko Vuolle
Tekstin editointi:Joska Saarinen

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Maailmassa on vain harvoja urheilijoita, jotka pelaavat vielä yli 40-vuotiaana huipputasolla. Poikkeusyksilöiden nimet ovat urheilun seuraajille tuttuja.

Koripallossa 41-vuotias supertähti LeBron James yrittää huijata aikaa käyttämällä yli miljoona dollaria vuodessa kunto-optimointiinsa. Amerikkalaisen jalkapallon legenda Tom Brady ripusti hartiasuojansa lopullisesti naulaan 45-vuotiaana.

Yli 50-vuotiaat huippu-urheilijat alkavat olla jo luonnonoikkuja. Tšekkitaituri Jaromir Jagr kiekkoilee yhä maansa pääsarjassa 53-vuotiaana. Saman ikäinen on mäkihypyn maailmancup-kisassa viime viikonloppuna hypännyt japanilainen ikoni Noriaki Kasai.

Lentopallossa ihmeurheilijaa ei tarvi etsiä merten takaa. Suomalaislegenda Mikko Esko rysäytti viime kaudella oman lajinsa ennätyksen uusiksi Mestarien liigasssa. Passari pelasi Euroopan huippusarjaa 46-vuotiaana, kaksi vuotta vanhempana kuin kukaan muu aikaisemmin. Kausi päättyi Ljubljanassa maan mestaruuteen ja cupin voittoon.

Esko, 47, palasi joulukuussa Suomeen TUTO Volleyn riveihin kauden loppuun ulottuvalla sopimuksella. Sarjan häntäpäähän jämähtäneet turkulaiset ovat olleet Eskon saapumisen jälkeen kuin uudestisyntyneitä.

Tässä jutussa kerromme viisi syytä, miksi lähes viisikymppinen mies voi olla edelleen käänteentekevä pelaaja lentopallon pääsarjajoukkueessa.

Lentopalloilija Mikko Esko syöttää palloa aloituksesta.

1. Kilpailuvietti

Huippu-urheilijan ura kestää tutkimusten mukaan keskimäärin runsaat kymmenen vuotta. Useimmissa lajeissa uran loppu alkaa jo häämöttää, kun mittarissa on 30 vuotta.

Mikko Esko itse on pelannut lentopalloa huipputasolla yli 30 vuotta. Hän debytoi Suomen pääsarjassa kasvattajaseuransa VaLePan paidassa syyskussa 1995. Sen jälkeen passari on kolunnut maailman huippusarjat läpi ja voittanut hurjan kasan palkintoja.

Yle Urheilun asiantuntija Timo Tolvanen päivittelee Eskon sammumatonta kilpailuviettiä.

– Hän on todella v-mäinen peluri. ”Mesko” käyttää ennen peliä ja pelin aikana kaikki mahdolliset keinot voittaakseen. Pelin jälkeen ollaan sitten taas kavereita, Eskolle monta kertaa hävinnyt Tolvanen nauraa.

Mikko Esko istuu saunassa.
Mikko Esko malttaa rauhoittua nykyään niin kentällä kuin saunassakin. Kuva: Jarkko Vuolle

Esko myöntää valtavan halun voittaa, mutta sanoo silmittömimmän palon laantuneen vuosien saatossa.

– Ennen voittaminen oli henki ja elämä, saattoi olla pieniä kahnauksiakin. Nyt minulla on perhettä ja muuta elämää, joten touhu ei ole enää niin totista, Esko sanoo.

– Halu pelata, voittaa ja menestyä vie edelleen eteenpäin.

Mikko Esko avannossa.

2. Terveenä pysyminen

Lentopallo ei ole kontaktilaji, mutta pelin nopeassa tempossa lonkat, nivelet, lihakset ja sormet ovat kovilla. Silti Mikko Eskolla ei ole ollut juurikaan loukkaantumisia.

– Kaksi lihasrepeämää on tullut molempiin pohkeisiin. Molemmat pikkusormet ovat murtuneet ja solisluu on lähtenyt paikoiltaan, Esko luettelee vammojaan.

– Ne ovat olleet melko pieniä loukkaantumisia. Maksimissaan viisi viikkoa olen ollut sivussa.

Vain yksi Eskon uran kausista on päättynyt keväällä ennenaikaisesti loukkaantumiseen.

3. Fysiikka

Mikko Esko on edelleen lähes viisikymppisenä rautaisessa kunnossa. Pohjat on tehty maailman huipulla seurajoukkueissa Italian ja Venäjän kaltaisissa huippuliigoissa, ja kesät on harjoiteltu maajoukkueessa muun muassa tulisieluisen italialaisvalmentajan Mauro Berruton johdolla.

