Keskellä kovaa vauhtia kasvavaa Tampereen Niemenrannan asuinaluetta seisoo kolme hiljalleen rapistuvaa taloa. Klubitalo, Niemen sauna ja virkailijoiden asuinrakennus odottavat nyt uusia omistajiaan.
Suojellut rakennukset myydään julkisella huutokaupalla. Myyjänä toimii poliisin toimeksiannosta Senaatti-kiinteistöt.
Keskiviikkona kiinteistöissä oli yleinen näyttö. Esittelyssä kävi noin kymmenkunta ihmistä.
Yksi huutokaupattavista kohteista on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema, alunperin insinööriperheelle rakennettu kartanomainen rakennus. Paikka tunnetaan myös klubitalona.
Paikan päälle saapunut Jari Pohja kiinnostui talosta tutustuttuaan tarkemmin sen papereihin.
– Kyllähän tämä sellainen paikka on, joka ansaitsisi uuden loiston. Toki paljon on tekemistä, eli aikamoinen työleiri tämä olisi.
Pohja oli jättänyt yksityiskohtien ihailun puolisolleen ja keskittyi itse tutkimaan talon muita asioita.
– Onhan täällä valtavasti hienoja asioita. Nämä kaikki kakluunit ja kaari-ikkunarivistö Näsijärven suuntaan – eihän tällaisia vaan ole, hän sanoo.
Arvo ei häviä, vaikka ulkoinen kunto olisi kehno
Metsä Board myi kiinteistöt vuosina 2014 ja 2015 kahdelle yritykselle. Tämän jälkeen ne ovat olleet osa talousrikosvyyhtiä ja kuuluvat nyt käräjäoikeuden määräyksestä valtiolle.
Kaikki rakennukset ovat olleet pitkään tyhjillään ja kaipaavat merkittävää kunnostusta sekä rakenteiden että tekniikan osalta.
Vapriikin kuva-arkiston tutkija Antti Liuttunen vieraili keskiviikkona ensimmäistä kertaa klubitalossa. Hän kertoo, että rakennus on vuosien aikana kokenut yllättävänkin vähän muutoksia sisätiloissa.
Muutokset liittyvät lähinnä siihen, kun asuinrakennus muutettiin aikanaan klubiksi. Tuolloin tiloihin tehtiin muun muassa sauna.
– Jos haluaa, tämä on mahdollista palauttaa hyvin pitkälle alkuperäiseen asuunsa.
Klubitalo on rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokas, eikä sitä ei saa purkaa. Rakennuksen historiallinen arvo ei rapistu, vaikka se ulkoisesti olisi päässyt huonoon kuntoon.
Liuttunen ottaa esimerkiksi kreikkalaiset rauniot: nekin ovat aika huonokuntoisia, mutta se ei vähennä niiden arvoa.
– Enemmänkin on kyse siitä, paljonko on vuosien saatossa tehty muutoksia, eli onko alkuperäinen jo pahasti kärsinyt. Tässä klubitalossa alkuperäisiä elementtejä on todella paljon.
Komea klubitalo arkkitehti Federleyn käsialaa
Klubitalo on edustava yksilö arkkitehti Birger Federleyn 1920-luvun klassismista.
Federley tunnetaan parhaiten Tampereen johtavana jugendarkkitehtina ja hänen käsialansa näkyy Tampereella laajasti. Federleyn kynästä ovat esimerkiksi Laukonlinna Laukontorin kupeessa, Frenckellin paperitehdas ja Palanderin talo Keskustorilla.
Myöhemmin hän siirtyi tyylisuunnassa klassismin puolelle.
1920-luvun klassismi on jugendiin verrattuna tiukempaa ja karsitumpaa. Koristeellisuutta on vähemmän ja tyylisuunnassa palataan antiikin alkulähteille. Pylväsratkaisut ovat ajalle ominaisia.
– Federleylle oli klassismin aikana tyypillistä tietynlainen kartanomaisuus. Rakennukset olivat aika massiivisia ja juuri esimerkiksi tällainen kaareva erkkeri esiintyy muissakin hänen töissään, Liuttunen kuvailee.
Klubitalo oli osa isompaa kokonaisuutta Niemenrannassa. Alueella oli sekä teollisuutta että maataloutta. Niemenrannassa toiminut Enqvist-yhtiö rakennutti työntekijöilleen myös asuntoja. Alueella vallitsi hierarkia: johtavassa asemassa olevat asuivat eri alueella kuin työläiset. Klubitalo eli yli-insinöörin talo oli alueen hienoin.
– Tokihan yhteys alueen historiaan on katkennut ja talo on jäänyt nykyisellään hieman eristyksiin. Arvo on talossa itsessään, ja se muistuttaa vanhoista ajoista alueella.
Suojelu koskee ensisijaisesti julkisivuja
Nyt huutokaupassa olevat kolme rakennusta – klubi, Niemen sauna ja virkamiestalo Federleynkadulla – ovat kaavassa suojeltuja.
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja.
– Kunnostamisen näkökulmasta kaavasuojelu koskee ensisijassa julkisivuja, koska kaavamääräyksessä ei ole erikseen mainittu suojeltavia sisätiloja, kertoo rakennustutkija Miia Hinnerichsen Pirkanmaan maakuntamuseosta.
Esimerkiksi ikkunat tulisi ensisijaisesti kunnostaa uusimisen sijaan. Myös sisätilojen kunnostamisessa on suositeltavaa säilyttää mahdollisuuksien mukaan alkuperäisiä rakennusosia, materiaaleja ja rakenneratkaisuja.
– Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo on pitkälti sitoutunut materiaaleihin: siihen miten, millaisin muodoin, värein ja materiaalein rakennus on rakennettu. Näitä suojelumerkinnöillä pyritään vaalimaan.
Rakennusten laaja kunnostaminen vaatii rakennus- tai toimenpideluvan. Sen yhteydessä rakennusvalvonta arvioi myös suojelun toteutumista ja pyytää tarvittaessa lausunnon museoviranomaiselta. Klubin ja virkamiestalon osalta rakennusluvan yhteydessä tarvitaan myös pihasuunnitelma.
Tonttien käyttötarkoitusmerkintä mahdollistaa rakennusten käyttämisen myös muuhun kuin asumiseen. Pelkän tontin vuoksi kiinteistöjen ostamista ei kannata suunnitella, sillä suojelumerkintä on sitova.
– Sen poistaminen vaatii asemakaavanmuutoksen sekä laajan ja perusteellisen kuntotutkimuksen, jossa rakennukset todettaisiin korjauskelvottomiksi, Hinnerichsen sanoo.
Millaisia ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta lauantaihin kello 23:een asti.