Eskon uralla on ollut viime vuosien aikana useampien kuukausien taukoja pelaamisesta, mutta hän on jatkanut tavoitteellista harjoittelua myös lajiharjoitusten puuttuessa.

Mikko Eskolle rauta on kevyttä.

Kausien aikana Esko treenaa salilla vähintään kaksi kertaa viikossa, kesäharjoittelukaudella noin neljä kertaa viikossa. Kuntosaliharjoittelun ohella ohjelmassa on aerobista liikuntaa, kuten tennistä tai sulkapalloa.

Toteutus vaati toimiakseen JavaScriptin.

Vaikka fysiikka on yhä kovalla tasolla, ei 47-vuotias passarikaan kykene huijaamaan aikaa. Esko on kuitenkin pystynyt harjoittelullaan hidastamaan hidastumistaan.

– Tietysti olin eri tasolla, kun pelasin ihan maailman huipulla. En enää hyppää niin korkealle, enkä ole niin nopea kuin ennen, Esko sanoo.

– Mutta pää on sama ja peliäly on sama, vähän jopa kehittynytkin. Olen tullut rauhallisemmaksi ja järkevämmäksi.

Mikko Esko Valepan matsissa Sastamalassa.

4. Pelipaikka

Suuri merkitys Eskon uran pituudessa on myös pelipaikalla. Eskon rooli passarina on fyysisten vaatimustensa osalta armollisempi kuin muilla pelipaikoilla.

Passari rakentaa hyökkäykset joukkueensa toisesta pallokosketuksesta. Ensimmäinen kosketus on vastaanotto tai puolustus, ja kun se saadaan nostettua lähelle passaria, pääsevät Eskon maailmanluokan peliäly ja taidot hyötykäyttöön.

– Totta kai siinäkin pitää olla riittävä määrä nopeutta, että ehtii pallon alle passaamaan. Se ei kuitenkaan ole niin rajua kuin vaikka hakkurin tai yleispelaajan rooli. Pystyn paikkaamaan hidastumista sijoittumisella ja pelisilmällä, Esko sanoo.

Mikko Eskon pyörittää peliä. Neljäs hyökkäysvaihtoehto kolmen metrin viivan takaa on vain yleispelaajien käytössä. Passarin etukenttäkierroksella on myös viides vaihtoehto: passarin oma hyökkäys, jota Esko viljelee edelleen. Ruudun kuvaa. Grafiikka: Joonas Haverinen / Yle

Timo Tolvanen ihailee Eskon tapaa rytmittää peliä yhä vanhoilla päivillään.

– Etenkin kolmen metrin sisään verkosta nousevista palloista Esko pyörittää niin monipuolista ja yllätyksellistä peliä, ettei oikein koskaan tiedä mitä sieltä tulee, Tolvanen huokaa.

– Kauas jäävien pallojen kanssa vähän tulee haasteita, mutta yllättävän hyvin hän niistäkin pystyy yhä rakentamaan hyvän paikan hyökkääjille.

Mikko Esko tuulettaa.

5. Intohimo

Suurin syy sille, miksi Mikko Eskon ura yhä jatkuu, on intohimo lentopalloon. Kukaan ei pelaa yli kolmea vuosikymmentä ammattilaisena, jos ei tykkää siitä mitä tekee.

– Pitkän urani salaisuus on rakkaus lajiin – ja rakkaus kilpailemiseen. Olen aina pitänyt siitä, että on paineita ja olen aina tykännyt pelata tätä lajia, Esko selittää.

Jo vuosia Eskolta on kyselty, kauanko ura vielä jatkuu. Kyselyt ovat vaienneet, kun ura on jatkunut jatkumistaan. Nyt Eskolta tivataan, voisiko hän pelata lentopalloa pääsarjatasolla vielä 50-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen.

– Se riippuu käytännössä kahdesta asiasta. Kauanko pystyn pelaamaan sillä tasolla, millä haluan pelata. Toinen asia on, kauanko palveluksiani tällä tasolla kaivataan, Esko toteaa.

Tunne on tärkein. Esko pelaa, koska haluaa pelata.

– Häviäminen sattuu, mutta kun seuraavan pelin voittaa, olo voi olla taivaallinen. Pelaamisesta saa parhaat fiilikset. Jos niitä ei enää tule, sitten minunkin on aika siirtyä sivuun.

Mikko Esko seisoo Rauhaniemen kansankylpylän avannon suulla.
Avanto on yksi Mikko Eskon lukuisista nuoruuden lähteistä. Kuva: Jarkko Vuolle